Graduaihe terveyden opinnoissa

-Laihdutusohjelmat , siis kampanjat, tai miksei tv-ohjelmien vastaanotto nettikeskusteluissa
-niitä käyttävien ihmisten kokemukset
-terveystiedotus, vaikkapa netin palstoilta
-netistä jonkin blogin seuraaminen tietyltä ajalta
-lehtien terveyskirjoitukset, vaikka sanomalehden tai jonkin aikakauslehden vuosikerran kirjoitukset tai eri vuosien kirjoitusten vertailu, eli miten tieto on muuttunut esim. 20 vuoden aikana
Nämä voisivat kiinnostaa ainakin minua, vaikka en opiskele terveysalaa.

EKG-käyrien abnormaaliuksien ja elintapojen yhteys/perimä.

Nimimerkin 2 3 linjoilla.

Vertailu: omaksuvatko ihmiset terveystietoa lähinnä viranomaislähteistä vai mediasta. Tai ehkä paremminkin: missä määrin ihmiset omaksuvat...

No, tutkimuskysymyksen/kysymykset pitää tietty miettiä aika tarkkaan.

Terveysviestinnän määrän voinee sanoa lisääntyneen räjähdysmäisesti esim. erilaisten kuntoilu- ja lifestyle-ohjelmien ja toisaalta netin myötä. Myös lehdet tuntuvat käsittelevän terveyttä jostain näkökulmasta aivan jatkuvasti.

Terveysviestinnästä:

https://www.avoin.jyu.fi/optimakurssit/terveystieto/terv102/osa-1-terveysviestinta

http://www.uta.fi/laitokset/tiedotus/opiskelu/Torkkola_Johdanto_terveysviestintaan.pdf

Lisäys. Olisi varsin mielenkiintoista selvittää, onko terveysviestinnän tai tarkemmin terveysviihteen myötä eräänlainen "luulotautisuus" lisääntynyt. Eli kokevatko ihmiset sairastavansa aiempaa enemmän jotain tiettyjä sairauksia, koska kyseisisti sairauksista jatkuvasti puhutaa tai ne ovat mediassa esillä. Etenkin mielen sairaudet voisivat olla kiinnostava tutkimuskohde. Onko Suomessa todella niin paljon masennusta kuin usein väitetään?

Toinen tutkimuskohde voisi olla myös terveysviestinnän ja -viihteen mukanaan tuoma itsensä diagnosointi ja "asiantuntijuus", joka varsinkin jääräpäisimmillä hieman liittyy tuohon edelliseen. Eli monihan tutkii netistä jo ennen lääkäriin menoa oireitaan ja niihin sopivia sairauksia ja on jo reilusti ennen lääkärin tutkmuksia mahdollisesti hyvinkin varma siitä, mitä sairastaa.

Miten olis sellainen, että monissa maissa mm. antibioottiresistenssin pelossa antibiootit ovat reseptikamaa mm. Suomessa. Kuinka paljon tämä aiheuttaa kuolemia ja morbiditteettia näissä maissa infektioihin, jotka olisi voitu hoitaa antibiooteilla. Yleensähän asiaa tarkastellaan (länsimaissa) vain päinvastaisesta näkökannasta eli antibioottiresistenssin puolelta. Eli tarkasteltaisiin ihmisen oikeutta parantua vaikka ei saisi kenenkään nimeä parantumista edistävään paperiin. Niissä maissa joissa antibiootteja myydään over-the-counter tiettävästi ymmärretään tämä pointti kyllä paremmin. Täällä sitä kuvataan ylimielisesti niin, että apteekkari "uskoo" tekevänsä palveluksen potilaalle myymällä antibioottia ilman reseptiä, ikään kuin potilaan kannalta asiasta voisi päättää joku muu kuin potilas itse. Ylipäätään tästä asenne-erostakin voisi tehdä selvityksen ja perusteluista eri kanteilta.