Tossa Dowton Abbey-sarjassa todettiin, että debytantin hohto on himmenee neljässä vuodessa. Pitääkö sama juttu edelleen paikkansa naisten suhteen.
Naisen huippuvuodet ovat 16-20v. Sen jälkeen hohto himmenee.
Naisen huippuvuodet ovat 16-20v. Sen jälkeen hohto himmenee.
Vastaukset 26
Vanhimmat
valitettava totuushan tämä taitaa olla :(
yli 20 v nainen = kurppa
Äitis oli kurppa kun sinut teki.
pedofiilin asia. Pedofiili ei kiihotu aikuisista naisista, siksi pedari sanoo 13- vuotiaita lapsia naisiksi
Onneksi on antiikin ystäviäkin miehissä.
Ja gerontofiilejä :)
Kyllä se naisen hohto sinne 25-vuotiaaksi kestää mutta sitten alkaa alamäki.
Siihen alamäkeen saa kummasti vauhtia huonoilla elämäntavoilla.
hyvännäköinen. Pantaisko?
tavoittelemisen arvoinen
niin kuin lapset aina ovat. Teiniin kyllästyisi hyvin äkkiä. Aikuinen ei kauaa jaksa lapsen kanssa, jollei itsekin ole henkiseltä tasoltaan 16-vuotias.
Aivan. Muistaakseni suurin osa teineistä oli kypsymättömiä, rasittavia marisijoita ja "rajojen kokeilijoita". Kuka sellaista enää aikuisena kaipaa?
ei oli tyhmä? Kaikkihan ne ovat.
ole kasvanut aikuiseksi?
Mutte teininaisilla (16-19-vee) on keskimäärin paremmassa kunnossa oleva kroppa kuin ikänaisilla (25-).
Kropan kunto riippuu täysin siitä mitä syö ja harrastaako paljon liikuntaa.
Keskimäärin.
Niih. Tuohon on tosin pari muutakin syytä (eikä pelkästään se, että elinikäodotus oli alhaisempi, joten ihmiset tosiaan vanhenivat nopeammin). Tärkein oli muotioikut yhdistettynä ylpeyteen, toisin sanoen debytantilla oli aina uutuudenviehätys, joka himmeni sitten jos tyttö kiersi seurapiirejä useamman vuoden pääsemättä (tai haluamatta) naimisiin. Tytöt esiteltiin eri ikäisinä, yleensä 17-vuotiaasta kaksikymppiseen, joten ikä ei suoraan vaikuttanut uutuudenviehätykseen.
Toinen syy on tietysti se, että fiktion myötä on yleistynyt käsitys, jonka mukaan naimaton 20-vuotias nainen oli jo surkea vanhapiika. Käytännössähän arkistoja kaivelemalla on selvinnyt, että 1700-1800-lukujen vaihteessa yläluokkien ja ylempien "keski"luokkien naiset menivät naimisiin keskimäärin 25-vuotiaina. (Oli myös yllättävänkin yleistä, että yli kolmekymppinen vanhapiika meni ikäisensä miehen kanssa naimisiin; joskus nuoremman.) Downton Abbey sijoittuu 1900-luvun alkuun, joten tuo keskimääräinen ikä lienee ollut jopa korkeampi. Jo 1700-luvun lopulla muuten alettiin pitää 16-vuotiaita morsiamia ja suuria ikäeroja paheksuttavina ilmiöinä. Nuorissakin naisissa arvostettiin tuolloin sivistyneisyyttä eikä lapsekasta teinityttömäisyyttä, toisin kuin nykyään.
(On mielenkiintoista seurata ajankuvista, miten käsitys teinitytöistä muuttuu nuorista naisista lapsiksi: 1700-luvun puolivälissä tyypillinen romaanin sankaritar oli ehkä 15-18-vuotias, kun taas 1800-luvun puolella harva sankaritar on alle 18 ja 16-vuotiaat tytöt tai alle ovat lähes poikkeuksetta lapsen roolissa.)
asiantuntevasta kirjoituksesta. Kovasti epäilen, että olet eräs suuresti ihailemani kirjoittaja. Että minä voinkin rakastaa oppineita naista!
Noh, mies, joka on naisen kanssa vain tämän ulkonäön takia ja vaihtaa heti parempaan kun nainen käy vanhaksi, jää lopulta tämä mies yksin.
Ei ole lapsia eikä ketään muutakaan, joka vanhainkodissa tulisi katsomaan.
Mutta normaali mies rakastaa naistaan kokonaisuudessaan eikä vaihda naista heti kun tämä on yli 25 vuotta.
hohto, kun hänestä tulee käytetty
Itse korkattu nainen on paras. Köyhät ostelee tavaraa kirpputoreilta.
"korkaamisessa" muka on niin ihmeellistä. Eikö se vain ole huono juttu, jos toinen ei osaa mitään.
Korkkaamisessa ei ole ihmeellistä, mutta jos nainen on lukemattomien miesten käyttämä niin se ällöttää. Ei voi mitään.
täysjärkinen ei halua työntää kaluaan vittuun jossa lilluu kymmenien miesten spermat
Vanhenemisesta voi olla vain kiitollinen, pääsee vanhojen sammakoiden limaisesta mulkoilusta eroon.