Vuorotteluvapaan sijaisuus

Työkkäreille jaetun soveltamisohjeen mukaan:
(9 § 1 momentti, "Sijainen")

...työ- ja elinkeinotoimiston olisi ... tarjottava sijaiseksi työttömänä työnhakijana olevaa nuorta tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanutta henkilöä taikka pitkäaikaistyötöntä. ... Työ- ja elinkeinotoimisto ja työnantaja arvioivat yhdessä toimiston sijaiseksi ehdottamien henkilöiden ammattitaidon sopivuutta haettavaan tehtävään. Jos sopivaa nuorta tai pitkäaikaistyötöntä taikka vastavalmistunutta työtöntä ei ole tarjolla, työ- ja elinkeinotoimiston tulee esittää työnantajalle muuta työtöntä työnhakijaa, jonka työllistymisen tarve on suurin ja jonka työllistymisedellytysten voidaan arvioida parantuvan määräaikaisen työn avulla.

Työnantajalla on kuitenkin aina viime kädessä oikeus päättää, kenet hän ottaa palvelukseensa. Oikeus vuorottelukorvaukseen ei tämän vuoksi ole riippuvainen siitä, kenet työnantaja valitsee vuorottelijan sijaiseksi, kunhan sijainen täyttää sijaisen yleisen määritelmän eli on työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettu työtön työnhakija eikä ole päätoiminen opiskelija. Sijaiseksi palkattavan henkilön tulee siis olla työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa, mutta työttömyyden kestolle ei ole asetettu vaatimuksia. Niin sanotun yli yön työttömyyden ei kuitenkaan ole katsottu riittävän. Työttömänä työnhakijana pitää olla ainakin yksi kokonainen arkipäivä. Ministeriön käsityksen mukaan arkipäivällä tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaista päivää, jona työ- ja elinkeinotoimisto on avoinna eli arkipäiviä maanantaista perjantaihin. Näin ollen viikonloppu (la-su) tai arkipyhä ovat sellaisia päiviä, joita ei lasketa työttömyyspäiviksi. Työ- ja elinkeinotoimistolla pitää olla todellinen mahdollisuus tarjota työttömälle työnhakijalle työtä ja todeta työnhakija työttömyysturvalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetuksi työttömäksi ennen vuorotteluvapaan alkamista.