Voiko näin tehdä

Kertokaas että voiko pientä ihmistä tosiaan näin mäiskiä päin naamaa..
Eli pääsen haastatteluun kolmen parhaan kanssa, minut todetaan parhaaksi hakijaksi ja se minulle myös kerrotaan. Sitten puhutaan palkoista jne. Käydään läpi vähän rutiineja jo ennalta läpi.
Vaan mitään ei vielä sovita, sanotaan että ilmottelevat, on vielä sisäisiä neuvotteluita kesken. Asia venyy noin kuukauden, arvatkaa onko piinaavaa aikaa. Sitten laittavat uuden ilmoituksen lehteen, jossa haetaan käytännössä samaa paikkaa uudestaan, ainoastaan koulutusvaatimus on muuttunut huonommaksi. Pikahaku, siihen valitaan tietenkin joku muu ja minulle ei edes ilmoiteta että menetin jo "lähes varmana" pitämäni paikan. Kuinka kehtaavat toimia noin. Näin länsi-Suomessa..
91754
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mutta ei mitenkään harvinaista. Ilmeisesti siellä sitten oli ainakin jossain vaiheessa tarkoitus palkata sinut kun kerran noin tarkkaan asioita seliteltiin. Eipä nyt kukaan täysipäinen varmaan tuommoista teatteria laittaisi päälle jos ei olisi vähintään hyväuskoinen.

Siellä on sitten "sisäisissä neuvotteluissa" tullut jotakin. Olisitko sitten saanut liian hyvää palkkaa jonkun mielestä ja kun laitettiin vähemmillä vaatimuksilla ja mahd. hieman työtehtäviä muuttaen uusi ilmoitus niin oletetaan saatavan joku pienemmällä palkalla hommiin. Jotenkin tuli tuo vaihtoehto ensimmäisenä mieleen.

Olen törmännyt samaan muutamankin kerran ja se on kyllä nykypäivänä ihan yleistä joskus. Itse olen töissä tietotekniikka-alalla ja hommat ovat luonnostaankin aika sellaisia liukuvia että vakihommasta voidaan hypätä mukaan esim. 1-2 vuoden projektiin tai määräaikaiseenkin helposti jos palkka on suhteessa kuitenkin tuolta ajalta reippasti parempi.

Sanotaan nyt että määräaikainen houkuttelee joskus suuresti jos vuodessa tienaat 2,5-3 kertaa sen kuin senhetkisissä vakihommassa. Täällä myös huomaa ihan yleisinä tuollaisen "toisen kierroksen". Paikka ilmoitetaan avoimeksi, joskus vaatimuksetkin ovat niin kovat että hakijoita ei edes ole paljon.

Saatetaan kuluttaa puoli päivää jonkun kohdalla jo työtehtäviä selittäen ja aikatauluja koska on sovelian hakija kuulemma. Kaikki on papereita lukuunottamatta valmista ja sanotaan että otetaan pikapuoliin yhteyttä. Sitten vain jää ilmoitus tulematta ja vähän ajan pääsä netissä/lehdessä on uusi ilmoitus jossa esim. tutkintovaatimus on alennettu ammattikorkeasta opistotasoon ja näennäisesti työt helpomia.

Tämä on ihan yleisesti tiedetty homma ja harva enää röyhistää rintaa kuin vasta sitten kun on paperit allekirjoitettu, lupauksia ja kädenpuristuksia alalla liikkuu jo niin paljon. Kiinnostaisi toisaalta kyllä tietää että mitenkähän näiden "halvempien" ja vähemmän kokemusta omaavien kanssa sitten loppupeleissä menee, toisethan nyt ovat luonnonlahjakkuuksia mutta jos hommat nyt kuitenkin vaativat aikalailla kokemusta josta ei haluta maksaa.

Niin onko sitten loppupeleissä suurta iloa ottaa kokematon joskus suoraan koulunpenkiltä. No, vaihtuvuus on kyllä varsin suurta, johtuuko sitten juuri siitä että pitäisi aina saada hyvä tekijä pienellä rahalla.

Yksi tyypillinen juttu on kyllä mistä huomaa että homma on kyllä epävarma hakijalle itselleenkin johon olen törmännyt. Jos lähtiessä toivotetaan hyvää jatkoa ja menestymistä sen hetkisessä työssä, on se vähän sama kuin sanottaisiin "niin, jos emme ilmoita mitään niin olethan sinä kuitenkin jo hommissa eli vahinkoa ei tule". Ne ovat vain juttuja jotka on oppinut:)

Äänestä
  • "esim. tutkintovaatimus on alennettu ammattikorkeasta opistotasoon"

    Ettet tyhmänä kuole niin kerrottakoot, että ennenvanhaan oli opistot ja niiden nimet muutettiin ammattikorkeaksi, joten suoritettu tutkinto on täsmälleen sama.

    Korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat vasta ylempiä tutkintoja. Muutamat vanhat korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoksi, vaikka niidenkin tutkinnot ovat käytännössä samat kuin ennenkin.

    Äänestä

  • Kaskas kirjoitti:

    "esim. tutkintovaatimus on alennettu ammattikorkeasta opistotasoon"

    Ettet tyhmänä kuole niin kerrottakoot, että ennenvanhaan oli opistot ja niiden nimet muutettiin ammattikorkeaksi, joten suoritettu tutkinto on täsmälleen sama.

    Korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat vasta ylempiä tutkintoja. Muutamat vanhat korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoksi, vaikka niidenkin tutkinnot ovat käytännössä samat kuin ennenkin.

    Sen olen tiennytkin että jotenkin ovat muuttuneet nuo opistojutut. Aikanaan kun itse peruskoulun jälkeen kävin kauppaoppilaitoksen 90-luvun alussa niin puhuttiin että 2 ekaa vuotta oli "perusasteen tutkinto" eli merkantti, mutta sitten kun jatkoi vuoden lisää (kaikki jatkoivat aika automaattisesti) niin sai merkonomin paperit eli "opistotason tutkinnon".

    Sen tiesinkin että 2 vuotinen on poistunut lähes kaikkialta ja kaikki ovat suoraan 3 vuotisia mutta niin olen luullut kuitenkin että 3 vuotta kun käy niin vähän alasta riippuen kuitenkin sanotaan tutkintoa edelleen opistoasteeksi.

    Näin ei näemmä sitten olekaan, tarvii mielenkiinnosta itsekin katsoa. Jotain sellaisia luin kerran että esim. jotkut tutkinnot on siirretty ammattikorkeakouluun mutta en sitten oikein perehtynyt mitä sillä tarkoitettiin...

    Äänestä

  • Nähnyt kirjoitti:

    Sen olen tiennytkin että jotenkin ovat muuttuneet nuo opistojutut. Aikanaan kun itse peruskoulun jälkeen kävin kauppaoppilaitoksen 90-luvun alussa niin puhuttiin että 2 ekaa vuotta oli "perusasteen tutkinto" eli merkantti, mutta sitten kun jatkoi vuoden lisää (kaikki jatkoivat aika automaattisesti) niin sai merkonomin paperit eli "opistotason tutkinnon".

    Sen tiesinkin että 2 vuotinen on poistunut lähes kaikkialta ja kaikki ovat suoraan 3 vuotisia mutta niin olen luullut kuitenkin että 3 vuotta kun käy niin vähän alasta riippuen kuitenkin sanotaan tutkintoa edelleen opistoasteeksi.

    Näin ei näemmä sitten olekaan, tarvii mielenkiinnosta itsekin katsoa. Jotain sellaisia luin kerran että esim. jotkut tutkinnot on siirretty ammattikorkeakouluun mutta en sitten oikein perehtynyt mitä sillä tarkoitettiin...

    Olen käynyt kolmivuotisen merkonomin tutkinnon vuonna 1999, silloin olivat jo poistuneet nuo kaksivuotiset merkantin tutkinnot. Jatkoin siitä ammattikorkeaan, jossa sai hyväksilukuja aiemmin opiskelluista asioista, mutta vain OPISTOTASON merkonomin tutkinnolla, ei muilla.

    Yllätykseksemme opistotasoisia merkonomeja ei ollut kuin yksi luokallamme, hän pääsi hyppäämään suoraan toiselle vuodelle suorittamaan tradenomin tutkintoa, hän oli suorittanut merkonomin tutkintonsa lähes kymmenen vuotta sitten.

    Meillä muilla oli siis kuulemma "pelkästään" toisen asteen merkonomin tutkinto.

    Ota noista nyt sitten selvää, kuitenkin samat asiat olimme opiskelleet aiemmin kuin hänkin.

    Maksullisia kansanopistoja/kristillisiä opistoja jne on kuitenkin edelleen, joissa on mahdollista suorittaa jonkinlaisia kaupan alan tutkintoja. Tiedä sitten mihin kategoriaan ne luokitellaan tässä "opistoasteisen koulutuksen" listassa.

    Äänestä

  • opiskellut kirjoitti:

    Olen käynyt kolmivuotisen merkonomin tutkinnon vuonna 1999, silloin olivat jo poistuneet nuo kaksivuotiset merkantin tutkinnot. Jatkoin siitä ammattikorkeaan, jossa sai hyväksilukuja aiemmin opiskelluista asioista, mutta vain OPISTOTASON merkonomin tutkinnolla, ei muilla.

    Yllätykseksemme opistotasoisia merkonomeja ei ollut kuin yksi luokallamme, hän pääsi hyppäämään suoraan toiselle vuodelle suorittamaan tradenomin tutkintoa, hän oli suorittanut merkonomin tutkintonsa lähes kymmenen vuotta sitten.

    Meillä muilla oli siis kuulemma "pelkästään" toisen asteen merkonomin tutkinto.

    Ota noista nyt sitten selvää, kuitenkin samat asiat olimme opiskelleet aiemmin kuin hänkin.

    Maksullisia kansanopistoja/kristillisiä opistoja jne on kuitenkin edelleen, joissa on mahdollista suorittaa jonkinlaisia kaupan alan tutkintoja. Tiedä sitten mihin kategoriaan ne luokitellaan tässä "opistoasteisen koulutuksen" listassa.

    luki merkantiksi 2- vuotisella koulutuksella kauppakoulussa ja jatkoi suoraan kauppaopiston toiselta luokalta merkonomiksi, kävi siis 2 viimeisintä luokkaa 3-vuotisesta opistosta (1980-luvulla).

    Ennen oli teknillisiä kouluja joista valmistui teknikoita (3v) ja teknillisiä opistoja joista valmistui insinöörejä (4v). Jossakin vaiheessa ammattikoulussa suoritetun tutkinnon perusteella pääsi suoraan toiselle luokalle insinööritutkintoakin suorittamaan, mutta harvat tiesivät tästä mahdollisuudesta tai harvat käyttivät tätä mahdollisuutta. Taisi kyseisen koulun nimitys olla silloin yhtenäisesti teknillinen oppilaitos. Nykyisin koulu on nimeltään ammattikorkeakoulu ja tutkinnot ovat samat, mutta ns. etäopiskelun määrä lisääntynyt. Nimimuutoksen vuoksi jotkut kyseisessä koulussa opiskelevatkin erehtyvät luulemaan sitä korkeakouluksi. Insinöörin tai teknikkon koulutukseen ei tarvita ylioppilastodistusta vaan peruskoulu, ammattikoulu ja/tai työkokemus alalta riittää. Tietenkin ammattikorkeakoulusta löytyy "nopeampitempoisempia" ylioppilaspohjaisia insinööritutkintoja joissa tietenkin ylioppilastodistus vaaditaan.

    Korkeakouluun ja yliopistoon taas vaaditaan ylioppilastodistus tai suoritettu toisen asteen tutkinto, jotta voisi hakeutua edes opiskelemaan.

    Äänestä

  • Kaskas kirjoitti:

    "esim. tutkintovaatimus on alennettu ammattikorkeasta opistotasoon"

    Ettet tyhmänä kuole niin kerrottakoot, että ennenvanhaan oli opistot ja niiden nimet muutettiin ammattikorkeaksi, joten suoritettu tutkinto on täsmälleen sama.

    Korkeakouluissa ja yliopistoissa suoritetut tutkinnot ovat vasta ylempiä tutkintoja. Muutamat vanhat korkeakoulut muuttivat nimensä yliopistoksi, vaikka niidenkin tutkinnot ovat käytännössä samat kuin ennenkin.

    AMK on ammattikorkeakoulu.
    Ei siis enää opisto.

    Opistotaso on ja oli alempiarvoinen kuin AMK.
    AMK on korkeakoulututkinto.

    Tutkinnot eivät ole samoja eivätkä samanarvoisia.

    Eli älä valehtele.

    Äänestä

  • Pirkko kirjoitti:

    luki merkantiksi 2- vuotisella koulutuksella kauppakoulussa ja jatkoi suoraan kauppaopiston toiselta luokalta merkonomiksi, kävi siis 2 viimeisintä luokkaa 3-vuotisesta opistosta (1980-luvulla).

    Ennen oli teknillisiä kouluja joista valmistui teknikoita (3v) ja teknillisiä opistoja joista valmistui insinöörejä (4v). Jossakin vaiheessa ammattikoulussa suoritetun tutkinnon perusteella pääsi suoraan toiselle luokalle insinööritutkintoakin suorittamaan, mutta harvat tiesivät tästä mahdollisuudesta tai harvat käyttivät tätä mahdollisuutta. Taisi kyseisen koulun nimitys olla silloin yhtenäisesti teknillinen oppilaitos. Nykyisin koulu on nimeltään ammattikorkeakoulu ja tutkinnot ovat samat, mutta ns. etäopiskelun määrä lisääntynyt. Nimimuutoksen vuoksi jotkut kyseisessä koulussa opiskelevatkin erehtyvät luulemaan sitä korkeakouluksi. Insinöörin tai teknikkon koulutukseen ei tarvita ylioppilastodistusta vaan peruskoulu, ammattikoulu ja/tai työkokemus alalta riittää. Tietenkin ammattikorkeakoulusta löytyy "nopeampitempoisempia" ylioppilaspohjaisia insinööritutkintoja joissa tietenkin ylioppilastodistus vaaditaan.

    Korkeakouluun ja yliopistoon taas vaaditaan ylioppilastodistus tai suoritettu toisen asteen tutkinto, jotta voisi hakeutua edes opiskelemaan.

    Enää edes yliopistoon ei tarvitse olla YO. Pelkkä amis tms. riittää.

    Näin kurjaksi on asiat menneet.
    Asia muuttui pari vuotta sitten.

    Ylioppilailta on viety arvostus työläisten toimesta.

    Mutta AMK on korkeakoulu.

    Äänestä

  • AMK ei opisto kirjoitti:

    AMK on ammattikorkeakoulu.
    Ei siis enää opisto.

    Opistotaso on ja oli alempiarvoinen kuin AMK.
    AMK on korkeakoulututkinto.

    Tutkinnot eivät ole samoja eivätkä samanarvoisia.

    Eli älä valehtele.

    TOTTA -mutta käytännössä kun lukee ilmoja niin tehtävään haetaan hyvin usein joko tradenomia (AMK) tai Yo-merkonomia. Tuossahan on itseasiassa KOLME astetta eli kouluasteen merkonomi oli muistaakseni peruskoulu 2 vuoden koulutus
    Opistoasteen merkonomi ylioppilas 2 vuotta
    ja korkeakoulu eli tradenomi.
    Voi toki olla että on muuttunut- palkoissa voin sanoa ettei ole paljon eroa onko kyseessä tradenomi vai yo-merkonomi -enemmän vaikuttaa työkokemus ja työtehtävät.

    Äänestä

Työhönottajalla on oikeus palkata sinut tai olla palkkaamatta. Mikään ei ole varmaa ennenkuin työsopimus on allekirjoitettu.

Minulla oli sovittuna päivämäärä työsopimuksen allekirjoittamiseen ja etsin kuumeisesti asuntoa työpaikkakunnalta, kun tuli yllättäen soitto ettei "he enää olekkaan kiinnostuneita minusta". Minun maksettavaksi jäi kaikki asunnon hankimiseen menneet kulut.

On aivan tavallista ettei paras välttämättä saa työpaikkaa. Työnantaja voi tehdä oman valintansa, vaikka konsulttifirma olisi suositellut testien perusteella toista henkilöä.

Toisaalta työpaikka voidaan laittaa uudestaan hakuun, jos käy ilmi, että toisin toimimalla voi saada huomattavan yhteiskunnan tuen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Pompoteltu kirjoitti:

Kertokaas että voiko pientä ihmistä tosiaan näin mäiskiä päin naamaa..
Eli pääsen haastatteluun kolmen parhaan kanssa, minut todetaan parhaaksi hakijaksi ja se minulle myös kerrotaan. Sitten puhutaan palkoista jne. Käydään läpi vähän rutiineja jo ennalta läpi.
Vaan mitään ei vielä sovita, sanotaan että ilmottelevat, on vielä sisäisiä neuvotteluita kesken. Asia venyy noin kuukauden, arvatkaa onko piinaavaa aikaa. Sitten laittavat uuden ilmoituksen lehteen, jossa haetaan käytännössä samaa paikkaa uudestaan, ainoastaan koulutusvaatimus on muuttunut huonommaksi. Pikahaku, siihen valitaan tietenkin joku muu ja minulle ei edes ilmoiteta että menetin jo "lähes varmana" pitämäni paikan. Kuinka kehtaavat toimia noin. Näin länsi-Suomessa..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu