Minulle on jäänyt "päälle", että makealla pääsee "juoksemaan pois todellisuudesta". Eli kaikki ei mennytkään odotetun mukaan koulussa tai muualla ja kun tulen kotiin, kaapista syön mitä löydän. Pullaa, keksejä, mehua ja kaikkea muuta. Vaikka kuinka yritän, aina retkahdan! Voisitteko kertoa neuvoja? Painoni on noussut paljon, ja yritän laihtua epätoivoisesti.
Makeaa suruun
Läskipläj'ä
8150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi sieltä kaapista löytyy moisia sokeripommeja?
Käyppä apteekista kromitabletteja joilla makean himo lähtee (korjaa sokeriaineenvaihduntasi) Sitten ostat ruokia joissa on mahdollisimman vähän hiilihydraatteja. Ja nyt olennainen, syö TV:tä katsellessasi! Kun tulet kotiin nälkäisenä, niin malta sen verran, ettet syö suoraan jääkaapista, vaan teet sopivan kokoisen aterian. Esimerkiksi (tää on siis vain esimerkki joka kertoo ruokamäärän, eikä neuvo mitä syödä) 1/4 osa paketillista seitä (100g.), päälle aromisuolaa juustoa ja oliiveja herkkusieniä yms. ja valmissalaattia. Juomaksi maitoa. Sit kahvi valumaan ja yksi keksi keittimen viereen kyytipojaks odottamaan. Sit vaan löhöämään TV:N eteen ja syömään ruokaa. Pureksit jokaista suupalaa kuin parasta karamellia (maistuu muuten helkkarin hyvältä nälkäisenä) Kun olet puputtanut annosta liki koko kauniiden ja rohkeiden ajan, niin nälkä on jo lähtenyt. Jos ei lähtenyt, niin ei kuitenkaan viitsi alkaa tekemään uutta annosta, kun kahvikin on jo valmiina.
Nauti siis ruuasta, älä karkeista.
Itse olen keski-ikäinen ukko ja laiska kun kissa pakkaspäivänä, mutta silti vain kolme kiloa yli ihannepainoni ja 40kg. veljeäni kevyempi.
Muuten ihan asiallisia ohjeita, mutta kromi auttaa makeanhimoon vain niissä äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa, joissa himo johtuu kromin puutteesta. Yleensä varsinkin iltapäivisin iskevä makeanhimo on selvää, vanhanaikaista nälkää ja johtuu siitä, ettei päivän mittaan ole syöty tarpeeksi.
Kokeilepa ottaa aamulla mukaasi kouluun terveellinen välipala, hedelmä tai pieni pussillinen pähkinöitä esimerkiksi. Kannattaa yrittää pitää ruokailujen välit melko lyhyinä niin, että syö jotain 3-4 tunnin välein. Niin pysyy verensokeri tasaisena eikä tule herkkuhimoja.
Ja saa niitä herkkuja joskus syödäkin, kunhan ei hirveitä määriä eikä joka päivä.
En itse hae kaupasta kyseisiä tuotteita, vaan ne ovat valmiina jo kaapissa :D
Tuoko oli asia mikä jäi neuvostani mieleen?
Mutta entäs aamupala ja muut ruoat?
Olet siis aika nuori, käyt vielä koulua ja tulet koulupäivän jälkeen tyhjään kotiin, jossa joku (äiti?) on ostanut kaappeihin pullaa, keksejä ja mehua mutta ei normaalia, terveellistä ruokaa kuten leipää, kasviksia tai hedelmiä? Vai onko siellä myös oikeaa ruokaa, mutta tarkoituksella valitset sokerista höttöä?
Ihan ensimmäiseksi, kun tulet koulusta kotiin, syö oikeaa ruokaa. (Jos sellaista ei ole, keskustele asiasta esim. äidin kanssa.) Syö vaikka voileipä, viili, omena ja porkkana. Tai jotain muita hyviä hiilihydraatteja, vähän proteiinia, maitotuote ja hedelmä - tiedät varmaan itsekin, mikä on terveellistä ja mikä ei. Koulupäivän jälkeen on kuitenkin nälkä, ja jos yrität olla syömättä, halu ahmia kasvaa vain pahemmaksi. Suunnittele vaikka jo etukäteen edellisenä iltana, millaisen välipalan syöt, niin et syö hallitsemattomasti.
Sitten kun olet syönyt reilun mutta terveellisen välipalan, odota 20 minuuttia. Katso kellosta. Kylläisyyden tunne tulee vasta 20 minuutin kuluttua siitä kun olet syönyt. Kun olet kylläinen, et tunne niin suurta houkutusta ahmia pullaa tai karkkia.
Kun olet syönyt välipalan, keksi itsellesi jotain muuta tekemistä kuin syöminen. Voisiko joku kaveri tulla luoksesi tai voisitko sinä mennä jonnekin, kaverille, kummitädille, iltapäiväkerhoon, lenkille? Jos viihdyt yksin kotona, löytäisitkö jonkin harrastuksen, joka veisi ajatuksesi pois ruuasta. Askartelu, piirtäminen, jokin peli? Jos et keksi muuta, niin kirjoita tälle palstalle ja kerro miten menee.
Jossakin vaiheessa sinun pitää oppia myös käsittelemään todellisuutta ja kielteisiä tunteita jollakin muulla tavalla kuin ahmimalla makeaa. Parasta olisi, jos voisit puhua jollekulle, vaikka luotettavalle aikuiselle tai kaverille. Onko paikkakunnallasi jotain nuorten auttavaa puhelinta, jonne voi soittaa nimettömänä? Päiväkirjan kirjoittaminen voi olla myös hyvä tapa purkaa tunteita.
Aina ahmimiskohtauksen jälkeen kysy itseltäsi: Kannattiko? Onko nyt hyvä olla? Kannattaako seuraavalla kerralla toimia samalla tavalla? Näin vähitellen opit, miten menetellä, kun mässäilyhimo iskee. Kerralla se ei tapahdu, joten varaudu repsahduksiin. Aikuiseksi kasvaminen on juuri sitä, että oppii käsittelemään ja sietämään pettymyksiä. Onnea matkallesi aikuisuuteen.
Martha ymmärtää minua paremin syyt ja seuraukset.
Kuitenkin tuo "vähän proteinia ja paljon hyviä hiilihydraatteja" on suoraan 70-luvulta, jolloin Pekka Puska neuvoi meitä syömään "hyviä hiilihydraatteja".
Puskan opit on kuitenkin jo todistettu huuhaaksi jolla ei ollut mitään vaikutusta suomalaisten terveyteen. Eli pidetään lautasella proteinit, niin ei menetetä niitä arvokkaita lihaksia jotka pitää meidät terveinä hamaan vanhuuteen.
Päivä on hyvä aloittaa leipäpalasella jonka päällä on niin paljon leikkeitä kun mahtuu.
Pidetäänpä nyt kuitenkin ne puskanparjaukset ja muut vhh-hihhuloinnit siellä vhh-palstalla, jonne ne kuuluvat. On vastuutonta suositella kouluikäistä lasta syömään niin paljon leikkeleitä kuin mahtuu, siitä tulee hyvin äkkiä liikaa suolaa ja nitriittejä. (Oletan että tarkoitit leikkeleitä etkä leikkeitä - en ole koskaan nähnyt kenenkään kasaavan reissumiehen päälle esim. wieninleikkeitä.)