Olen juuri eronnut avopuolisostani. Päätöksen erosta tein minä. Eroon johtaneet syyt eivät olleet kiinnostuksen tai rakkauden loppuminen, vaan käytännön asiat. Aikaa ei parisuhteelle vaan ollut tarpeeksi.
Nyt olemme kuitenkin tapailleet toisiamme ja puhuneet mahdollisesta yhteenpaluusta. Mies ilmoitti rakastavansa minua ja tekevänsä mitä tahansa, että voisimme vielä joskus olla yhdessä. Nyt olen kuitenkin saanut selville että hän on tekstaillut heti eromme jälkeen muutaman tytön kanssa. Olimme sopineet että emme tapaile nyt muita, vaan katsomme mihin tilanne menee.
Mies itse on hyvin huolissaan etten itse tapaile muita ja vannoo ettei itsekään tapaile... ei edes tekstiviestittele kenenkään kanssa (mikä siis ei pidä paikkansa).
Rakastan kyseistä herraa hyvin paljon enkä itse ole kiinnostunut minkäänlaisesta kanssakäymisestä kenenkään muun kanssa.
Miksi kyseinen herra toimii tällä tavalla? Tulisiko nyt vain näyttää ovea ja jatkaa todella elämässä eteenpäin?
Nyt olemme kuitenkin tapailleet toisiamme ja puhuneet mahdollisesta yhteenpaluusta. Mies ilmoitti rakastavansa minua ja tekevänsä mitä tahansa, että voisimme vielä joskus olla yhdessä. Nyt olen kuitenkin saanut selville että hän on tekstaillut heti eromme jälkeen muutaman tytön kanssa. Olimme sopineet että emme tapaile nyt muita, vaan katsomme mihin tilanne menee.
Mies itse on hyvin huolissaan etten itse tapaile muita ja vannoo ettei itsekään tapaile... ei edes tekstiviestittele kenenkään kanssa (mikä siis ei pidä paikkansa).
Rakastan kyseistä herraa hyvin paljon enkä itse ole kiinnostunut minkäänlaisesta kanssakäymisestä kenenkään muun kanssa.
Miksi kyseinen herra toimii tällä tavalla? Tulisiko nyt vain näyttää ovea ja jatkaa todella elämässä eteenpäin?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vähän samoilla mennään: päätettiin aviomiehen kanssa ettei erotakaan. Hän asuu nyt toisella paikkakunnalla töiden vuoksi. Sunnuntaina sitten bongasin, että tuo on käyttänyt mun konetta surffaillakseen nettideittisivustolla. Ei siinä mitään, jos ois ollut silloin kun oltiin eroamassa, vaan viimeisin käynti on tyyliin viime yönä. Alkaa mitta täyttyä, mutta kun on pieni lapsi ja tunteita :(
"Nyt olen kuitenkin saanut selville että hän on tekstaillut heti eromme jälkeen muutaman tytön kanssa. Olimme sopineet että emme tapaile nyt muita, vaan katsomme mihin tilanne menee."
Siis ERONNE JÄLKEEN. Minusta joko ollaan yhdessa tai sitten ei olla, jolloin ei olla tilivelvollisia kellekään. Tuohan on seuraelämän irvikuva: Parisuhteen velvollisuudet ilman oikeuksia. Ihan kylähullua meininkiä!
no kyllä muuten juurikin noin, mutta eroon sisältyi ikään kuin erillissopimus olla tapailematta muita. Miksi mies on sopinut moista, ellei se hänelle sovi?
Eikö olisi reilumpaa sanoa suoraan että ei käy, silloin toisen ei tarvitsisi tärvätä aikaa.
joidenkin kanssa ei voi tehdä sopimuksia. Sitä ei ole kiva eikä helppo niellä, mutta voit kuitenkin päättää katsotko sormien läpi 12 kertaa vai 20 kertaa. Hänelle kyllä sopii, että teet sen vaikka 2000 kertaa.
Mä näen tossa suhteen kannalta jotain niin totaalista typeryyttä että sen sijalla mitkään loogiset sopimukset eivät mun mielestä voi edes kestää, vaan nuo pelkästään kylmän loogiset sopimukset ovat osa sitä pettymyksen ja kauhun logiikkaa jonka TURHAAN hylätty suhde aiheuttaa murtaessaan oikeaksi koetun kumppanin pois elämästä.
Se että yleensäkin erositte tuossa tilanteessa on ilmiselvästi vain valloilleen riistäytynyt kyseenalaistus suhteen sisällöstä, jonkinlainen infantiili pelko siitä että hoitamalla asia suhteen sisällä, loukkaamatta yhteistuumin suhdelogiikkaa - saisivat suhteessa olevat jotenkin jotain "uutta ymmärrystä".
Juuri siksihän te joudutte tekemään erossa jonkun säälittävän sopimuksen koska ETTE HALUA EROTA. Mutta koska kuitenkin yhdessä hulluudessanne valitsette toimia kuin lapselliset ääliöt, niin eroatte kuitenkin - ja sen aiheuttama emotionaalinen stressi itsessään jo lietsoo teitä kyseenalaistamaan kumppania negatiivisesti yksilötoiminnassaan koska kumpikaan teistä ei toiminut järkevästi ja loogisesti ja pitänyt kiinni suhteesta.
Te onnistuitte yhteistuumin pettymään toisiinne suhteen ylläpitäjinä, ja tuon pettymyksen takia alatte käyttäytymään kriisimoodissa jossa suhde ei ole enää luotettava. Miten silloin voi muka edes luottaa sopimukseen joka on VAIN looginen kokonaisuus, eikä kata todellista emotionaalista totuutta siitä että olette vereslihalla siitä että kumpikaan ei onnistunut pitämään kiinni toisesta.
Ja se nahinanne siitä sopimuksesta - kenties jopa sopimuksen rikkominen - on mahdollista nähdä keskusteluyhteyden avaamisena. Suosittelen tätä tulkintaa.
Ts. Miksi tuo ei voisi olla muka miehen parahdus : "Piittaatko tästäkään pätkääkään? Välitätkö minusta alkuunkaan vai nousetko vastustamaan tekojani?".
Taustalla ääretön epävarmuus siitä että kumppani ei pitänyt suhteesta kiinni silloin kun se oli kriisissä, vaan halusi suhteelle lopun.
On täysin naiivia pitää näissä asioissa ihmisiä loogisina ja luottaa siihen että me elämme elämäämme kylmän loogisina robotteina.
Ota nyt edes selville kaikki mahdolliset tulkinnat miehen motiiveista ja mikä niiden takana on? Siinä asiassa sun pitää puhua hänelle, ei meille.
"Juuri siksihän te joudutte tekemään erossa jonkun säälittävän sopimuksen koska ETTE HALUA EROTA." Näkökulma se tuokin. Mutta oletko ajatellut asiaa toiselta kannalta, molemmat pelkää päästä irti huonosta kumppanista, mutta kumpikin pelkää niin paljon, että halusi ikään kuin jättää "takaoven" auki, varmuuden varalta?
Kuitenkin rakkautta on paljon erilaista. On sitä oikeanlaista parisuhderakkautta, on pakkomiellerakkautta, on riippuvuusrakkautta, tarverakkautta.. Jne. Joten mistä sinä sen tiedät mistä tässä on kyse? Jos molemmat (tai vain toinen) rakastaa pakkomielteisesti, toinen tai molemmat huomaa että asetelma on vääränlainen, pitää lähteä hakemaan onnea muualta mutta jätetään se mahdollisuus että jos hommat menee mönkään, niin on ainakin se toinen ressukka siellä ottamassa vastaan.
Ihmissuhteet ovat monialaisia ja niissä on miljoonia eri variaatioita. On siis suorastaan lapsellista väittää niin kuin sinä väität, että tässä nyt on kaksi luuseria jotka pettivät toistensa odotukset, elämän paras suhde on ryssitty ja mitään toivoa ei ole, koska kaikki on rikottu.
Vaikka sinulla näin olisi käynytkin, ei tarkoita sitä että se olisi ainoa vaihtoehto.
Ps. moni hakattu nainen on riippuvaisia hakkaajistaan. Ja no, pakkomielteille ei voi mitään. Ne sitten voivatkin pilata paljon, jopa sen oikean suhteen.
Noh rakkaus kun rakkaus. Siellä pohjalla on aina silti se oma tarve purkaa sitä tunnetta johonkin. Ilmeisesti kuitenkaan miehellä ei ole haluja olla yksin. Ja jos et se lohduttaja ole sinä, se on joku muu.
Sopimukset sikäli erotessa omasta mielstä on melko turhia. Koska omasta mielestä se on joko on taikka off. Ei mitään valvetilaa, jossa roikutetaan toista sillä aikaa kun itse miettii haluanko mä olla ton apianan kanssa vai en.
Mut siis onhan tossa vaihtoehtoja. Joko unohtaa miehen halukkuus tutustua muihinkin ja jatkaa sen yli. Unohtaa se tai pohtia että haluatteko te molemmat jatkaa yhdessä ilman muita. Tai lähdettekö suosiolla eri teille ja that's it.
"kumpikin pelkää niin paljon, että halusi ikään kuin jättää "takaoven" auki, varmuuden varalta?"
Mikä estää aloittamasta seurustelua uudelleen, vaikka olisi jo kertaalleen erottukin? Tuohan kuulostaa aivan Sinkut-palstan ATM:n huolelta, että entinen kumppani ehkä hankkisi kokemuksia muistakin ja menisi jotenkin pilalle ihmisenä.
se estää, että tyyppi on krooninen asshole?
Tosin hittoako siinä mikään vänkyttäminen ja jossittelu auttaa, pitää vaan päättää mitä tekee. Ja jos toisen kanssa ei voi mistään sopia niin sitten pitää päättää yksin.
On ymmärrettävää, että parisuhteessa ei ole helppoa tarkastella asioita objektiivisesti. Minusta sinun olisi parasta jättää mies. Jos sinä olisit hänelle Se Oikea, niin hän ei olisi riskeerannut menettämistäsi, ja hän olisi ollut niin pahoillaan väliaikaisesta erostanne, että ei olisi edes halunnut viestitellä kenenkään kanssa.
Älä palaa yhteen, eroa. Aina voit myöhemmin palata yhteen, jos rakkautenne on niin väkevää... Katso mitä tapahtuu, kun eroatte... Niin, hänellä ei kauan mene, kun on rinnalla toinen. Usko pois, et tule katumaan päätöstäsi.
Mitä ihmeen väliä motiivilla on? Mistä tulee paras mieli a) sua on vaan niin kivaa vedättää b) ei ole muutakaan tekemistä c) se on narsisti d) sillä oli ilkeä isä joka piti leluja patterin välissä. Sun tulis tehdä sille jäätelöannos ja hakea kaupasta pari bisseä.
nimenomaan. Toisen motiivilla ei ole väliä, jos itse tekoa ei voi hyväksyä.
Panin tossa naapurin Tarjaa, mutta mun motiivit oli oikeat - kulta mitä ruokaa.
mä olin kyllä sanonu, että mä en oikeesti enää kestä jos sä panet naapurin Tarjaa, mä hajoon ihan lopullisesti jos se jatkuu... mutta koska sulla oli hyvä selitys ja sä et taaskaan huomioinut mun tunteitani, niin saat ruokaa. Valmistin sen jo etukäteen, vaikka huomasin kyllä kun menit Tarjalle pihanpuolen ovesta.
Jauheliha-makaroonilaatikkoa, pupsikka. Sovitaanko nyt kuitenkin ettet enää näe Tarjaa?
Sovitaan taas. Kiitti sapuskoista mä lähde nyt Kirsille - syy: panettaa niin vietävästi ja sä et tunnu olevan oikein seksikunnossa - vai olenko ihan väärässä? Ja miten niin mä en huomioi sun tunteita - huomaaks miten skarppi mä olin nytkin tajuamaan et sun ei tee mieli.
totta, se että mä en tykänny sun suhteesta Tarjaan, ei vielä tarkoita sitä että mä en tykkäis sun suhteesta Kirstiin! Olet ihan oikeassa siinä, että mä en nimenomaisesti ole kieltänyt sua menemästä nimenomaan Kirstin luo.
Kysehän on vaan kommunkointiongelmasta ja kaikki on niin suhteellista ja silleen. Hei, nyt sä loukkasit mua taas!