Olen käynyt Karjalan kannaksella ja ihmetellyt, että miten puna-armeijan panssarit kykenivät etenemään niin nopeasti panssareille sopimattomassa maastossa kesällä 1944.
Muutamassa päivässä koko Kannaksen puolustus oli murrettu ja puna-armeija odottamassa käskyä eteenpäin menosta.
Seuraava kohde olisikin ollut jo Helsinki.
Muutamassa päivässä koko Kannaksen puolustus oli murrettu ja puna-armeija odottamassa käskyä eteenpäin menosta.
Seuraava kohde olisikin ollut jo Helsinki.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaka Vanhako se siellä taas trollailee. Mitään läpimurtoa ei ollut tapahtunut. Puollustusasemiin pakottaminen vain. Tie Helsinkiin ei ollut lähelläkään auki ja mitä maastoon tulee ei se ollut sen sopimattomampaa kuin Baltia tai Valko-Venäjäkään.
"Seuraava kohde olisikin ollut jo Helsinki."
Väärin, koska esim. suomalaisten tutkijoiden mukaan NL:n tavoite 1944 suurhyökkäyksessä oli Kymijoen tasa. Tämä selviää tästä vanhasta viestistäni:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9985132
"""""""""""Historiallisten faktojen mukaan Suomen itsenäisyys ei ollut jatkosodan aikana vaarassa NL:n sotatoimien taholta. Ja kesän 1944 ns. torjuntavoitot ovat siinä mielessä myyttejä, jos niillä perustellaan Suomen itsenäisyyden säilymistä. Toki sotilaallisessa mielessä Suomi sai jatkosodassa torjuntavoittoja, joilla torjuttiin puna-armeijan hyökäyksiä. Mutta ne rajoittuivat vain kyseessä olleeseen sota- ja taistelutilanteeseen. Esimerkiksi Tali-Ihantalan taistelulla ei siis torjuttu NL:n aikomaa Suomen valtausta, vaan osaltaan puna-armeijan eteneminen Lappeenrantaan ja Kymijoen tasalle.
Ja historialliset dokumentit ja tutkijat siis kertovat, että ns. Kymijoen tasa oli puna-armeijan päätavoite kesän 1944 suurhyökkäyksessä Leningradin rintaman osalta, eikä siis Suomen valtaaminen. Ensinnäkin dokumenteista mainittakoon vaikka NL ylimmän sotajohdon, eli Stavkan määräykset, jotka löytyvät mm. kirjasta "Taistelut Suomen rintamalla 1941-1944". Ideana oli siis se, että lyömällä Suomen pääjoukot ja etenemällä Kymijoen-linjalle neuvostojoukot luovat Suomelle paineen rauhan solmimiseen.
Tämä lähtökohdan vahvistaa yhteneväiseksi Stavkan määräysten kanssa mm. vuonna 1991 NL:n puolustusministeriön asiakirjoihin tutustunut everstiluutnantti Urho Myllymäen johtama suomalaistutkijoiden työryhmä raportissaan. Niin ikään teoksessaan "Miten Suomi valloitetaan" Ohto Manninen, toteaa Kymijoen olleen puna-armeijan tavoitteen Leningradin rintaman osalta. Manninen kirjoittaa mm. näin:
"Kymijoki oli tietysti huolellisesti harkittu tavoite. Vesistölinjana se oli luonnollinen paikka pysähtyä ja asettua tarvittaessa puolustukseen." sekä näin: "Kymijoki oli arvioitu saksalaisten mahdolliseksi puolustuslinjaksi siinä tapauksessa, että Suomi vetäytyisi pois sodasta."
Ja puna-armeija siirsi suurhyökkäyksen aikana myös jo panssarivoimaansa kannakselta päärintamilleen. Siitä ja puna-armeijan suurhyökkäyksen tavoitteista, löytyy tietoa myös historiantutkija Helge Seppälän viime sotiemme historiaa käsittelevistä teoksista, kuten teoksesta "Vuosisatainen taistelu Karjalasta". Siinä Seppälä kirjoittaa mm. näin:
"Stavkan suunnitelman mukaanLeningradin rintaman oli hyökättävä pitkin Suomen-lahden rannikkoa suuntana Valkeasaari, Viipuri ja Lappeenranta ja tuhottava Suomen päävoimat sekä luotava uhka Etelä-Suomen asutuskeskuksille etenemällä Kymijoen tasalle."
Sitä, ettei puna-armeijalla ollut tarkoitus vallata Suomea tukee myös 19.6.1944 julkaistu Päämajan tiedustelujohtajan eversti Aladar Paasosen tiedusteluraportti, jossa todetaan:
"Toistaiseksi ei näytä siltä, että vihollinen olisi ryhtynyt offensiiviin päämääränään maamme valloittaminen kokonaisuudessaan, koska se silloin epäilemättä jo aikaisemmassa vaiheessa olisi ryhtynyt tehokkaampaan sitomiseen itärintamallamme..."
Historiantutkija Markku Jokisipilä toteaa myös teoksessaan "Aseveljiä vai liittolaisia", että Paasosen raportissa todettiin "...yksiselitteisesti etteivät puna-armeijan Suomea vastaan heittämät voimat riittäisi maan valloittamiseen." Tästä raportissa vedettiin Jokisipilän mukaan johtopäätös, "...ettei Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tavoitteena voinut olla Suomen valloitaminen.". """""""""""
AIVAN OIKEIN!
MIKÄLI NEUVOSTOLIITTO OLISI HALUNNUT VALLOITTAA SUOMEN, NIIN SE OLISI TEHNYT SEN!
SITÄ EI KOVINKAAN KAPITALISTI VOI KIISTÄÄ!
NÄIN ON NÄREET!
Ihanko kahden nimimerkin voimalla piti trollailla ja vielä CAPS LOCK päällä.
Kerrataan. Tässä saamasi vastaus linkittämääsi viestiin. Et ole pystynyt mitenkään puolustamaan sairaita mielipiteisi vaan ainoa, mihin sinusta tuntuu olevan, on vanhan jaskasi uudelleen pöyhiminen.
Muistatko, Änkyrä OmaanPesäänPaskoja, miten sait aiheesta turpiisi jo aikaisemmin.
Kalle vastasi mm. näin:
Kuulehan, Änkyrä OmaanPesäänPaskoja, sinun on turha kitistä vastaan sillä faktat puhuvat sinua vastaan. Sinä muutit yhden hyökkäyksen tavoitteet koko sodan tavoitteiksi ja vedit siitä sitten sairaita johtopäätöksiä.
Viesteissäsi kommunistipuolueen ja historian palstalla et käytä mitään muita perusteluja kuin suurhyökkäyksen tavoitteita ja muutat ne koko sodan tavoitteiksi. Olet joko tyhmä tai epärehellinen keskustelija.
Tämän ketjun avausviestissä sanot näin:
"Sitä, ettei puna-armeijalla ollut tarkoitus vallata Suomea tukee myös 19.6.1944 julkaistu Päämajan tiedustelujohtajan eversti Aladar Paasosen tiedusteluraportti"
Paasonen puhuu vain suurhyökkäyksen tavoitteista eikä koko sodan tavoitteista mutta sinä muutit hänen puheensa näppärästi koskemaan koko sotaa. Toimiiko näin rehti ja rehellinen kommunisti?
Samoin toimit myös kommunistipuolueen palstalla joten petollinen toimintasi ei tunnu olevan erehdys vaan joko olet niin tyhmä, että uskot itse omiin juttuihisi, tai yrität tarkoituksella harhaanjohtaa palstalaisia.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9211788
"Eli faktisesti todettuna Suomen itsenäisyys ei ollut talvi- eikä jatkosodan aikana vaarassa ainakaan NL:n taholta. Ja kesän 1944 ns. torjuntavoitot ovat siinä mielessä myyttejä, siis valkoiseen valheeseen kuuluvaa porvarillisen historiankirjoituksen valhetta, jos niillä perustellaan Suomen itsenäisyyden säilymistä. "
Tässä toteat selvästi, että neukkulan tarkoitus ei ollut miehittää ja vallata Suomea. Sen väitteen sitten perustelit suurhyökkäyksen tavoitteilla. Eli toisin sanoen muutit kätevästi yhden hyökkäyksen tavoitteet koko sodan tavoitteiksi ja hämäsit tieten tai tahtomattasi koko palstan punanuttulauman uskomaan taas kerran sinua.
Mutta totuus on, että ole esittänyt yhtäkään perustelua koko sodan tavoitteista.
Muutit siis yhden hyökkäyksen tavoitteet koko sodan tavoitteiksi joko yrittäessäsi hämätä palstalaisia tai sitten täysin omaa tyhmyyttäsi.
Jos olet erimieltä asiasta niin annahan lainaus siitä käyttämästäsi perustelusta, joka ei viittaa suurhyökkäyksen tavotteisiin.
Rassukka, et pysty siihen ja jokainen omaan ajatteleen kykenevä ymmärtää myös syyn siihen.
Muistatko vielä tämän keskustelun?
Lue koko viestiketju ja se, miten sinulle annettiin taas kerran turpiin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9400929
Onko käsityksesi mukaan yhden hyökkäyksen tavoite ja koko sodan tavoite yksi ja sama asia?
Jos ei ole niin miksi sitten esität yhden hyökkäyksen tavoiteita koko sodan tavoitteina?
Onko sinun vaikea pitää erillään käsitteitä "yksi hyökkäys" ja "koko sota"?
......................
Maasto oli kyllä sellaista kannaksella, etä se suosi panssareita, hietamaat ja tiheä tieverkosto, maasto huononi vasta nykyisen rajan läheisyydessä, tuli järviä, soita ja metsiä enempi.
Etenihän ne nopeasti, mutta varsinainen paniikkijakso meni ohi kyllä muutamassa päivässä, senjälkeen suomalaiset vetäyivätkin varsin hallitusti vihollista kuluttaen.
Suomen etu oli tavallaan se, että puolustuksella oli syvyyttä, laaja maa antaa tähän mahdollisuudeen.
Ei ainakaan nopeasti mikäli saksalaisten lohkoon vertaa. Saksalaiset työnnettiin käsittääkseni tammikuussa 1944 kahdensadan kilometrin päähän Leningradista kun meillä matkaa oli jotain viisikymmentä kilometriä eli suunnilleen vuoden 1940 Moskovan sopimuksen rajat.
Kannaksen maasto on metsäistä ja mäkistä, lisäksi vesitöjen rikkomaa. Tiestö oli vaatimatonta ja siltojen rikkomaa.
Se oli erittäin epäsuotuista panssareille, joille parasta maastoa ovat aukeat aromaat, kuten vaikkapa Saksan itärintamalla.
Eikös ne teitä pitkin ajelleet kuin Moskovan paraatimarssissa?
Suomipoika juoksi karkuun liian lujaa ja unohti miinoittaa tietkin...
Suurimmaksi osaksi kyllä, mutta etenivät myös metsäisiä teitä ja soisia alueita pitkin.
Kova on ollut vauhti punapanssareilla kun etenivät kesällä 1944!
Totuus tuostakin....
Venäläiset päätyivät kivikkoiseen maastoon johon ei voinut kaivautua.
Panssarit kulkivat jonossa pikkuteitä pitkin.
Helppo homma tykistölle ja stukille.
Ei sieltä mitään divisioonia vedetty baltian rintamalle, niitä ei enää ollut.
Miksi niin kova hätä väärentää historiaa??
Jo on kova hätä komukoilla. Pussinperän nimissä yrittävät väärentää r`yssän tavoitteita. Kaikki tietää mitkä tavoitteet r´yssällä olivat. Koko Itä-Eurooppa joutui r´yssän valllan piiriin mutta Suomi taisteli itsenäisyytensä ja länsimaisen demokratian puolesta maansa vapaaksi. Ry´ssä ei päässyt Helsinkiin eikä edes välitavoitteeseensa Kymijokilinjalle. Viipuri oli myös vain välitavoite jota vielä nämä samat komukat pari vuotta sitten pitivät ry´ssän päätavoitteena.
Näin Platonov kertoo.
Näin S.P.Platonov: Neuvostoliiton ylijohto antoi kesäkuun 21 päivänä 1944 ohjeensa, jossa käskettiin Leningradin rintamaa jatkamaan hyökkäystä Karjalan kannaksella ja sen päävoimia tunkeutumaan 26.-28.päivinä kesäkuuta Imatra - Lappeenrannan - Virojoen tasalle. Viipurin valtauksen jälkeen 21.Armeija sai tehtäväkseen jatkaa pysähtymättä hyökkäystään luoteeseen tavoitteenaan Neuvostoliiton ja Suomen raja ja tämän jälkeen tunkeutua syvälle Suomeen. Sitten seuraa erinäistä selittelyä miksi ohjetta ei pystytty noudattamaan. Maasto ja lukuisat järvet - vihollisen ilmavoimien aktivoituminen kesäkuun lopulla. Näistä syistä 21. Armeijan joukot kykenivät kymmenen päivää kestäneiden hyökkäystaistelujen aikana etenemään vain 8-10 kilometriä. Heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla 2. Armeija jatkoi hyökkäystään kapealla järvikannaksella. Ilman menestystä.
Sivu 176-178
rintamalinja koko Karjalan kannaksella vakiintui ja neuvostojoukkojen hyökkäystoimet ylimenohyökkäys käynnistyi....
Yli kolme viikkoa kestäneiden hyökkäyksellisten sotatoimien aikana, kesäkuun 21. päivästä heinäkuun. puoliväliin saakka, Leningradin rintaman oikean sivustan joukot eivät kyenneet täyttämään niitä tehtäviä, jotka ylijohto niille käskyllään kesäkuun 21. päivänä antoi. Rintaman joukot eivät onnistuneet etenemään valtakunnan ja Suomenrajalle ja täysin puhdistamaan Karjalan kannasta vihollisista. Siirtämällä alueelle riittävästi lisävoimia Suomen sodanjohto pysäytti neuvostojoukkojen hyökkäyksen Karjalankannakselta SYVÄLLE SUOMEEN!!
Kiitolaukkaa ne tulivat kohti kotejamme mutta Saksan massiivinen apu pelasti Suomen lopulta.