Maolin taulukkokirjassani lukee sivulla 8, että implikaatio p => q luetaan "jos p, niin q". Kuitenkin sivulla 22 lukee: "Jos kokonaislukukeroimisella yhtälöllä on rationaalisia juuria, ne ovat muotoa frac{p}{q}". Miksi tuo ei ole implikaatio eli miksi sana "niin" voidaan jättää pois? Toisaalta onpa samassa kirjassa muitakin virheitä, kuten kompleksilukujen laskutoimituksessa.
Mikä on implikaatio?
tulevamatemaatikko
6375
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kokeile onneasi kolme pykälää alempaa Matematiikka -palstalla.
Kirjassa ”MAOL-taulukot” on aika tajuton määrä eritasoisia virheitä – tajuton etenkin, kun otetaan huomioon sen puolivirallinen, tavallaan jopa virallinen (yo-kirjoituksissa) asema; ks.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/maol.pdf
Implikaation merkki on siinä kuitenkin oikein, ”⇒” (merkkipari ”=>” on vain kehnohko korvausmerkintä, joka ei ole tarpeellinen esimerkiksi täällä Suomi24.fi:ssä, jossa erikoismerkit toimivat yleensä tarpeeksi hyvin). Eikä kyseisessä kohdassa anneta varsinaisesti lukuohjetta, vaan sanotaan, mitä merkintä tarkoittaa. Kyseessä on vain yleiskielinen kuvailu. Missään tapauksessa se ei ota eikä sen ole tarkoitus ottaa kantaa esimerkiksi siihen, miten sanoja ”jos” ja ”niin” käytetään suomen kielessä – päinvastoin kuvailu edellyttää tämän tunnetuksi.
Vastaavasti se, että lausekkeen ”p ∧ q” merkitystä selitetään sanoilla ”p ja q”, ei mitenkään sisällä sitä, ettei suomen kielessä saisi käyttää esimerkiksi ja-sanan sijasta sekä-sanaa.
Mainitsemassasi sivun 22 virkkeessä on kyllä (ainakin) yksi virhe, jota en ollut ennen huomannut: jos-lauseen jälkeinen päälause alkaa ”ovat ne muotoa p/q”. Käänteinen sanajärjestys eli inversio on tällaisessa yhteydessä ainakin nykykielessä niin teennäinen, että sitä voi pitää vähintäänkin tyylivirheenä. Kaavamainen inversio oli aiemmin kirjasuomessa tavallinen, koska jäljiteltiin ruotsin kielen järjestelmää, jossa inversio on pakollinen, kun päälause on sivulauseen jäljessä. (Kaavamaista inversiota on torjuttu jopa yli-innokkaasti, kun on ruvettu korjailemaan tapauksia, joihin inversio sopii ihan hyvin. Mutta ”ovat ne” ei tosiaankaan ole sellainen.)
Hyödyllinen dokumentti, kiitos siitä. Itsekin huomasin, että eipä kolmion kulman puolittajan pituutta voi laskea sivulla 28 esitetyllä kaavalla, kombinaatioiden lukumäärä ei ole n!/(k!(n-k)), kaikki kompleksilukujen laskutoimituksiksi nimetyt kaavat eivät ole laskutoimituksia. Lisäksi tarkkoja lukiolaisia voi hämätä, kuten minua aikoinaan, n:nnen juuren ottaminen kompleksiluvusta sivulla 27 tai lähinnä se, että tuon notaation kanssa joutuu ongelmiin, jos pitäisi laskea komplesilukujen juurten summia.
"merkkipari ”=>” on vain kehnohko korvausmerkintä, joka ei ole tarpeellinen esimerkiksi täällä Suomi24.fi:ssä"
No on tarpeellinen, koska ⇒-merkin syöttäminen ei onnistu modaamattomalla suomalaisella näppäimistöllä. Sen syöttääkseen joutuisi joko hakemaan merkin ALT-koodin tai itse merkin, jonka sitten copypastettaa tekstiin. Helpoin, nopein ja varmimmin toimiva ratkaisu on käyttää "=>"-merkintää. Erikoismerkkien käyttäminen nettikeskusteluissa ei ole muuta kuin rasittävää besserwisseröintiä.
Voidaan toki sopia, että ne, jotka eivät vaan osaa, kirjoittavat ”=>” sen jälkeenkin, kun asia on selitetty. Väärien merkkien käyttö on toki hyödyllinen vihje!
"Miksi tuo ei ole implikaatio eli miksi sana "niin" voidaan jättää pois?"
Koska sanaa "keroimisella" ei ole määritelty.