Voiko hän olla kuka vaan?
Voiko kiusaaminen olla niin kivaa, että siihen addiktoituu?
Voiko kiusaaminen olla niin kivaa, että siihen addiktoituu?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Kiusaaja = sadistisen luonteen omaava ihmissika :D
Kiusaamista lieneen pahantahtoista ja ns. hyväntahtoista eli leikkimielistä? Pahantahtoinen lienee omaan olotilaansa väsynyt kostaja. Kun mulla on paha olla, niin muillakin saatana saa olla? Leikkimielinen taas tietää piristävänsä heittäytymällä rooliin, jossa muka kiusaa ja muka kiusaannutaan.
Tulkintoja.
Kiusaajat on pohjamutaa...ei sitäkään. Arvottomia.
Kiusaajia on kahta laatua.
Ne jotka kiusaa, mutta ovat sisältä täysin tyhjiä. Jos ärähdät takaisin ne menee korvat luimuun ja menee selälleen (kuin koira). Mutta älä sittenkään luota tällaiseen. Kiusaaminen on sairasta, tällainen ihminen on silti tyhjä, arvaamaton.
Ne jotka kiusaa, ilokseen, elämän tavakseen. Jos ärähdät, sen kiukku vain yltyy ja voimistuu. Vältä tällaisia, edellistäkin sairaampi.
Kiusaamiseen pitäisi yleensä puuttua pian. On vaikea ottaa takaisin loukattua tunnetta (nahka palanut) ja kun kiusaaja on jo päässyt makuun, se pelkää nolostumista ja voi olla jo arvaamaton.
Kiusaaminen jättää aina jäljet. Tiedän valitettavasti. Minua kiusattiin niin kauan, että nyt kun olen päässyt kauemmaksi niistä olen edelleen ...jotenkin rikki. Ne ei tule ikinä pyytämään anteeksi, eikä ne voi korjata vauriota.
Sairas kiusaaja pitää saada pois työ/kouluympäristöstä, tai välttele tällaista, tai poistu kokonaan.
Olen valitettavasti kiusattu kahdessa viimeisessä työpaikassani. Vaihdoin työtä ja koko lääniä. Löysin hyvän työn, mukavan kaupungin ja uusia ystäviä. Nautin rauhasta. Mutta olen vieläkin väsynyt siitä.
Kostaminen on lapsellista, mutta käy usein mielessä.
Ne jotka kiusaa, ilokseen, elämän tavakseen. Jos ärähdät, sen kiukku vain yltyy ja voimistuu. Vältä tällaisia, edellistäkin sairaampi.
Kuulut edelliseen.
Kiusatusta voi tulla kiusaaja, kiusaajasta erittäin harvoin kiusattu.
Riippuu siitä millainen moraalinen kivijalka sinulla on.
Olen kiusattu, mutten kiusaa edelleenkään. Koska kiusaaminen on luuserimaista. Enkä ole sellainen.
Kiusaajat ovat huonoja...jopa hetkellä kun hullu ns tulee päälle katson häntä alaspäin.
Mutta totta, tiedän kiusattuja joista tuli kiusaajia. Kysin yhdeltä syytä kiusaamiseen ja hän vastasi "nyt on mun vuoro". Kyse oli holisti 50 v naisesta.
jos sitä aina tekee..
tulee luonnostaa,eikä sille voi mitään muutakun huomioimalla ja todellakin yrittää muuttua.
Jokainen ihminen jolle paikka laumassa merkitsee jotakin - eli n. kaikki. Addiktio - no joo - ennemminkin rooli johon jämähtää.
Poikkeus säännöstä: me isomelaiset emme kiusaa, koska luontoäiti on taannut asemamme laumassa.
“Henkisesti vahva ei hyökkää heikompien kimppuun, ei fyysisesti eikä henkisesti.
Heikompien kimppuun käymistä pidetään merkkinä ihmisen tai maan piilevästä henkisestä alennustilasta.”
Siksi USAa pidetäänkin säälittävänä pullistelijana jolla ei ole mitään sanaa tosi karkeloissa.
Eli teoria pätee vain jos häviää - opettajille, muulle työväelle tai toiselle valtiolle - tai jos uskoo rangaistukseen tuonpuoleisessa.
Peruskoulussa oli helppoa sanoa, kuka oli kiusaaja ja kuka kiusattu. Nyttemmin olen työelämässä törmännyt paljon vaikeampaan kiusaamisen problematiikkaan, johon on esimiehenä äärettömän vaikeaa puuttua.
Jotkut ihmiset aiheuttavat itse kiusaamisensa. Ensin itse louskuttavat leukojaan ja kun saavat samalla mitalla takaisin, kokevat tulleensa kiusatuksi. Lisäksi huumorin ja kiusaamisen raja on hämärtynyt. Lasketaan leikkiä puolin ja toisin, kunnes jompi kumpi osuukin arkaan paikkaan ja taas on tulehtunut tunnelma.
Lisäksi jotkut rehellisyyden nimissä katsovat oikeudekseen ladella "totuuksia" kanssaihmisistään. Sitten on niitä, jotka ovat mielestään osaavia ja ahkeria ja kyttäävät muiden tekemisiä. Moittivat sitten työkavereitaan sekä heille itselleen, muille työntekijöille, että pomolle. Olen monta kertaa ihmetellyt, miksei ihmiset keskity vain oman työnsä tekemiseen.
Pahimipia on työhteisön jäsenet, jotka eivät ymmärrä vanhaa, hyvää periaatetta, että porukan edessä kehutaan ja moitteet jaetaan kahden kesken ja kohdistaen se työsuoritukseen eikä ihmiseen itseensä. Siitä vain jää joillekin kuva, ettei toisia koskaan ripitetä edes aiheesta vaan kohdellaan eri arvoisesti.
Sitten on niitäkin, jotka kokevat jo pelkän työtehtävien antamisen kiusaamisena. Vaihtaisivat työpaikkaa, jos jatkuvasti on niin paska olo.
Joo. On kiusaamista ja kiusaamista. Mutta terveen järjen omaava aikuinen ihminen näkee kyllä mistä on kyse. Ainakin itse olen huomannut, siis työelämässä, että kaikki, minkä itse koen kiusaamisena, ei sitä välttämättä ole.
Maailmassa vain on todella tyhmiä ja ajattelemattomia ihmisiä.
Ja sitten on sellaistakin kiusaamista, jonka huomaa vasta, kun se todellä kärjistyy. Ottaa asian huumorilla tai laittaa sen toisen epävarmuuden piikkin ja sitten saa tuta nahoissaan, että kyse olikin todella kiusaamisesta ja kun sitä ei kohde ottanut tosissaan, niin piti ryhtyä vakavampiin toimenpiteisiin...
Ei se helppoa ole, mutta jos puhutaan kiusaamisen pohjimmaisesta tarkoituksesta eli siitä, että on pakko saada kanssaihmiselle paha olo, niin se tulee ihan kiusaajasta itsestään. Jostakin syystä.
Minä luulen, että joillain on paha olo itsellään ja helpottaakseen omaa tuskaansa purkavat sen kanssaihmisiin. Ei ole tarkoitus kiusata, mutta sortuvat siihen silti. Valitettavasti.
Kato tää on vaan businesta. Nollatoleranssi ja muoti ovat hienoja asioita. Nyt on muodissa kiusaaminen ja ohjeena suvaitsemattomuus - siis kiusaamiselle. No ei hätää - kriisiapu ja työryhmäkonsultti kyllä hoitaa ilmapiirin kuntoon. Ja onhan meillä lääketeollisuus, joka paikkaa pikku Lassen mielen.
Siis miks kaikki ei vaan soita yhdessä triangelia ja hymyile kauniisti - se ahdistaa ja kiusaa mua.
Juu, tuskinpa kukaan tietoisesti alkaa kiusaamaan, siis "hei, mulla on paha olla, joten alanpa tarkoituksella kiusata muita". Raukat vain yrittävät ulkoistaa omat ongelmansa. Ja kai se joskus toimiikin... Ei välttämättä omia ongelmia vähentämällä, mutta siten, että jollakin toisella on yhtä kurjaa tai vielä kurjempaa.
Sellainen ihminen kiusaa, jolla on siihen tarve. Auttaako se? No, auttaako alkoholi alkoholisoitunutta ihmistä? Hetken helpotus omaan pahaan oloon(?) Ettei tarvitse ajatella muuta tai kohdata todellisuutta?
Syy löytyy aina, niin juomiseen, huumeiden ottamiseen kuin kiusaamiseenkin.
Suurin osa kiusaamisen syistä on varmaankin se kateus. Sellanen ihminen joka on luonteeltaan kateellinen, voi olla kateellinen ihan mistä tahansa ja ihan kelle tahansa. Kateus on yllättäen tyypillisimmillään sitä että ei kadehdita sitä mitä toisella jo on, vaan pidetään huoli ettei toinen tulee saamaan sitä samaa jota itsellä jo on. Jostain luin suomalaisen kateuden olevan tollasta.
V-mainen narsisti
Hämeessä kiusaaminen on tapa elää ja kommunikoida.
Muualta tulleen on vaikea arvioida tarkoittaako se tauton vittuilu ja huijaaminen sitä että toinen on sekoamassa vai onko se vain normi kommunikointityyli. Ne tappelee ihan joka asiasta ja ihan joka paikassa. Mikään ei etene kun ensin otetaan erää ja suututaan.
Esim Lahti on maineensa ansainnut.
Narsisti
Alkoholisti tai huumeiden käyttäjä
persoonallisuushäiriöinen tai muuten vakavasti hullu
mustasukkainen mies
Naiset kiusaa kateudesta, miehet kilpailusta ja/tai mustasukkaisuudesta.
RAKKAUDESTA JA LIIAN SUURISTA TUNTEISTA!
kun oma munani on liian pieni etten uskalla sitä näyttää
Olen paskiainen. Mitäspä luulisit?
varmaan useista erilaisista syistä sitä tapahtuu. Uskon, että jokainen kiusaa joskus, mutta jotkut jeesukset eivät halua sitä itsestään myöntää. Uskon, että se voi olla jollekin niin kivaa, että siihen addiktoituu. Jossain vaiheessa ihminen ihastuu omaan vihaansa ja pitää sitä oikeutuimpana koko maailmassa - näitä esimerkkejä on.
Yksi vittumainen kiusaamisen muoto on kiusaaminen ryhmänä, jolloin kukaan yksilö ei kiusaa erityisesti mutta kiusatun kannalta se nettokiusaamisen määrä on kohtuuton. Ryhmän sisällä olijat väittävät, etteivät ole tällaisesta vastuussa, mutta olen eri mieltä. Jokainen vastaa nimittäin siitä, millaiseen ryhmään kuuluu ja mitä jättää tekemättä.
On yksisilmäistä kiusata muita sen takia, että itseä on kiusattu. Ei voi tietää, josko kohdetta on jo aikaisemmin kiusattu vieläkin pahemmin.
Toisaalta pidän reilua matsia ihan ok:na silloin tällöin. Jos joku kroonisesti härnää ja hyppii silmille, niin saakoon mitä tilaa saatana. Ei pinnan palamista tarvitse niin kauheasti pelätä, aina saa uuden tilalle.