Kaipaavatko

No sellaisia hetkiä kun istutaan kynttiläillallisen äärellä ja ollaan niin ihastuneita siihen henkilöön joka istuu pöydän toisella puolella...

Miss Fury kirjoitti:

No sellaisia hetkiä kun istutaan kynttiläillallisen äärellä ja ollaan niin ihastuneita siihen henkilöön joka istuu pöydän toisella puolella...

Olisi varmaankin mahtavaa viettää aikaa ihastuksen kohteen tai rakkaan kanssa. Tapahtui se sitten kynttiläillallisella tai millä lailla tahansa. Siis teoriassa. Käytännöstä ei ole mitään hajua.

Miss Fury kirjoitti:

No sellaisia hetkiä kun istutaan kynttiläillallisen äärellä ja ollaan niin ihastuneita siihen henkilöön joka istuu pöydän toisella puolella...

Se ihastuminen on kyllä hyvä olemassa, ja se illallinenkin, mutta ne kynttilät ei soita kelloja yhtään.

Se on romanttista, kun ollaan ihan tarkoituksella yhdessä ja huomoidaan toinen. Se voi olla illallinen (oma suosikki, kulinaristi kun olen), joka mahdollisesti tehdään yhdessä, se voi olla sitä kun katsotaan elokuvaa vieri vieressä, voidaan lukea kirjaa (kumpikin omaansa tai ääneen toiselle) kylki kyljessä kiinni. Se voi olla kävelyretki yhdessä, vaikka yhtään sanaa ei vaihdettaisi. Romantiikkaa voi olla jopa yhdessä irkkaaminen. Kyse on ennemminkin tietyllä mielellä yhdessä olemisesta kuin tietystä toiminnasta.

Tulipa ikävä romantiikkaa...

Oli mitä tahansa näistä tai jotain ihan muuta, ainakin itselleni romantiikka loppuu töykeisiin sanoihin saman tien, eikä tunnelmaan takaisin pääseminen ole kovin helppoa.

Vaikkapa se, kun pitkä työpäivän jälkeen tulen kotiin, jossa nainen yllättäen odottaakin valmiin ruoan kanssa. Tai jos nainen yllättäen tulee illalla pelkkä pyyhe päällä hakemaan saunaan. Tai jos työmatkalle lähtiessä yllättäen puhelimeen tulee viesti, jossa nainen toivoo palaamaan pian.

Mikä vain hellä tai eroottinen ele, joka ei vaadi minulta sitä ainaista aktiivisuutta, on äärimmäisen tervetullut! Tulee se olo, että on haluttu ja rakastettu, ilmankin sitä, että on aina se aktiivinen osapuoli.

eräs mies kirjoitti:

Se on romanttista, kun ollaan ihan tarkoituksella yhdessä ja huomoidaan toinen. Se voi olla illallinen (oma suosikki, kulinaristi kun olen), joka mahdollisesti tehdään yhdessä, se voi olla sitä kun katsotaan elokuvaa vieri vieressä, voidaan lukea kirjaa (kumpikin omaansa tai ääneen toiselle) kylki kyljessä kiinni. Se voi olla kävelyretki yhdessä, vaikka yhtään sanaa ei vaihdettaisi. Romantiikkaa voi olla jopa yhdessä irkkaaminen. Kyse on ennemminkin tietyllä mielellä yhdessä olemisesta kuin tietystä toiminnasta.

Tulipa ikävä romantiikkaa...

Oli mitä tahansa näistä tai jotain ihan muuta, ainakin itselleni romantiikka loppuu töykeisiin sanoihin saman tien, eikä tunnelmaan takaisin pääseminen ole kovin helppoa.

Mielenkiintoista, kuinka tuosta kuvaamastasi tuli hyvät fiilikset :) Eipä se miesten käsitys taida loppuviimeksi naisten romantiikasta niin paljon erotakaan !
- Ymmärrän myös hyvin tuon viimeisen sanomasi merkityksen...
Kiitos.

joskus vielä uskoin näihin asioihin kuin rakkaus, romantiikka ja hyväksyminen.

naiselle näille käsitteille löytyy yhteinen tekijä: teeskentely.

... kirjoitti:

Vaikkapa se, kun pitkä työpäivän jälkeen tulen kotiin, jossa nainen yllättäen odottaakin valmiin ruoan kanssa. Tai jos nainen yllättäen tulee illalla pelkkä pyyhe päällä hakemaan saunaan. Tai jos työmatkalle lähtiessä yllättäen puhelimeen tulee viesti, jossa nainen toivoo palaamaan pian.

Mikä vain hellä tai eroottinen ele, joka ei vaadi minulta sitä ainaista aktiivisuutta, on äärimmäisen tervetullut! Tulee se olo, että on haluttu ja rakastettu, ilmankin sitä, että on aina se aktiivinen osapuoli.

Kiitos sinullekin :-) Täytyy myöntää, että pitkän parisuhteen taakseen jättäneenä tuota lukiessaan tunsin aikamoisen syyttävän piston itsessäni, vaikka suhteen loppumiseen olikin useita eri syitä molemmin puolin... - Se ikuinen kiire, väsymys ja yhteisen ajan puute... se jos mikä häivyttää romantiikan.

ojasta allikkoon kirjoitti:

joskus vielä uskoin näihin asioihin kuin rakkaus, romantiikka ja hyväksyminen.

naiselle näille käsitteille löytyy yhteinen tekijä: teeskentely.

Teeskentelyä ja toisen hyväkseen käyttämistä voi toki olla monenlaista ja molemmin puolin. - Se ei taida olla sukupuolisidonnaista kuitenkaan. - Kuule, niin kauan kuin on elämää, on toivoa :-) Ei pitäisi katkeroitua ikuisiksi ajoiksi huonon kokemuksen jälkeen.

UPDATE_9003451 kirjoitti:

Teeskentelyä ja toisen hyväkseen käyttämistä voi toki olla monenlaista ja molemmin puolin. - Se ei taida olla sukupuolisidonnaista kuitenkaan. - Kuule, niin kauan kuin on elämää, on toivoa :-) Ei pitäisi katkeroitua ikuisiksi ajoiksi huonon kokemuksen jälkeen.

Juhan af Gran:in sanoin, on olemassa vain kaksi rakkauden lajia: äidinrakkaus ja kiima.

mutta miksi kaipaan ketä en ole edes tavannut? tähän vastausta etsiessäni en ole muuta löytänyt kuin teeskentelyä, pinnallisuutta ja ylpeyttä.

ojasta allikkoon kirjoitti:

Juhan af Gran:in sanoin, on olemassa vain kaksi rakkauden lajia: äidinrakkaus ja kiima.

mutta miksi kaipaan ketä en ole edes tavannut? tähän vastausta etsiessäni en ole muuta löytänyt kuin teeskentelyä, pinnallisuutta ja ylpeyttä.

Eikö isät rakasta lapsiaan ?
No, olen pahoillani siitä, että elämästäsi puuttuu mielestäsi jotakin olennaista, mutta mitä tulee af Graniin, niin hänkin taitaa olla eronnut. - Avioero synnyttää usein katkeruutta, myös merkittävillä ajattelijoilla.

UPDATE_9003451 kirjoitti:

Eikö isät rakasta lapsiaan ?
No, olen pahoillani siitä, että elämästäsi puuttuu mielestäsi jotakin olennaista, mutta mitä tulee af Graniin, niin hänkin taitaa olla eronnut. - Avioero synnyttää usein katkeruutta, myös merkittävillä ajattelijoilla.

taitaa olla että katkeruus kaikkien vääjämätön kohtalo, kaikki avioliitot/parisuhteet päättyvät lopulta eroon.

Vaikka provo olikin, niin siivoamisessa nyt ei mitään romanttista ole. Ellei naisella ole tiukat farkut jalassa kun kuuraa lattiaa...