Kauan olen jo seurannut tätä palstaa. Yritän laittaa näkökannan jokaisen osapuolen kannalle ja ymmärtää. Itse olen siipeeni myös saanut aikoinaan, mutta vahvempana selvinnyt. Pahaa oli, mutta tunteet kylmeni puolisoa kohtaan. Joten...
Vahvuus loppui vahvaan salasuhteeseen, rakkauteen. Vaikea oli myöntää itsellekin, omat tunteet.
Nyt järkisyistä lopetettiin, muutama viikko sitten. Tuntuu etten selviä järjissäni mitenkään. Paha olo, itkettää, aamulla ei jaksa nousta, koko hauska/hyväntuulisuus minuus on viety muualle!!
Toivon ettei olla yhteydessä ja samalla rukoilen että olisimme.
Miten selvitä? Joudunko odottamaan 20 v kunnes helpottaa.
Asiallisia kommenttia, moraalisin puolen tiedostan täysin!
Vahvuus loppui vahvaan salasuhteeseen, rakkauteen. Vaikea oli myöntää itsellekin, omat tunteet.
Nyt järkisyistä lopetettiin, muutama viikko sitten. Tuntuu etten selviä järjissäni mitenkään. Paha olo, itkettää, aamulla ei jaksa nousta, koko hauska/hyväntuulisuus minuus on viety muualle!!
Toivon ettei olla yhteydessä ja samalla rukoilen että olisimme.
Miten selvitä? Joudunko odottamaan 20 v kunnes helpottaa.
Asiallisia kommenttia, moraalisin puolen tiedostan täysin!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Muuta neuvoa en anna, kuin hae ammattiapua. Ei tarvitse odottaa 20 vuotta, mutta se vaatii tekoja, jotta saat oman mielesi ja itsesi kuntoon.
Suuresti jaksamista eteenpäin!
Liekkö päätös olla lopettaa ollut oikea ja järkevä kerran kärsit? Miksi et eroa ja ota sitä iloa mitä elämällä on annettavana, tuon rakkautesi kanssa? MIkä voi olla niin suuri järkisyy, että luovutat rakkauden? Turhan vuoksi ei ihminen kärsi, ja jos kerran ajattelet että joudut vielä kärsimään noin kauan ja tunteet puolisoa kohtaan ovat kylmettyneet, niin voit olla varma että sinulla, eikä varsinkaan puolisollasi tule olemaan onnellista. Se tunne ajaa sut uudelleen salasuhteeseen. Mutta miksi et luovuta ja eroa? Ei ole ole hirveä asia, jos motiivina ovat yllä kuvaamasi. Rohkeutta!