Onko kokemuksia kaukosuhteesta, kun välimatkaa on n. 500-600 km? Olemme työssäkäyviä ihmisiä ja varmasti rahaa riittäisi viikonloppusin matkustamiseen toisen luokse, mutta toimiiko tällainen?
Olen aina ollut hyvin itsenäinen ja vannoutunut sinkku ja suhteet ovat usein kaatuneet siihen kun ahdistun, joten vaihtoehtona tämä ei ole hassumpi. Silti huolestuttaa, voiko tällainen ylipäätään toimia? Miestä en haluasi missään tapauksessa menettää, sillä ensimmäistä kertaa elämässäni olen vuorenvarmasti rakastunut.
Vaihtoehtoina on mielessä käynyt muuttaminen hänen luokseen (kaupunkiin josta en tunne ketään) jos vain työpaikka järjestyy. Tuntuu uhkarohkealta, mutta ehkäpä olisin jopa siihen valmis.
Olen aina ollut hyvin itsenäinen ja vannoutunut sinkku ja suhteet ovat usein kaatuneet siihen kun ahdistun, joten vaihtoehtona tämä ei ole hassumpi. Silti huolestuttaa, voiko tällainen ylipäätään toimia? Miestä en haluasi missään tapauksessa menettää, sillä ensimmäistä kertaa elämässäni olen vuorenvarmasti rakastunut.
Vaihtoehtoina on mielessä käynyt muuttaminen hänen luokseen (kaupunkiin josta en tunne ketään) jos vain työpaikka järjestyy. Tuntuu uhkarohkealta, mutta ehkäpä olisin jopa siihen valmis.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minulla on kokemusta kaukosuhteesta, jossa etäisyyttä oli n. 300 km. Suhde tosin alkoi jo, kun asuimme samalla paikkakunnalla. Sittemmin muutimme töiden perässä eri suuntiin. Nykyään olemme palanneet yhteen, kun saimma molemmat samalta seudulta töitä.
Tuo aika ei ollut mahdotonta, mutta stressaavaa se oli. Tietysti tämä riippuu siitä, mitä haluaa tehdä yhdessä. Meillä oli yhteisiä harrastuksia ja kotona tehtäviä juttuja. Niitä erillään asuminen haittasi paljon. Vähän yli vuoden tuota erillään asumista kesti. Olen nyt kokemusta rikkaampi, mutten enää lähde kaukosuhteeseen. Päätös on kuitenkin teidän. Varsinkin suhteen alussa kaukosuhde saattaa toimia, koska siten kaikki aika ei mene toisen kainalossa kiehnäämiseen. Useinhan ongelma on se, että tuore pari unohtaa kaikki kaverit. Kaukosuhteessa tämä ongelma pienenee.
Suhde on tunteelisempaa erossa. Ei kannata muutta yhteen. Mustasukkaisuus ei sallittua jos menee hyvin. Kokemusta on yli 500km etäsuhde ennen mutta asuttiin vuosi yhdes ni erottiin avopuolison kans. Pitäis kai yrittää keinoja nauttia siit kun on erillään mutta tietää miten tiiviisti on yhdessä!
Mulla on itselläni ollut viimeisen parin vuoden aikana ollut (huom siis OLLUT) 2 kaukosuhdetta. Ne päättyivät juuri siihen, että lopulta tietyn seurustelu ajan jälkeen toinen huomasi että eihän tämä suhde etene mihinkään kun asumme niin kaukana toisistamme. Tapasimme ehkä 2-4 viikonloppuna kuukaudessa, riippuen töistä ja muista menoista. Minulle se olisi riittänyt, koska pidin siitä, että sain olla yksin, mutta kuitenkaan en ollut yksin. Toinen hyväpuoli oli se että suhde oli koko ajan yhtä kuuma ja intohimoinen kuin alussakin!
Jos heti alussa sopii säännöt että kuka tulee ja koska ja ymmärtää myöskin jos toisella on joskus muita menoja niin voi onnistuakin. Kaiken a ja o on myöskin täydellinen luottamus! Ei kaukosuhde onnistu jos pelkää että toinen pettää.
Kaukosuhteessa tutustuu toiseen hitaammin, joten en suosittele ainakaan yhteen muuttoa ihan heti. Voisithan alussa ottaa oman asunnon samasta kaupungista ja katsoa sitten että miltä mies tuntuu kun näkee hänestä kaikki puolet.
Itse olen elänyt muutaman vuoden kaukosuhteessa. Välimatkaa oli juuri tuo 500-600 km. Kaukosuhde muuttui avosuhteeksi, kun muutimme yhteen.
Ei kaukosuhteessa eläminen ole kovin vaikeaa tai ei ollut ainakaan minulle. Tieytysti ikävä oli välillä kamala, mutta tapaamiset olivat sitäkin mukavempia.
Kannattaa yrittää kun mies tuntuu hyvältä.