Näinhän siinä sitten taas kävi, taas kerran murheen murtamana..
Elikkäs siis tutustuin erääseen tyttöön netin kautta. Tai tiesin kyllä tytön entuudestaan kun olin noin 5 vuotta sitten ylä-aste ikäisenä kakarana ihastunut kyseiseen tyttöön.
Noin 2 kk sitten näin tämän tyttösen, en ollut nähnyt kyseistä tyttöä vuosiin missään vaikka samassa kaupungissa asuttiinkin. Baarissa sitten ihastus pulpahti uudestaan pintaan, olin menossa juttelemaan tytölle mutta en kerennyt kun ehti lähteä jo kotia kohti ennenkuin olisin rohjennut mennä puhumaan. Noh sitten kaverini kuitenkin tiesi tämän työtön nimen ja kertoi sen minulle. Olin kännissä ja etsin numerotiedustelusta numeron ja laitoin viestiä, tyttö kysyi kuka olen ja kun vastasin hän sanoi että tietää minut. Ei oltu siis ikinä edes juteltu.
Noh tästä sitten alettiin tutustua facebookissa toisiimme, juttelimme päivittäin, tyttö avasi innolla keskusteluita niinkuin minäkin. Ja juttelimme pitkiäkin toveja aina. Tuntui todella siltä että nyt kerrankin tärppäsi ja on sellainen tyttö josta olen aina unelmoinut.. Olinhan siis ihastunut tähän ennenkin. Tätä jatkui noin 1,5 kk, ehdittiin tossa välillä nähdä mm. kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa, juteltu kasvotusten monia kertoja.
Noin 2 viikkoa sitten nähtiin taas baarissa, juteltiin.. Noh menin omaan pöytään istumaan kavereitteni kanssa. Tuosta sitten näin että yksi mies meni iskemään tätä tyttöä johon olin ihastunut. Alkoi hiipiä pelko että kohta tapahtuu jotain jossen keskeytä tilannetta. Päätin sitten laittaa tälle tytölle viestiä että nyt tarvis jutella. Noh sitten vein tytön rauhalliseen paikkaan kahden kesken ja päätin sanoa suoraan että olen ihastunut häneen. Tyttö otti asian todella positiivisesti ja arvosti rohkeuttani mutta ei osannut sanoa juuta eikä jaata sanoi että tuli vähän puun takaa. sovittiin että jutellaan myöhemmin lisää.
Tuon tunnustuksen jälkeen tyttö edelleen jatkoi kirjoittelemista minulle netissä. Rohkenin sitten kysymään tyttöä treffeille. Ja hän vastasin myöntävästi ja halusi itsekkin kovasti nähdä. Sovittiin että nähtäisiin tässä tällä viikolla kun molemmilla on loma. Olin jo suunnitellut päivää kovasti että hakisin tytön autolla syömään ravintolaan tai jtn. Kaikki vaikutti todella lupaavalta. Noh sunnuntaina avasin keskutelun, tyttö vaikutti jotenkin oudolta. Sitten kysyin että mikä hänellä on että oonko tehny jotain. Vastaili aina välillä mutta ei oikein ollut juttutuulella. Sitten mulla meni hermot ja tekstasin tytölle että voi sanoa sitten suoraan jossei kiinnosta mikään. En saanut kyseisenä iltana vastausta.
Sitten koitti maanantai ja kysyin tytöltä miksei hän vastannut viesteihin, sain vastaukseksi että olisi vastannut mutta ei ole vielä kerennyt. Sanoin että mulle voi puhua mitä vain, oli se sitten ihan mitä vain. Tuon jälkeen tyttö sitten pamautti että "on nähnyt nyt yhtä miestä baarissa pari kertaa ja sanoi että ei enään tiedä" .. kysyin että tiedä mitä ? .. niin tyttö sanoi että "et ei meidän varmaa kannata enää nähä" . Sanoin hyvästit.
Ja kaikki romuttui hetkessä.. kyseinen mies oli sama jonka näin iskemässä tätä tyttöä 2 viikkoa sitten. He olivat siis lauantaina nähneet ilmeisesti uudestaan.
Menin ihastumaan tyttöön todella pahasti jo vaikka ei oltu edes tunnettu kovin hyvin. Tuntuu uskomattomalta että hän teki tämän vaikka oltiin sovittu jo tapaaminen. Tuntuu todella pahalta että kaikki tapahtui ilmeisesti vaan sen takia että myöhästyin :(. En millään saa tätä tyttöä pois mielestäni, sydän on aivan pirstaleina ja paha olla kun miettii että ei voi jutella, ei voi nähdä. Tai voi mutta siitä ei ole mitään hyötyä kun se toinen mies on nyt hänen elämässään.
En keksi enään onko tässä mitään tehtävissä :( tyttö suostui kuitenkin viikko sitten treffeille vielä mutta alkoi perumaan toisen miehen takia.
Jos jollain on tähän tilanteeseen jotain hyvä neuvoja tai apuja antaa niin kuuntelisin mielelläni :( . En halua tyttöä pois elämästäni, haluan vaan hänet enkä mitään muuta. Onko mitään enään tehtävissä ?
Elikkäs siis tutustuin erääseen tyttöön netin kautta. Tai tiesin kyllä tytön entuudestaan kun olin noin 5 vuotta sitten ylä-aste ikäisenä kakarana ihastunut kyseiseen tyttöön.
Noin 2 kk sitten näin tämän tyttösen, en ollut nähnyt kyseistä tyttöä vuosiin missään vaikka samassa kaupungissa asuttiinkin. Baarissa sitten ihastus pulpahti uudestaan pintaan, olin menossa juttelemaan tytölle mutta en kerennyt kun ehti lähteä jo kotia kohti ennenkuin olisin rohjennut mennä puhumaan. Noh sitten kaverini kuitenkin tiesi tämän työtön nimen ja kertoi sen minulle. Olin kännissä ja etsin numerotiedustelusta numeron ja laitoin viestiä, tyttö kysyi kuka olen ja kun vastasin hän sanoi että tietää minut. Ei oltu siis ikinä edes juteltu.
Noh tästä sitten alettiin tutustua facebookissa toisiimme, juttelimme päivittäin, tyttö avasi innolla keskusteluita niinkuin minäkin. Ja juttelimme pitkiäkin toveja aina. Tuntui todella siltä että nyt kerrankin tärppäsi ja on sellainen tyttö josta olen aina unelmoinut.. Olinhan siis ihastunut tähän ennenkin. Tätä jatkui noin 1,5 kk, ehdittiin tossa välillä nähdä mm. kaupassa ja erilaisissa tapahtumissa, juteltu kasvotusten monia kertoja.
Noin 2 viikkoa sitten nähtiin taas baarissa, juteltiin.. Noh menin omaan pöytään istumaan kavereitteni kanssa. Tuosta sitten näin että yksi mies meni iskemään tätä tyttöä johon olin ihastunut. Alkoi hiipiä pelko että kohta tapahtuu jotain jossen keskeytä tilannetta. Päätin sitten laittaa tälle tytölle viestiä että nyt tarvis jutella. Noh sitten vein tytön rauhalliseen paikkaan kahden kesken ja päätin sanoa suoraan että olen ihastunut häneen. Tyttö otti asian todella positiivisesti ja arvosti rohkeuttani mutta ei osannut sanoa juuta eikä jaata sanoi että tuli vähän puun takaa. sovittiin että jutellaan myöhemmin lisää.
Tuon tunnustuksen jälkeen tyttö edelleen jatkoi kirjoittelemista minulle netissä. Rohkenin sitten kysymään tyttöä treffeille. Ja hän vastasin myöntävästi ja halusi itsekkin kovasti nähdä. Sovittiin että nähtäisiin tässä tällä viikolla kun molemmilla on loma. Olin jo suunnitellut päivää kovasti että hakisin tytön autolla syömään ravintolaan tai jtn. Kaikki vaikutti todella lupaavalta. Noh sunnuntaina avasin keskutelun, tyttö vaikutti jotenkin oudolta. Sitten kysyin että mikä hänellä on että oonko tehny jotain. Vastaili aina välillä mutta ei oikein ollut juttutuulella. Sitten mulla meni hermot ja tekstasin tytölle että voi sanoa sitten suoraan jossei kiinnosta mikään. En saanut kyseisenä iltana vastausta.
Sitten koitti maanantai ja kysyin tytöltä miksei hän vastannut viesteihin, sain vastaukseksi että olisi vastannut mutta ei ole vielä kerennyt. Sanoin että mulle voi puhua mitä vain, oli se sitten ihan mitä vain. Tuon jälkeen tyttö sitten pamautti että "on nähnyt nyt yhtä miestä baarissa pari kertaa ja sanoi että ei enään tiedä" .. kysyin että tiedä mitä ? .. niin tyttö sanoi että "et ei meidän varmaa kannata enää nähä" . Sanoin hyvästit.
Ja kaikki romuttui hetkessä.. kyseinen mies oli sama jonka näin iskemässä tätä tyttöä 2 viikkoa sitten. He olivat siis lauantaina nähneet ilmeisesti uudestaan.
Menin ihastumaan tyttöön todella pahasti jo vaikka ei oltu edes tunnettu kovin hyvin. Tuntuu uskomattomalta että hän teki tämän vaikka oltiin sovittu jo tapaaminen. Tuntuu todella pahalta että kaikki tapahtui ilmeisesti vaan sen takia että myöhästyin :(. En millään saa tätä tyttöä pois mielestäni, sydän on aivan pirstaleina ja paha olla kun miettii että ei voi jutella, ei voi nähdä. Tai voi mutta siitä ei ole mitään hyötyä kun se toinen mies on nyt hänen elämässään.
En keksi enään onko tässä mitään tehtävissä :( tyttö suostui kuitenkin viikko sitten treffeille vielä mutta alkoi perumaan toisen miehen takia.
Jos jollain on tähän tilanteeseen jotain hyvä neuvoja tai apuja antaa niin kuuntelisin mielelläni :( . En halua tyttöä pois elämästäni, haluan vaan hänet enkä mitään muuta. Onko mitään enään tehtävissä ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mä en taida sua osta neuvoa, lohdutan vain, että meitä on muitakin, jotka ovat tuohon sydämenpusertimeen joutuneet. Tahtomattaan. Ilman selityksiä tai yhteydenottoja jälkeenpäin. Asioiden laidan on kuullut sitten muualta, miksi lopulta näin kävi.
Se on musertava tunne, kun huomaa, jottei kelpaakaan toiselle. Mutta pää pystyyn, vika ei todellakaan ole sinussa! Vanha klisee, aika parantaa toimii aina, vaikka nyt ei siltä tunnu. Keksi itsellesi jotain harrastamista, että saat ajatukset tytöstä pois ja saat asioihin etäisyyttä.
Parempi ajoissa kuin myöhään; Tyttö ei ollut sinustä täysin kiinnostunut ja entä jos koskaan ei olisi ollutkaan vaan esim. vuoden päästä olisi pettänyt sinua?
niin kauhean raadollista kuin se onkin, ei kannata enää. Jos lähtee toisen matkaan, on halunnut, päättänyt ja aktiivisesti toiminut niin. Ei jossittelulle ole varaa. Kerrankos sitä nyt katastrofin saa sydämeensä. Pitkittäisit ja vaikeuttaisit vain toipumistasi sillä, että ruokkisit haaveitasi jostain enemmästä sillä aikaa kun toinen kuhertelee onnessaan muualla. Kyllä. Tulee sydän itkemään verta ja välillä voi pelätä, että siihen kuolee, mutta lopulta jopa toivoa, että niin kävis, mutta siihen ei valitettavasti edes kuole. Jää kitumaan. Mutta siitä selviää, kuka mitenkin, voi mennä aikaa paljonkin, mutta se selviäminen lähtee siitä, että tulee ne vihantunteet toista kohtaan, Että miten se voi ja miksi se antoi ymmärtää. Ja lopulta sen hyväksyy, että on pieni ihminen maailmassa, joka luuli törmänneensä rakkauteen, mutta sai vain rakkauden kuvan silmiinsä.
Mutta ihmisistä oppii lopulta tajuamaan, keneen voi luottaa ja keneen ei. Kehittyy sellaista ihmistuntemusta, vaikkakin vähän kurjalla tavalla.
Arvostan että jaksoitte vastata viestiini mutta mutta nyt tähän hommaan tulikin uus käänne..
Tyttö sano mulle että "haluaa olla vaan kaveri" eikä sillä ole kuulemma mitää juttua sen toisen miehen kanssa. Vastasin tietenkin että voin olla kaveri tietysti kun eihän olla ikinä ees nähty silleen kunnolla.
Pitäkö tässä nyt sit vaan luovuttaa vai onko mahdollisesti niin että tyttö haluaa vain tutustua ilman sen suurempia paineita. Aloin miettimään jos se mun tunnustus teki sen olon esim. ahdistuneeks eikä sen taki pystyny nähä. Vai onko toi nyt sitten lopullinen tuomio. Mitähän tässä sit kantsis tehä ? :/
Ei olla siis kunnolla ikinä nähty. Juteltu netissä ja kun ollaan tavattu niin muutama sana vaihettu.
Sinä et vaan herätä tytössä sellaisia tunteita, mitä hän odottaa. Voit olla kaveri, mutta nyt sinun kannattaa pakitella omat fiiliksesi lähtöruutuun. Voihan ihastus vielä syttyäkin, mutta elä elättele sen suhteen toiveita. Sulle tekee ihan hyvää nyt tapailla muita tyttöjä seurustelu/seksimielessä ja tätä ihastuksesi kohdetta vain kaveripohjalta.
Hahhahhahhaaa... Vai kaveri? kannattaa unohtaa koko ämmä