Ihme ettei tältä naiselta lähtenyt henki. Poliisi ja viranomaiset ovat täysin tunareita eivätkä suojele naisia psykopaateilta. Jos olisin tämän naisen veli niin tää tältä mieheltä lähtis henki. Naisille pitäis jakaa aseet koska muuten ne ei pysty suojelemaan itseään väkivaltaisilta miehiltä.
Viisikymppinen mikkeliläisperheen äiti oli kärsinyt jo vuosia miehensä väkivallasta. Alkoholi oli yleensä vahvasti mukana noissa käsiksi käymisissä.
Viime uudenvuoden jälkimainingeissa kapakkakierrokselle lähtenyt mies palasi kotiinsa kolmen aikoihin aamuyöllä. Hän oli vahvassa humalassa noustessaan raput yläkertaan, missä vaimo nukkui sohvalla.
Yritti suojautua
Mies hyökkäsi vaimonsa kimppuun ja repi hänet ylös sohvalta.
- Hän huusi alakerrassa olevalle koiralle, että tule Roki, nyt huoran kimppuun!, vaimo kertoi myöhemmin sairaalassa tehdyssä poliisikuulustelussa.
Vaimon neule oli jo revennyt, kun isokokoinen rottweiler-uros syöksyi yläkertaan. Samalla mies runttasi vaimon lattiaan ja usutti koiran tämän kimppuun.
- Nyt Roki revitään akalta naama! vaimo muisti miehensä uhonneen.
Vaimo yritti suojella kasvojaan painamalla päätään lattiaa vastaan. Samassa hän tunsi, kuinka koira alkoi repiä ja raastaa häntä korvasta.
- En tajunnut, että korvani repeytyi. Näin veren tippuvan lattialle.
"Silmä päästä!"
Naisen kimpussa olivat nyt sekä mies että koira. Sekasorron aikana koira tarttui hampailla miehen hihanreunasta, jolloin tämä raivostui entisestään. Mies otti puisen kukkapöydän ja alkoi hakata sillä koiraansa.
Kun koira häipyi, mies otti katkenneen pöydänjalan ja alkoi hakata sillä vaimoaan. Iskut osuivat käsiin, kylkeen ja selkään.
Tuokaan ei miehelle riittänyt.
- Nyt huora revitään silmä päästä!, mies huusi tarttuen takaapäin vaimonsa päästä.
Hän alkoi painaa peukalollaan silmämunaa irti. Vaimon tuskanhuudot saivat hänet kuitenkin lopettamaan silmänpuhkomisen.
- Nyt sulta huora leikataan nenä irti!, mies huusi lähtien hakemaan keittiöstä saksia.
Vaimon onneksi mies kuitenkin sammui sohvalle kesken matkan.
Lattia veressä
- Olin sokissa, huoneen lattia oli veressä. Mietin, että soitanko poliisille, mutta ajattelin, että se ei auta. Hän pääsisi putkasta jo aamulla. Olin lamaantunut, nainen kertoi.
Kun mies seuraavana aamuna heräsi, hän alkoi syyttää vaimoaan tapahtumista. Sitä jatkui pitkin viikkoa. Mies myös pilkkasi, että nyt vaimo oli korvamerkitty.
- Hän uhkaili, että jos ilmoitan tapahtumasta poliisille, tapahtuu vielä kamalampaa. Minulta lähtisi henki.
Lääkäriin nainen meni vasta neljän vuorokauden kuluttua, kun särkylääkkeet eivät auttaneet ja raadeltu korva alkoi tulehtua.
- Vielä sairaalan pihassakin hän vannotti minua olemaan kertomatta tapahtumista, tai "kaikki menee".
"Pelkään häntä"
- Pelkäsin häntä ja pelkään edelleen, nainen tunnusti poliisille sairaalassa.
Nainen sanoi suostuvansa vaikka sovitteluun, jotta hän pääsisi keskusteluyhteyteen miehensä kanssa, eikä hänen tarvitsisi elää jatkuvassa pelossa.
Viisikymppinen mikkeliläisperheen äiti oli kärsinyt jo vuosia miehensä väkivallasta. Alkoholi oli yleensä vahvasti mukana noissa käsiksi käymisissä.
Viime uudenvuoden jälkimainingeissa kapakkakierrokselle lähtenyt mies palasi kotiinsa kolmen aikoihin aamuyöllä. Hän oli vahvassa humalassa noustessaan raput yläkertaan, missä vaimo nukkui sohvalla.
Yritti suojautua
Mies hyökkäsi vaimonsa kimppuun ja repi hänet ylös sohvalta.
- Hän huusi alakerrassa olevalle koiralle, että tule Roki, nyt huoran kimppuun!, vaimo kertoi myöhemmin sairaalassa tehdyssä poliisikuulustelussa.
Vaimon neule oli jo revennyt, kun isokokoinen rottweiler-uros syöksyi yläkertaan. Samalla mies runttasi vaimon lattiaan ja usutti koiran tämän kimppuun.
- Nyt Roki revitään akalta naama! vaimo muisti miehensä uhonneen.
Vaimo yritti suojella kasvojaan painamalla päätään lattiaa vastaan. Samassa hän tunsi, kuinka koira alkoi repiä ja raastaa häntä korvasta.
- En tajunnut, että korvani repeytyi. Näin veren tippuvan lattialle.
"Silmä päästä!"
Naisen kimpussa olivat nyt sekä mies että koira. Sekasorron aikana koira tarttui hampailla miehen hihanreunasta, jolloin tämä raivostui entisestään. Mies otti puisen kukkapöydän ja alkoi hakata sillä koiraansa.
Kun koira häipyi, mies otti katkenneen pöydänjalan ja alkoi hakata sillä vaimoaan. Iskut osuivat käsiin, kylkeen ja selkään.
Tuokaan ei miehelle riittänyt.
- Nyt huora revitään silmä päästä!, mies huusi tarttuen takaapäin vaimonsa päästä.
Hän alkoi painaa peukalollaan silmämunaa irti. Vaimon tuskanhuudot saivat hänet kuitenkin lopettamaan silmänpuhkomisen.
- Nyt sulta huora leikataan nenä irti!, mies huusi lähtien hakemaan keittiöstä saksia.
Vaimon onneksi mies kuitenkin sammui sohvalle kesken matkan.
Lattia veressä
- Olin sokissa, huoneen lattia oli veressä. Mietin, että soitanko poliisille, mutta ajattelin, että se ei auta. Hän pääsisi putkasta jo aamulla. Olin lamaantunut, nainen kertoi.
Kun mies seuraavana aamuna heräsi, hän alkoi syyttää vaimoaan tapahtumista. Sitä jatkui pitkin viikkoa. Mies myös pilkkasi, että nyt vaimo oli korvamerkitty.
- Hän uhkaili, että jos ilmoitan tapahtumasta poliisille, tapahtuu vielä kamalampaa. Minulta lähtisi henki.
Lääkäriin nainen meni vasta neljän vuorokauden kuluttua, kun särkylääkkeet eivät auttaneet ja raadeltu korva alkoi tulehtua.
- Vielä sairaalan pihassakin hän vannotti minua olemaan kertomatta tapahtumista, tai "kaikki menee".
"Pelkään häntä"
- Pelkäsin häntä ja pelkään edelleen, nainen tunnusti poliisille sairaalassa.
Nainen sanoi suostuvansa vaikka sovitteluun, jotta hän pääsisi keskusteluyhteyteen miehensä kanssa, eikä hänen tarvitsisi elää jatkuvassa pelossa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eikö todellakaan löydy tarpeeksi miesvoimaa edes poliisista pitämään tällaisia kurissa? Saavat uhitella ihan vapaasti ja rohkaistua vain entisestään sadismissaan, vaikka oikeasti eivät uskaltaisi edes tapella mies miestä vastaan. Vaimon ja eläinten pitokielto pysyvästi tällaisille. On liian varovaista tuo tuomitseminen, menee jo edesvastuuttomuuden puolelle. Kunnon lakiehdotuksia pitää tulla kansalta, tätähän muistaakseni kansanedustajapuoleltakin toivottiin. Nilkkapantakin olisi hyvä näissä tapauksissa, sellainen että heti piippaa jos ylittää aluerajan. Lisäksi pakkohoitoon alkoholismista, jos se aiheuttaa vaaraa muille. Eikö naapurit voi valvoa tällaisia pellejä, että asuvat lopun ikäänsä yksin? Kenenkään ei pitäisi myöskään suostua juomaan samassa porukassa näiden kanssa, muuten on *aska jätkä.
eikä tosiaan olla k
lähellä tollasia 5c ku... syömiä h....a ku varastetaan keksitään syytteitä nappi o....n tollasil
Kuinkahan monessa kodissa näitä samantapaisia asioita tapahtuu. Sisareni aikanaan oli myös mustankipeän ja alkoholisoituneen miehensä vankina, tiesinb että pölynimurin letku oli kierrettynä hänenkin kaulansa ympärille, ikävä kyllä kaksi lasta oli aina kaiken näkemässä, sisareni on jo kuollut varsin nuorena, sairastui vakavasti. Nämä lapset eivät ole koskaan toipuneet näkemästään, heidän elämänsä on hyvin tasapainotonta, ihmissuhteet eivät onnistu.
Veljeni yrittäessä puuttua asiaan, oli mies rautakangen kanssa vastassa, joten eipä ollut mahdollisuutta auttaa. En voi sanoa, etteikö sisareni olisi antanut aihetta, osasi varmasti ärsyttää.
Tiedän perheen, jossa käytiin tätä seksiin liittyvää kapinaa jatkuvasti, sitten vaimo kerran hävisi, istui nuoran kera ulkorakennuksen vintillä, aikeenaan itsemurha. Lapsia oli tässäkin perheessä paljon ja elämä on heidänkin kohdallaan ollut kovaa.
Sitten oli työtoverin kotona myös vaikeuksia, ei tullut työtoveri työhön, joten tietäessämme vähän kotiasoista, yritimme kaikin tavoin tavoittaa.
Mies oli vienyt autolla jonnekiin korpeen hakannut, repinyt korvakorut korvista, onneksi sieltä mustelmaisena selvityi pois. Erosivat, siinäkin mies petti omaisuudessa senkin minkä kerkesi.
Kukaan ei näihin asioihin voi puuttua, vaikka laitetaan minkälainen lähestymiskielto, varmsti löytävät keinon varjostaa. Ja kaiken lisäksi tällainen lähestymiskieltä vain lisää aggressivuutta.
Nämä ihmiset pitäisi saada hoitoon, sillä koskaan eivät lopeta.
Eivät ole yhtään parempia nämä häntäheikitkään, puhuvat kaunosanoja ja saavat jonkin vaikessa tilanteessa elävän uhrikseen, sitten särkyykin jo tämän ihmisen elämä kokonaan ja siinä olevat lapset saat elää traumansa kanssa
elämää, joka on yhtä punnertamista.
Tarvittaisiin terveydenhuoltoon näitä asioita varten sen verran matala kynnys, että ihmiset uskaltausuisivat hakemaan apua näihin heitä riivaaviin demoneihin.
Tuttua niin tuttua. Niin kauan kuin mies oli fyysisissä täysissä voimissa en itse uskaltanut lähteä koska mies uhkasi tekevänsä pahaa koko perheelle. Hänellä puhkesi vaikea mielenterveysongelma avioliittomme kestettyä seesteisenä jo melkein 15 v, mutta sen jälkeen kaikki oli helvettiä. Toivon että naiset ette jäisi vastaavissa tilanteissa miehenne omaishoitajiksi vaan hakeutuisitte niin kauaksi lasten kanssa kuin mahdollista. Itse jouduin muuton lisäksi muuttamaan jopa nimeni lapsia ja itseäni suojellakseni.
Näissä tapauksissa on tapahtunut jo paljon ennen kaikenlaista... joista naiset eivät koskaan kerro mitään. Eihän tommoista kimppuun käymistä voi puolustella millään mutta onhan sillekin syynsä, ja naiset kyllä tietävät sen, mutta eivät puhu, eivätkä katso peiliin !
KOSKAAN, MILLOINKAAN, MISSÄÄN TILANTEESSA tai MISTÄÄN SYYSTÄ ei ole lupaa käydä kiinni. Ei naiseen, ei mieheen, ei lapseen.
Sellaista syytä ei löydy että niin saisi tehdä. EHDOTTOMASTI EI.
Kun mies on tarpeeksi vainoharhainen ja sairas niin "syyksi" voi riittää vaikka väärä ilme, väärä äänenpaino, asiointi lähikaupassa tai kirjastossa yksin (ketä kävit oikeasti tapaamassa h**ra?) tai vierailu vanhainkodilla mummon luona (ketä kävit oikeasti tapaamassa h**ra?). Sairas ihminen on sairas ihminen eikä siitä muuksi muutu, vaikka terve osapuoli suhteessa kuinka tuijottelisi omaa kuvaansa peilistä!!!!!
Aivan! Sitä luulee olevansa terve, eikä näe sieltä peilistä mitään, vaikka kuinka itsepäisesti tuijottelisi! Jos toinen on "sairas", silloin toisen on nähtävä peilistä oma osansa ja otettava siitä vastuu, tehtävä omat ratkaisut. Ensimmäisenä ei kannata huutaa yhteiskuntaa apuun.
Mutta jos peilistä näkyy vain "minä olen oikeassa ilme" silloin on itsekin sairas.
JOO OON HUOMANNU ET SAIRAAN TAVALLA YRITTÄÄ OLLA MAIMAN TÄHTI MUT SE ON VATÄNY VARMAAN JOTAIN KEROSIINIÄ
Olet tässä asiassa täysin oikeassa.Niin ja olen siis samaa mieltä kanssasi.
Elän toistaiseksi väkivaltaisen aviomieheni kanssa.............
Jatkuvaa pelkoa ja tiedän,että on lähdettävä pois,johonkin.Onhan suomenmaassa erilaisia paikkoja mm.naisten turvakoti,jne.
Rakkaus hiipunut.itsearvostus kaikesta huolimatta kohdallaan,ainakin toistaiseksi.
Jatkossa ei hyvä seuraa,kun kerran on hakannut,hakkaa AINA !!!!!
VOIMIA JA HYVÄÄ OMAN ELÄMÄSI JATKOA !!!!!!!!!!
Itse sinnitellen ja parempaan tähdäten.............
mitäs mun mihenä pitäs tehdä kun tamperelainen nainen joka on sairaan hoitaja varasti minulta eräännä aamuyönä nakkri kun on jalkani liik.onnettomuuden jäljiltä siitä kun suuttuu et toinen varastaa niin sain raiskaussyytteen pahpitely syytteen raiskaus syyte juuri äskettäin kumottu eikös minulla olele silloin nostaa syyte perättömästä ilmiannosta ja kun sen takia 1.5 vuotta joutu odottaan hulluks siinä meinas tulla uni post traumaattinen stressi reaktio koukkuun rahottavista kaikki tämä SEN TAKIA ET MUIJA PUHU PASKAA ET MITES NE TEIDÄN OMAT RIVIT TÄYNNÄ SAMANLAISIA TAMPERELAISIA NARKKI HOITSUJA TIETYSTI
Tiedän tapauksen, jossa mies näki jalanjäljet lumessa rivitalon ikkunapuolen takaa kulkevan, silloin päätteli heti olevan vaimolla jonkin toisen, siihen ei ollut yhtään mitään syytä. Samainen mies oli nuoruudessaan kyllä harrastanut naisten vaihtamista paljonkin olipa pakkokihloihin joutuntu, mutta tuli keskenmeno ja kihlaus loppu.
Ei kuulemma ollut saanut toivomaansa opettajatarta, siitä oli katkera ja vaimo sai siitä kerotmuksen kuulla, kuinka vain mitätön piti ottaa.
Muuten Kalle Päätalon kirjassakin isän pää meni samoin sekaisin, aina jatteli toisen siinäkin kurjuudessa pettävän, harrasti sitä kuitenkin itse.
Eli tuleeko se luulosairaus juuri omien tekemisten vuoksi. Tajuaako tuo ihminen olevansa itse luulotautinen , sairas ihminen.
On kamalaa elää tuossa elämässä lapsena, sillä kyllä lapsikin näkee tuon harhan.
Kavoin ja menin naimisiin, onneksi en tullaisien luulosairaan kanssa, en kyllä ole antanut siihen pienintäkään aihetta.
Mutta iän kasvaessa olen tullut siihen tulokseen, että itse lähtisin tuollaisesta liitosta ja varmasti en enää ketään oman kattoni alle ottaisi asumaan ja määräämään ja luulemaan yhtään mitään.