Uskollisuus kumppania kohtaan on PÄÄTÖS!!
Turha etsiä syitä, selitellä tai syytellä toista, pettämisen heikkous löytyy ihan omasta itsestään, syitä ja selityksiä voi keksiä niin paljon kun itse haluaa, turhaa selitteyä se silti on. MITÄÄN ei tapahdu vahingossa!! hiton seli seli on tässä maailmassa vikana, yltiöpäisen itsekkyysen lisäksi.
Olen yli 30 vuotias, toista kertaa naimisissa (eka mies lensi pihalle kun leppäkeihäs pettämisen jälkeen, kyllähän tuo kolme vuotta jaksoi perään ruikuttaa kännisekoiluaan, what ever!!!)
Olen tehnyt töitä 13 vuotta baaritiskin takana, olen nähnyt lähes KAIKEN. Selityksiä varatuilta vaikka minkämoisia, mainospuheita ja uhrin asemaa kun, halutaan päästä pettämään tai on menty pettämään. mitä enemmän kuulen selityksiä, sitä enemmän naurattaa! Kuuntelen sujuvasti ongelmia, eikä haittaa pätkääkään jos ihmiset haluavat ongelmistaan avautua, mutta sitten kun aletaan päälle ehdottelemaan, niin just joo!! eli näitä nk. tarjokkaitakin kertynyt/löytis vaikka millä mitalla. Sillä innokkuudella ja sinnikkyydellä, mitä monet varatut baarissa käyttäisivät omien suhteitensa korjaamiseen, maailmassa petettäisiin paljon vähemmän!Jatkuva rankutus, minä, minä, minä,olen niiin uhri, mulla on oikeus mihin ja tehdä mitä haluan, on aika väsyttävää settiä, sekä äärimmäisen turhaa kuunneltavaa. Yhdistelmänä säälin ja vieraan sylin etsiminen on luusereiden puuhaa.
GET REAL! Pitkässä suhteessa välillä menee hyvin ja välillä hyvin huonosti. Jos pää ei kestä huonoja aikoja, eikä tunnu että suhteella on jatkoa, eikä keinoja löydy, EROA, ratkasu ongelmiin ei löydy vieraan sylistä, eikäparanna asiaa tai ikävää tilannetta kotona. Jos jännitystä elämäänne kaipaatte, hypätkää benji-hyppy. (ja ne jotka olette jo menneet pettämään, hypätkää se ilman köyttä)
Kaikista vähiten saa sympatiaa ruikuttajat jotka on pettäneet, vasta sitten itketään kun puoliso menetetty, perhe hajonnut, ja haikaillaan takaisin. Turha on jälkiviisaana itkeä, Valinnan itse teette, venäläistärulettia tietentahtoen pelattu. End of that, piste! Parempi olis ottaa opiksi. Nämä uhri-ruikurukset ja muitten syyllistäminen/syyn vierittäminen toisen niskoille on ihan turhaa.
Ajatelkaa välillä järjellä, eikä sillä jalkovälillä. Punnitkaa mielessänne tarkasti MITÄ pistätte panokseksi, mitkä ovat "hävitessä" seuraukset, koska ne voivat olla katastrofaalisemmat kun itse edes villeimissä ajatuksissa voitte edes kuvitella, myös vastuu teoistaPITÄÄ kantaa., jos elämänne sotkette, niin korjatkaa ITSE sotkunne. Kenekään muun ei sitä pidä tehdä. (jos uhkapeliä haluatte harrastaa, niin tee lotto tai osta kasino arpa)
Pettäminen ei myöskään ole vain pelkkä henkinen murha, mitä tällä palstalla aina toitotetaan.Kun että huseeraa tuolla huosuitta/hameetta,asetat myös petetyn TERVEYDEN vaakalaudalle!!! (terveiset ex-miehelle, joka olisi voinut aiheuttaa lapsettomuuden)
Ja mitä tulee näihin kakkos miehiin/naisiin... Ihan oikeesti! Uskotteko ihan kaiken mitä sokeasti selityksiin ja krokotiilin kyyneliin? Jos pettäjä selittää ja,väittää ettei pysty tekemään mitään oman elämän eteen, niin eikö se ole aika iso huutomerkki siitä että nussit seli-seli luuseria, jonka selkäranka on ostettu Etolan kumi- ja muovikaupasta. (ja sekin varmaan luotolla ja osamaksulla)
Ja vaikka sattuskin olemaan niin, että suurin osa kurjuudesta, tai kaikki, pitää paikkansa, niin ei niin alas tarvitse silti vajota!! Kyllähän jokaisella pitää olla sitä oman elämän hallintaa hallussa! Rajat ne on venäjälläkin. Onko se tosiaan niin hienoa aloitta suhde varattuun, kun tietää kuinka paljon tuhoa, surua ja murhetta se voi aiheuttaa? Tuntuuko niin kylmältä ettei sillä ole väliä itsesi lisäksi? Jos sinä "saat pelastettua" pettäjän siltä ehdottoman varmalta kurjuudelta, kuka pelastaa nämä mahdolliset lapset vanhemmilta joilla ei housut pysy jalassa? Kuka heitä kuuntelee? Jos sinua huoritellaan tai lumputellaan, ja koet sen epäoikeudenmukaiseksi, niin miltä mahtaa lapsesta tuntua elämän epäoikeudenmukaisuus, kun he eivät pääse sanomaan tai vaikuttamaan mihinkään?
ja mitä tulee vielä tällasiin elämätapa pettäjiin... Uskomatonta että tällaset vanhemmat opettavat lapsilleen mikä on oikein ja mikä väärin, valehdella ei saa,lupauksista pitää pitää kiinni. Miten voi opettaa lapsia rehellisyydestä jos ei siihen edes itse kykene? oikeasti?!
Ihmiset joilla on perhettä, joissa ERO on ainoa vaihtoehto, on paljon siistimpi lasten kannalta, kun siihen ei kolmansia osapuolia soppaan mukaan. Sen verran pitäs edes omia lapsiaan rakastaa, että sen eron hoitaa ilman ylimääräisiä sotkuja. Ero lapsiperheesä on niin iso asia, että jokaisella pitää olla aikaa toipua.
Eli se mitä sanon, on se että tee jotain huonosti menevän suhteen eteen tai alistu kohtaloosi. tai sitten lopeta suhde siististi, ilman YLIMÄÄRÄISTÄ tuskan aiheutusta toiselle ja tee sitten mitä haluat! Ei itseasiassa ole niin vaikeaa kun moni luulee!!!
Turha etsiä syitä, selitellä tai syytellä toista, pettämisen heikkous löytyy ihan omasta itsestään, syitä ja selityksiä voi keksiä niin paljon kun itse haluaa, turhaa selitteyä se silti on. MITÄÄN ei tapahdu vahingossa!! hiton seli seli on tässä maailmassa vikana, yltiöpäisen itsekkyysen lisäksi.
Olen yli 30 vuotias, toista kertaa naimisissa (eka mies lensi pihalle kun leppäkeihäs pettämisen jälkeen, kyllähän tuo kolme vuotta jaksoi perään ruikuttaa kännisekoiluaan, what ever!!!)
Olen tehnyt töitä 13 vuotta baaritiskin takana, olen nähnyt lähes KAIKEN. Selityksiä varatuilta vaikka minkämoisia, mainospuheita ja uhrin asemaa kun, halutaan päästä pettämään tai on menty pettämään. mitä enemmän kuulen selityksiä, sitä enemmän naurattaa! Kuuntelen sujuvasti ongelmia, eikä haittaa pätkääkään jos ihmiset haluavat ongelmistaan avautua, mutta sitten kun aletaan päälle ehdottelemaan, niin just joo!! eli näitä nk. tarjokkaitakin kertynyt/löytis vaikka millä mitalla. Sillä innokkuudella ja sinnikkyydellä, mitä monet varatut baarissa käyttäisivät omien suhteitensa korjaamiseen, maailmassa petettäisiin paljon vähemmän!Jatkuva rankutus, minä, minä, minä,olen niiin uhri, mulla on oikeus mihin ja tehdä mitä haluan, on aika väsyttävää settiä, sekä äärimmäisen turhaa kuunneltavaa. Yhdistelmänä säälin ja vieraan sylin etsiminen on luusereiden puuhaa.
GET REAL! Pitkässä suhteessa välillä menee hyvin ja välillä hyvin huonosti. Jos pää ei kestä huonoja aikoja, eikä tunnu että suhteella on jatkoa, eikä keinoja löydy, EROA, ratkasu ongelmiin ei löydy vieraan sylistä, eikäparanna asiaa tai ikävää tilannetta kotona. Jos jännitystä elämäänne kaipaatte, hypätkää benji-hyppy. (ja ne jotka olette jo menneet pettämään, hypätkää se ilman köyttä)
Kaikista vähiten saa sympatiaa ruikuttajat jotka on pettäneet, vasta sitten itketään kun puoliso menetetty, perhe hajonnut, ja haikaillaan takaisin. Turha on jälkiviisaana itkeä, Valinnan itse teette, venäläistärulettia tietentahtoen pelattu. End of that, piste! Parempi olis ottaa opiksi. Nämä uhri-ruikurukset ja muitten syyllistäminen/syyn vierittäminen toisen niskoille on ihan turhaa.
Ajatelkaa välillä järjellä, eikä sillä jalkovälillä. Punnitkaa mielessänne tarkasti MITÄ pistätte panokseksi, mitkä ovat "hävitessä" seuraukset, koska ne voivat olla katastrofaalisemmat kun itse edes villeimissä ajatuksissa voitte edes kuvitella, myös vastuu teoistaPITÄÄ kantaa., jos elämänne sotkette, niin korjatkaa ITSE sotkunne. Kenekään muun ei sitä pidä tehdä. (jos uhkapeliä haluatte harrastaa, niin tee lotto tai osta kasino arpa)
Pettäminen ei myöskään ole vain pelkkä henkinen murha, mitä tällä palstalla aina toitotetaan.Kun että huseeraa tuolla huosuitta/hameetta,asetat myös petetyn TERVEYDEN vaakalaudalle!!! (terveiset ex-miehelle, joka olisi voinut aiheuttaa lapsettomuuden)
Ja mitä tulee näihin kakkos miehiin/naisiin... Ihan oikeesti! Uskotteko ihan kaiken mitä sokeasti selityksiin ja krokotiilin kyyneliin? Jos pettäjä selittää ja,väittää ettei pysty tekemään mitään oman elämän eteen, niin eikö se ole aika iso huutomerkki siitä että nussit seli-seli luuseria, jonka selkäranka on ostettu Etolan kumi- ja muovikaupasta. (ja sekin varmaan luotolla ja osamaksulla)
Ja vaikka sattuskin olemaan niin, että suurin osa kurjuudesta, tai kaikki, pitää paikkansa, niin ei niin alas tarvitse silti vajota!! Kyllähän jokaisella pitää olla sitä oman elämän hallintaa hallussa! Rajat ne on venäjälläkin. Onko se tosiaan niin hienoa aloitta suhde varattuun, kun tietää kuinka paljon tuhoa, surua ja murhetta se voi aiheuttaa? Tuntuuko niin kylmältä ettei sillä ole väliä itsesi lisäksi? Jos sinä "saat pelastettua" pettäjän siltä ehdottoman varmalta kurjuudelta, kuka pelastaa nämä mahdolliset lapset vanhemmilta joilla ei housut pysy jalassa? Kuka heitä kuuntelee? Jos sinua huoritellaan tai lumputellaan, ja koet sen epäoikeudenmukaiseksi, niin miltä mahtaa lapsesta tuntua elämän epäoikeudenmukaisuus, kun he eivät pääse sanomaan tai vaikuttamaan mihinkään?
ja mitä tulee vielä tällasiin elämätapa pettäjiin... Uskomatonta että tällaset vanhemmat opettavat lapsilleen mikä on oikein ja mikä väärin, valehdella ei saa,lupauksista pitää pitää kiinni. Miten voi opettaa lapsia rehellisyydestä jos ei siihen edes itse kykene? oikeasti?!
Ihmiset joilla on perhettä, joissa ERO on ainoa vaihtoehto, on paljon siistimpi lasten kannalta, kun siihen ei kolmansia osapuolia soppaan mukaan. Sen verran pitäs edes omia lapsiaan rakastaa, että sen eron hoitaa ilman ylimääräisiä sotkuja. Ero lapsiperheesä on niin iso asia, että jokaisella pitää olla aikaa toipua.
Eli se mitä sanon, on se että tee jotain huonosti menevän suhteen eteen tai alistu kohtaloosi. tai sitten lopeta suhde siististi, ilman YLIMÄÄRÄISTÄ tuskan aiheutusta toiselle ja tee sitten mitä haluat! Ei itseasiassa ole niin vaikeaa kun moni luulee!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus ja täynnä karuja totuuksia. Pahoin pelkään kuitenkin, ettei edes tämä kirjoitus saa näitä mulle kaikki tänne heti-ihmisiä (sillä sellaisiahan nuo pettäjät ja kakkoset lähes aina ovat) ajattelemaan. He ovat niin täynnä itseään, etteivät kertakaikkiaan osaa asettua toisen housuihin.
NAulan kanteen. Toivon todella että ex lukisi tuon ja ajtuksen kanssa.
Miettisi mitä aiheutii, kenen elämän pilasi?
Olen miettinyt ihan samaa. Hyvä, että joku laittoi sen sanoiksi puolestani. Olen itse päättänyt ajat sitten, että jos tekee mieli pettää, niin eroaa edes sitten ensin. Ja jotta tilanne pääsee edes sille tasolle niin siihen tarvitaan myös sitä, että on itse sallinut tilanteen päästä siihen tilanteeseen.
Eiköhän tuo ap ihan ansiokas teksti ole sisällöltään suurimmalle osalle ihmisistä selvää.
Me emme kuitenkaan läheskään aina toimi tiedon pohjalta. Aivan samalla tavalla kun moni muukin asia elämässä; tupakointi, liika juominen, valehtelu, näpistely, ilkeily, riidanhaastaminen jne.... tiedämme kyllä järjen tasolla, että moni asia, jota teemme, ei ole rakentavaa tai fiksua. Toimimme silti vastoin sitä tietoa.
Tiedolla emme tee mitään ilman syvälle menevää ymmärrystä, ja valitettavasti osa meistä ihmisistä on niin vajavaisia, että tarvitsemme kokemuksia kartuttamaan ymmärrystä.
Oman petetyksi tulemisen seurauksena maailmankuva on mennyt aika tavalla mullin mallin. Pettäminen ravisteli myös minun ajatteluani, en jäänyt kiinni siihen tasolle, että pettäjässä vain on vika ja minä minä nielen nöyryytyksen ja vihan ja selviän pistämällä lurjuksen kiertoon. Mietin sen sijaan elämää laajemmin, ihmisyyttä, moraaleja, arvoja, odotuksia, tekoja. Ja sitä tiedon ja ymmärryksen erottavaa kuilua.
Pettämistä en edelleenkään hyväksy, missään muodossa. Sitä kohtaan ajatukseni ovat jopa entistä ehdottomammat, mutta en kuvittele elämän olevan niin musta-valkoista, kun sen yksinkertaistettuna esittää. Tajuan jopa sen, että en voi sanoa, että minä en koskaan sortuisi pettämään. En voi, vaikka kuinka tässä ja nyt päätän ja sitoudun siihen päätökseen. Minä olen kuitenkin ihminen, teen virheitä, minussa on puutteita, tarvitsen ja haluan välillä asioita, joita kukaan ei voi antaa. Yritän kantaa vastuun itsestäni ja onnellisuudestani, mutta välillä havaitsen, että kaikesta pohdinnastani huolimatta olen sortunut taas kerran odottamaan toiselta jotain, joka olisikin omalla vastuullani.
Stressi, kiire, väsymys, arki. Ne ovat ainakin minulle sellaisia asioita, joihin on helppo hukkua ja lopettaa ajatteleminen. Kaiken keskellä jos eteeni ilmaantuisi ihminen, joka tarjoaisi kuin kultatarjottimella minulle kaikkia niitä asioita, joita vailla tunne tunnen olevani juuri sillä hetkellä, niin en voi pistää päätäni pölkylle, että en ikinä, milloinkaan olisi niin heikko tai haavoittuvainen, että minuun ei osuisi ja uppoaisi se tilanne.