Olen nyt muutaman kuukauden tapaillut erästä miestä, joka on kaikin tavoin unelmani. Meillä on hauskaa yhdessä, ja ymmäretään toisiamme. Mutta meillä on ns.seksisuhde, ja meillä on tiettyjä pelisääntöjä, että emme esim pane muita, ja jos niin käy niin pitää kysyä "lupa" (Miehen idea tämä)
Näämme viikonloppuisin aina, ja joskus arkisin nukumme vain yhdessä ja olemme lähekkäin. Jokapäivä pidämme yhteyttä jne. Olen sanonut heti kun tapasimme että en halua seurustella kenenkään kanssa pitkään aikaan, ja mies oli samoilla linjoilla. Mutta nyt kun ollaan tutustuttu on mieli alkanut muuttumaan. En uskalla puhua tästä hänelle, jos hän ahdistuu siitä, vaikka tiedän kyllä että hän minusta pitää. Mitä kokemuksia muilla on tälläisestä??
Näämme viikonloppuisin aina, ja joskus arkisin nukumme vain yhdessä ja olemme lähekkäin. Jokapäivä pidämme yhteyttä jne. Olen sanonut heti kun tapasimme että en halua seurustella kenenkään kanssa pitkään aikaan, ja mies oli samoilla linjoilla. Mutta nyt kun ollaan tutustuttu on mieli alkanut muuttumaan. En uskalla puhua tästä hänelle, jos hän ahdistuu siitä, vaikka tiedän kyllä että hän minusta pitää. Mitä kokemuksia muilla on tälläisestä??
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tilanteenne tulee menemään seuraavasti: sinulle alkaa kehittymään enemmän ja enemmän tunteita miestä kohtaan. Lopulta ehdotat hänelle seurustelua sellaisella vähän epäsuoralla tavalla kun naiset sitä tapaavat ehdottaa. Mies yllättyy, koska sinähän olit sanonut että et halua seurustella, eikä osaa heti vastata mitään järkevää tai ainakaan empaattista. Suutut rankasti ja riitelette, jonka seurauksena pidätte taukoa...
Voi huokaus... Miksi ihmeessä elämästä pitää tehdä väen väkisin noin vaikeaa?! Miksi pitää alkaa tapailemaan ketään, jossei kerran halua seurustella?
Oon varmaan tylsä ja vanhanaikainen - mut miksei asioiden voi vain antaa mennä eteenpäin omalla painoillaan ilman mitään "sopimuksia" ?! Ollaan olevinaan niin fiksuja ja tehdään jotain ihme-diilejä siitä, että ollaan vaan panokavereita ja no hups, nyt onkin tunteet tulleet kuvaan mukaan ja iiks ja apua, mitä mä nyt sanon, ettei toinen pakene... Sinulla on tasan kaksi vaihtoehtoa: avaat suusi ja sanot miehelle, että haluat oikean seurustelu / parisuhteen hänen kanssaan - tai sitten pidät suusi kiinni ja olette vain panokavereita. Ei se mies mikään ajatusten lukija ole - ei, etenkin kun itse olet toitottanut, ettet halua seurustella! Voi olla, että haluaisikin enemmän, muttei sitä sinulle sano, koska olet niin painavasti kantasi tuonut julki. Sitä saa, mitä tilaa!
"Mitä teen", voit vaikkapa katua hanakkuuttasi jakaa tytön parasta tavaraa ilman seurusteluajatusta. Käytännössä tehän seurustelette, mitä muutakaan tuo on?
Paras ehkä pitää suusi supussa muilta osin kuin että kerrot rakastavasi häntä jos siltä tuntuu. Normaali mies ilahtuu toisen lämpimistä tunteista, kylmä mies, josta muutenkin on paras päästä eroon, skitsoilee tunteista puhuttaessa.
Itse puhuisin asiasta avoimesti. Istuttaisin miehen sohvalle ja kertoisin hänelle rauhallisesti, mutta suoraan tunteistani.
Koska hei, ei toi juttu tule tuolla mallilla kauaa jatkumaan. Usko mua. Pakka menee vaan enemmän ja enemmän sekaisin.
Suoraa puhetta ja rehellisyyttä peliin - ties vaikka jätkäkin tahtoisi sinun kanssasi vakavemman suhteen?
Ota riski ja puhu!
on ns. hanurista..Kuinka joku vapaaehtoisesti tuollaiseen ryhtyy.
mulla ainaki oli hauskaa kun olin nuorempana vain yhen miehen kans seksisuhteessa se oli paljon hauskempaa silloin nyt kun on sen kans parisuhteessa ei se niin mukavaa olekkaan kun enemmän tuli liikuttua kun olin seksisuhteessa jne
Itsellä oli vähän samanlainen tilanne. Olimme sopineet seksisuhteesta, mutta tunteita alkoi tulla peliin. Muutaman kuukauden kuluttua oli pakko tunnustaa, että olemma aivan rakastuneita toisiimme. Koska tunne oli molemminpuolinen, niin päivitimme suhteen statuksen seurusteluksi.
Juttele miehesi kanssa. Jos hän ei tunne samoin, niin pakitatte sitten lähtöruutuun. Vaikeahan se on pitää tunteet kurissa intiimissä suhteessa, jos toinen on kaikinpuolin unelmatyyppi.