Naisten tytöttely

Minulle asia on yhdentekevä. Olen nuorekas 5-kymppinen ja minua nuoremmatkin miehet saattavat tytötellä. Ei se haittaa koska tiedän olevani aikuinen nainen ja jos joku kokee tarvetta tytötellä, niin siitä vain - ei se minun arvoani tai merkitystäni alenna.

Ei haittaa minua. Naisten keskenkin puhumme meistä "tyttöinä", vietetään tyttöjen iltoja jne. Vastaavasti saatamme puhua miehistämme että "pojat" meni matsiin. Itsetuntoni ei ole kiinni siitä nimitetäänkö naiseksi vai tytöksi, vaikka olenkin jo keski-ikäinen, mutta voihan olla että nuoremmilla on uskottavuuskompleksi jolloin ollaan yliherkkiä nuoruutta korostaville sanoille.

En myöskään ymmärrä sitä että rohkeita vitsejä tai kornia sanankäyttöä nimitetään seksuaaliseksi ahdisteluksi. Sen voisi ottaa aikuisten huumorina joka tuottaa vähän naurua elämään. Tiukan feministisellä tuomitsemisella sammutetaan myös kevyt viaton flirtti miesten ja naisten väliltä ja maailma tulee ankean harmaaksi, jossa miehet ja naiset ainoastaan kilpailevat keskenään

Mua aina ihmetetyttää se, että miehet ihmettelevät tätä tytöttelyä, mutta jos sinua kutsuttaisiin pojaksi, et ottaisi sitä hyvin ollenkaan. Miestä ei saa pojitella. Miehet noin 100% loukkaantuvat siitä. Ainoastaan jos siihen liittyy vastaava oma huumori kun tässä "toimiston tytöt" esimerkissä, missä miehet voisivat laittaa "hallin pojat". Heippa hallinpojat voisi kyllä toivottaa, mutta ei sinuakaan silti henkilökohtaisesti pojatella saa "kattos poikaa!", "hei, poika, tules tänne", ja sitä rataa. On jopa aika lapsellista väittää ettei tytöttely ole vähättelyä, kun miehet ottavat huomattavasti rankemmin pojattelun.

Eli kiinnostaisi tietää, miksi miehiä ei saa pitää nuorekkkaina ja poikina, jokainen on vetänyt herneet nenään, kun olet esimerkiksi kutsunut heitä "hei poika, mulla ois sulle asiaa!" vaikka tarkoitan vaan että he ovat nuorekkaita. Pomoni ei pidä ollenkaan siitä, kun vahingossa hänen nuorekkuutensa takia sanon vaikka että "Moro poika! Mitäs kuuluu?"

Miksi miehet loukkaantuvat, onko poika huono ihminen? Ottaako miehet pojatttelun jotenkin negatiivisena ja miksei teitä saa kutsua pojiksi työmailla? Yksilöinä? Nimittäin se on ihan fakta, ja kokeiltu on useammankin kerran, että miestä ei pojatella kun loukkaus-tarkoituksessa: miehen mielestä. Miksi?

Jos joku hermostuu tytöttelystä, niin kannattaa heti kokeilla tädittelyä.
;)

Ja missä yhteydessä sitä ilmenee. Yleensä se on verrattavissa pojutteluun. Jos olet epävarma, niin parempi lopettaa.

Minusta tässä ei ole niin paljon kyse siitä mitä sanoo esim. "tyttö" tai "poika" vaan miten sen sanoo. Ihmiset voivat olla hyvinkin vähätteleviä ja ilkeitä ihan millä tahansa sanoilla. Minua ovat tytötelleet lähinnä vanhemmat miehet ja koska silloin ei kyse ole ollut vähättelystä, en ole ollut siitä moksiskaan. Toisaalta minua on kutsuttu rouvaksi hyvinkin vähättelevästi, niin että siinä tilanteessa tuli paha mieli...

Naiset, minkä näistä kuulisit mieluimmin kun joku haluaa kiinnittää huomiosi:

- Hei, tyttö!
- Hei, nainen!
- Hei, akka!
- Hei, eukko!
- Hei, ämmä!
- Hei, muija!
- Hei, vosu!
- Hei, henkilö!
- Hei, femakko!
- Hei, naaras!
- Hei, (tähän itse kunkin ammattinimike)!

Koska ensimmäinen vaihtoehto näillä näkymiin joutuu pannaan ja sem käytöstä saanee tulevaisuudessa ainakin 4 vuotta kuritushuonetta niin jonkinmoinen synbonyymi on käsitteelle on löydettävä.

Äänensävy ja painotus ratkaisee. Tyttö sana tuo mieleen kaikkea kivaa, söpöä ja vaaleanpunaista:)

Jotkut keventää tytöttelyn omalla murteellaan, se kuulosti söpöltä.

Minä tykkään kun tytötellään. Tykkään myös sinuttelusta enemmän kuin teitittelystä. En ole turhantärkeä enkä yliherkkä eikä minua kiinnosta arvovaltataistelut tai tasa-arvovertailut. Myös tykkään miehistä enkä epäile heidän aliarvostavan minua. Ja ikääkin on.

riippuu asiayhteydestä. Jos työpaikalla joku tytöttelee, tai joku vanha setä, ei se ole fiksua. Ainakaan silloin kun oma ikä alkaa olla 30v.
Tyttöset ja poijjjat on surkuhupaisa nimike sikäli, että se kuvastaa nuorten kokemattomuutta ja naiiviutta, sekä kevytkenkäisyyttä.

Tytöttelyyn ei kiinnitä välttämättä huomiota muulloin kun jos tulee tilanne, että vaikka miesp. oppilas, joka saattaa olla vielä sinua 20v. nuorempi sanoo: että tyttö hei, neuvotko mulle tän.. Silloin tulee vähän silmiäpyörittävä olo. Ehkä se on sanottu joskus provosointimielessä, tiedä häntä, mutta kuitenkin. Jos taas 10v. vanhempi opiskelija sanoo saman opettajalle, se ei ihmetytä niin paljon vaikka ehkä sekin hiukan korvaan kalskahtaa. Sitten työelämässä myös, jos on tilanteessa jossa ollaan virallsemmin ja ollaan jossain kokouksessa, niin onhan se tahallista vallankäyttöä, jos joku sanoo työmielessä samanarvoiselle ihmiselle, että "tyttö, toisitko kahvin" muiden kuullen. Etenkin naisen suusta se on aika rasittavaa.

mua ei pojuttelu haittaa, olenhan aikas potra poika kuiteski ,.

Kyrpää persiiseen TYTÖT!! Ps Biaudet ei ole nuorekas..

Minä haluaisin olla rouva! Siis titteliltäni!

Minä olisin siitä mielissäni.

olen 40-vuotias nainen ja kyllä ihan oikeasti tykkään kun tytötellään, kyllä tällä iällä masentaa esim. rouvittelu jne.

Naisistahan möläytellään mediassa vähän väliä vaikka mitä ja yleensä miehet ryntäävät heti kertomaan kuinka naiset eivät saisi loukkaantua tällaisesta ja tuollaisesta kommentista, asiasta jne. Pari vuotta sitten kävi kuitenkin sellainen harvinainen tapaus, jossa möläyttäjä olikin nainen eli Marimekon Kirsti Paakkanen pojitteli seuraajaaansa Mika Ihamuotilaa.

Asiasta uutisoitiin paljon ja nettikeskustelut täyttyivät pöyristyneistä miehistä. Iltalehden mukaan miesasiainmies Henry Laasanen lähetti välittömästi pojittelusta kuultuaan Paakkaselle henkilökohtaisen kirjeen "Lopeta pojittelu välittämästi. Haluaisin tavata myös muita naisjohtajia ja pitää heille puhuttelun miehiä halventavien lausuntojen antamisesta".

Täältä voi lukea mitä mieltä miehet ovat pojittelusta:
http://keskustelut.iltasanomat.fi/thread.jspa?messageID=842769

Politiikassa en salli tytöttelyä lainkaan. - Se on naisten tarkoitushakuista vähättelyä riippumatta siitä "kenen joukoissa seisoo".

Olen yli 4-kymppinen. - Työelämässä minua saa tytötellä 60 vuotta täyttäneet miehet sekä kanssani samanikäiset tai minua vanhemmat naiset.

Tänään viimeksi huomasin pojitelleeni paria itseäni nuorempaa miestä työpaikalla. - Korjasin sanomisiani välittömästi, vaikka eivät he ainakaan näyttäneet loukkaantumistaan. - Todennäköisesti olin heille riittävän täti ;)

Kolmikyppisenä loukkaannuin tytöttelystä. Nelikymppisenä tytöttely sai minut hymyilemään. Nyt lähempänä viittäkymppiä ja jään ihmettelemään, että kukahan se tyttö on....

Just joku sosiaalidemokraattinen tantta saattaa paheksua tytöttelyä, mutta ei yksikään naisellisuutta arvostava nainen väheksy tytöttelyä. Sillä tyttömäisyydessä ei ole mitään väheksyttävää. Aika monet, jotka huomaavat itsessään vanhenemisen merkkejä, päinvastoin juuri yrittävät pitää itsensä mahdollisimman nuorekkaana esim. jumppamalla.

Ikäkriisistä kaksvitosta tytöttely ahdistaa, kun jo niin vanha.

En loukkaannu, koska tiedän että se on niin valtavan yleistä ja tiedän että sitten nelikymppisenä voin hymyillä sille ja ottaa sen kohteliaisuutena ;) Sillä uskon olevani niin nuorekas, että sitä taatusti hyvässä mielessä tulen silloin kuulemaan.

Kieltämättä joskus saatan sanoa tahallaan "Ai minä vai?" "Ai, en tunnistanut kun et käyttänyt nimeä" mutten tuotakaan tosikkomielessä. Tytöttelijät ne tosikoita on, eivät usein kestä kovempaa huumoria.

Kuulostais vastauksia selatessa että enemmistöä ei haittaa... eikä ainakaan tuota aikuisempaa naisväkeä. Mutta joissain tapauksissa (!) tytöttely on vähättelevää, jos esim. kuukausien yhteisen työskentelyn jälkeen edelleen huhuillaan että "tyttö hei, toisitko sen ja sen paperin" sen sijaan että viitsittäisiin opetella nimi. Se on sitten eri asia jos suurin osa työpaikan tytöistä lähtee Tyhy-päivänä teatteriin ja pojat ravintolaan.

luulisin,että vanhemmat naiset tykkäisivät tytöttelystä,minä ainakin tykkään jos jos joku neiti sanoisi minua jannuksi ennmmin kuin vaariksi,mies on aina poika eikä turhanpäiväinenharakka joka näyttelee niinkuin nainen joka näyttelee miehensä omaisuudella

Työttely on vähättelyä. Se on pienentämistä ja vähättelyä.

Jos sanon miehille, että "pojat" niin tarkoitan vähätellä ja tehdä heistä pienempiä.
Koska pojat, ovat vain poikia. (~aivottomia, edesvastuuttomia)

Tytöt ja pojat ovat pienempiä, eikä heillä ole aikuisten oikeuksia.

Voit hellitellä kotonasi vaimoasi tytöttelemällä, mutten suosittele käyttämään sitä muualla.

Jos esim..sotaherra käy sanomassa joukolle naisia "tytöt" hän näyttää sillä sanalla heille pienemmän paikan ja aseman.

Riippuu asiayhteydestä. Työelämässä ja politiikassa missä ihminen on laumaeläin ja siellä ollaan hierarkisessa arvoasetikossa, niin tytöttely ja pojittelu on alentavaa. Sillä osoitetaan toiselle alempaa arvoa.

Vapaa-aikana asia on erikseen. Ne naiset jotka ei laita pahakseen tytöttelyä, hyväksyy sen (huonouttaan) vain siksi koska eivät vapaa-ajan syistä tunne itseään kovin freesiksi. Pysytään työaikana oikeissa henkilön nimissä ja on kohteliasta sanoa naiset ja herrat/ naiset ja miehet. Ja ainahan voi itse esittäytyä ja kysyä samalla toisen nimeä.

Kohteliaisuus ja arvon antaminen tekee ilmapiiristä turvallisen. Pidetään etiketistä edes hiukan kiinni. Ei tarvii olla suolamuikku, mutta kohtelias pitää olla. Miettikää ny vähän miltä toisesta tuntuu

ps. Pekkarinen olis voinu puhua kauluksista tai takin liepeistä eikä ryntäistä tai sermin taustoista. Tää on samaa kastia. Miehet ja Naiset, AJATELKAA!!!

Aika vähän tuntui tytöttely tällä palstalla muita haittaavan, mutta itse inhoan, jos minua kutsutaan tytöksi. Olen tarkka siitä, etten itse tytöttele tai pojittele (tai tädittele tms.) vieraita tai puolituttuja ihmisiä (kaverit ja ystävät ovat oma juttunsa), eihän toisen huomion saamiseen tarvitse mitään erityistä sukupuolikommentointia (vrt. "hei poika, tiedäksä..", "hei anteeksi, tiedätkö..")! Olkoonkin joku kompleksi asian suhteen, mutta minusta se on huonoa käytöstä.

Itse olen huomannut sen, että pojittelu alkaa saman tien kun siirrytään perinteisiin sukupuolirooleihin. Tyypillinen esimerkki: neukkarissa pitää syystä tai toisesta siirrellä huonekaluja. Kaikki jotenkin automaattisesti olettavat, että kantohommat kuuluvat miehille, vaikka nämä olisikin sinne palkattu tekemään istumatyötä koneen edessä, ja tämä sukupuolistereotypia ja syrjintä tuodaan esiin esim. sanoilla "siirtäkääs pojat tuota pöytää pois tieltä". Samoille miehille ei normaalisti sanota "näyttäkääs pojat sitä uutta tarjouslaskelmaa".

Itse en tytöttele ketään, jota en tunne erityisen hyvin. Työpaikalle se ei kuulu (enää) ollenkaan.

Tietyissä tilenteissa tytöttely on ok, kuten esimerkiksi "toimiston tytöt". En kuitenkaa pidä siitä jos työyhteisön vanhemmat naiset ja miehet tytöttelevät minua. Se tuntuu hieman alentavalta. Olen 25-vuotias ja työskentelen myyjänä. Hyvin useasti vanhemmat mies asiakkaat tytöttelevät minua. Hei tyttö! huutelua kuulee aika paljon. Myyjäksi kutsuminen olisi parempi.

Tunnen muutamia "miehiä" (niillä on jalkovälissä ne mitä naisilla ei ole), mutta eivät ne mitään MIEHIÄ ole. Näitä suunsa repijöitä. Ollaan työpaikoilla tekemässä omien puheiden mukaan vaikka minkälaisia suuria tekoja. Vastuunalaisissa paikoissa ovat, mutta eivät ne mitään vastuuta ota. Silloin kun isoja herroja tulee paikalle niin kyllä kehuta retostellaan. Loppujen lopuksi sitten mennäänkin naisten selän taakse piiloon.

Näitä tyhjänpäiväisiä omahyväisiä kiemurtelijoita joutaakin ei vain tytötellä vaan myös neiditellä.

Ei se sana, vaan miten se sanotaan.

Tytöttely aikuisen naisen kyseessä ollen, on vähän sama, kuin sanoisit suksia lastensuksiksi. siis ettei niillä lastensuksilla voi hiihtää.
Aikuinen nainen, joka on töissä ja hoitaa hommansa, omistaa etunimenkin- mikä estää käyttämästä sitä?
Itse otin jo aikaa sitten puheeksi tytötelleen kanssa asian, ihan asiallisesti. Tytöttely loppui, käytämme etunimiä töissä.

Ei se sana, vaan miten se sanotaan.

Osuva kommentti suksista. Naisten viestijoukkue (hiihto) tytötteli keskenään toisiaan. Siinä mestarihiihtäjä alentaa toista.

No siis kyllähän tuohon paljon törmää ja antahan se se tyttöttelijästä täysin törpön kuvan. Siinäpä se suurin vaikutus itseeni on. En mä siitä vaivaudu loukkaantumaan tai sen kummemmin ala analysoimaan. Kunha totean itsekseni, että jaahas taas yksi tuon tyylinen idiootti. Toki sellainen aina vaikuttaa kanssakäymiseen jatkossa ja ko. tyyppi joutuu sinne laitapuolelle - ihmiset, joiden kanssa hoidetaan pakolliset asiat (ehkä jopa korostetun) asiallisesti ja muutoin heihin ei kiinnitetä huomiota.

Suuret on murheet.

Kyllä loukkaa, olen 31 vuotias 12 vuotiaan esiteinin äiti ja elämässäni nähnyt enemmän kuin moni 50 vuotias, kun takana päin on jo 22 vuotinen työurakin niin kyllä minun elämän historialla on oikeutettu jo siihen että kutsutaan naiseksi ei miksikään tytöksi. Tytöttelyt on 20 vuotiaille ja sitä nuoremmille. Minä haluan tulla jo teitiellyksi ja sukunimeltä kutsutuksi. Etunimeltä kutsumisenkin koen loukkaavaksi, kun se on liian tuttavallista.

Miehistä ei puhuta poikina... se on kai alentavan kuuloinen ilmaisu... eikö? Mut nainen on tyttö... voisi olla myös neito... kun nainen vanhenee, siitä tulee akka.. muija ainakin kun on avioitunut... mistä tämä muutos tulee...