Olen eronnut kohta kymmenen vuotta sitten ex-miehestä ja vieläkin hän on mielessäni.
Mies oli väkivaltainen ja hän hakkasi minua ja en jaksanut enää ja avioliittomme päättyi eroon.Se oli helpotus sillä en jaksanut enää ja olin siinä vaiheessa jo sairas ja muutin asumaan erilleen ex-miehestä ja otin avioeron miehestä.
Ex-mies häiritsi minua monin eri tavoin,otti selville minun osoitteeni ja tuli monesti minun kotini oven taakse ja myös soitti puhelimeeni häiriösoittoja,vaihdoin puhelinnumeroni salaiseksi,joten ei ole enää häirinnyt minua ja myös sukulaiset ovat joutuneet kärsimään ja viime vuonna ex-mies soitti häiriöpuheluita vanhempieni puhelimeen monet kerrat.
Elin monta vuotta henkisessä paineessa ja pelkojen alla ja monesti ex-mies tuli vastaan ja häiritsi minua monin eri tavoin.
Tilanne on muuttunut helpommaksi ja hän asuu nyt muualla koska hän asuu toisella paikkakunnalla.
Minä en halua enää ajatella ex:ää ja en rakasta enää häntä vaan minulla on katkeruuden ja vihan tunteita ex:ää kohtaan ja sitä mitä hän on tehnyt minulle.
Minulla ei enää ole mitään rakkauden tunteita ex:ää kohtaan vaan olen katkera.
Minä haluan unohtaa menneisyyden ja haluan unohtaa kokonaan ex:n.
Olen käynnyt läpi surutyön ja sujut menneisyyden kanssa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja miten te olette selvinneet siitä? Toivon asiallisia vastauksia. Kiitos.
Mies oli väkivaltainen ja hän hakkasi minua ja en jaksanut enää ja avioliittomme päättyi eroon.Se oli helpotus sillä en jaksanut enää ja olin siinä vaiheessa jo sairas ja muutin asumaan erilleen ex-miehestä ja otin avioeron miehestä.
Ex-mies häiritsi minua monin eri tavoin,otti selville minun osoitteeni ja tuli monesti minun kotini oven taakse ja myös soitti puhelimeeni häiriösoittoja,vaihdoin puhelinnumeroni salaiseksi,joten ei ole enää häirinnyt minua ja myös sukulaiset ovat joutuneet kärsimään ja viime vuonna ex-mies soitti häiriöpuheluita vanhempieni puhelimeen monet kerrat.
Elin monta vuotta henkisessä paineessa ja pelkojen alla ja monesti ex-mies tuli vastaan ja häiritsi minua monin eri tavoin.
Tilanne on muuttunut helpommaksi ja hän asuu nyt muualla koska hän asuu toisella paikkakunnalla.
Minä en halua enää ajatella ex:ää ja en rakasta enää häntä vaan minulla on katkeruuden ja vihan tunteita ex:ää kohtaan ja sitä mitä hän on tehnyt minulle.
Minulla ei enää ole mitään rakkauden tunteita ex:ää kohtaan vaan olen katkera.
Minä haluan unohtaa menneisyyden ja haluan unohtaa kokonaan ex:n.
Olen käynnyt läpi surutyön ja sujut menneisyyden kanssa.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja miten te olette selvinneet siitä? Toivon asiallisia vastauksia. Kiitos.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä erosin ekasta avioliitostani miehen väkivaltaisuuden takia. Toisesta miehen alkoholismin takia. Paljon sain kokea pelkoa ja ahdistusta, masennusta yms. Toisesta erosta selvisin käytyäni eroseminaarin, jossa käsiteltiin Bruce Fisherin kirjaa "Jälleenrakennus". Etsin aktiivisesti uutta elämäntoveria ja etsintä tuotti tulosta. Uuden ihmissuhteen myötä entinen jää aina vaan enemmän taakse. Ei menneitä voi ikinä unohtaa, mutta niiden kanssa voi elää. Pitää saada vaan uutta ajateltavaa ja olla aktiivisesti liikkeellä, eikä jäädä märehtimään menneitä.
Kaikkea hyvää sulle. Jaksele!