Mistä johtuu että minä, nainen, osaan ostaa erittäin krantulle miehelleni juuri oikean merkkistä mehua ynnä kaikki muutkin sapuskat mutta jos mies vastaavasti joutuu kauppaan ilman minua niin saan syödä kaikkea vähän sinnepäin tai joskus ei sinnepäinkään? Mielestäni en ole ollut jääkaapin sisällöstä sen enempää vastuussa kuin mieskään, usein käymme ruokakaupassa yhdessä. Mainittakoon että ruokavaliomme on erilainen, toinen syö tummaa, toinen vaaleaa leipää, toinen juo maitoa, toinen ei...jne. Miksi siis minä osaan ostaa ruuat myös miehelle mutta mies ei minulle?
Jääkaappi
kummallista
181730
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Jospa sinä oletkin se teidän perheen kranttu.
Miehen kranttuus on kyllä ihan käsite muunkin perheen/suvun parissa... Minä kyllä yritän niellä sokerilta maistuvat hyla-maidotkin mutta väärät miehelle ostetut tuotteet on lopulta myös syötävä itse tai heitettävä roskiin...
Onko ihan pakko toimia noin. Jotenkin luulen, että vika on sussa itsessäsi, kun palvelet oikuttelevaa miestä kuin äiti lastaan. Jos kerran sä saat nokillesi vika tuotteista, niin tuot vaan omat. Ilmoita herralle, että käypi kaupasta omat ostoksensa. Luulen että alkaa muisti paranemaan, tai ainakin narinat vähenee. Kyllä siperia opettaa, kannattaisi uskoa sekin vanha viisaus.
Mulla on parempaakin tekemistä kuin ruveta muodostamaan ruuan hankinnasta hirveätä hässäkkää? En nyt jaksa ruveta selvittämään taustoja sen tarkemmin, olisi vain kiinnostanut tietää mistä moinen eroavaisuus johtuu ja onko muilla vastaavaa...
Se vaan johtuu siitä, ettei se mies koskaan ajattele sua kaupassa käydessään, se ei ole sen paremmin koskaan kuunnellut, mistä sä tykkäät, mistä et. Se toimii kuin joku kakara, olettaa että sä hyyssäät ruoat juomat pöytään ja kiukuspäissään ostaa mitä käteen sattuu kun joutuu itse kauppaan. Vastaavaa on varmaan monillakin, ja veikkaan että yhteinen tekijä on just se, että muijat hyyssäävät miehiään turhantakia.
Siinä sulle pelkkä diagnoosi jos lääke ei kelpaa.
että kiukuspäissään, ei tästä nyt valitettavasti saa sotaa tekemälläkään. Enkä minä mitään hyyssää, sanoinhan että useinmiten käymme kaupassa yhdessä enkä ole jääkaapista vastuussa ollut sen enempää kuin mieskään.
Sitten kitiset. Käsittääkseni sä esititkin ongelmaksesi tilanteen, jossa kuhnuri joutuu itse kauppaan. Mutta ei ole onneksi oikeastaan mun ongelmani.EVVK.
monessa muussakin asiassa, miehet eivät kiinnitä huomiota naiseen smalla tavalla kuin nainen huomioi kaikki miehen piirteet ja mieltymykset, miehet on itsekkäitä sikoja ja sillä siisti, he eivät kertakaikkiaan näe muita.
Amen.
Mies on opettanut sinut ostamaan haluamiaan tuotteita. Mikset tee samoin? Opi sanomaan mitä tahdot.
Onko vaikeaa tehdä kauppalistaa tai sanoa: "En tykkää hyla-maidosta. Ostaisitko ens kerralla tavallista rasvatonta maitoa."?
Meitä miehiä pitää kouluttaa. Keppiä ja porkkanaa. Kyllä tyhmempikin yksilö ymmärtää, jos suoraan sanotaan muutama kerta.
Olen yhtä miestä kouluttanut 20 vuotta. Ei opi ainakaan sanomalla. Lyömistä en ole vielä kokeillut.
Kyllä siperia opettaa,kunhan vaan naiset lakkaatte suojelemasta niitä kuhnureitanne.
Wagner on yksin kaupassa ja on hukannut Viivin tekemän ostoslistan. Hän päättää ostaa vaiston varassa... Menee kotiin ja Viivi sanoo "Salmiakkia ja sikspäkki kaljaa, mitä sinä oikein ajattelit?" Wagner siihen että "Sinua ja minua"
Viivi ja Wagner osa 1.
Nämä sarjakuvat kertovat kaiken!
Kasva nyt helvetti teinivuopsistasi eroon, siis enempi aikuiseksi, joka ei marmata joistain pikkujutuista
kuin hemmoteltu kakara, jolle on elämän kauhein asia, kun nuken silmä ei enää räpsytä.
Se johtuu siitä, että sinut on naisena kasvatettu huomioimaan muiden tarpeet ja huolehtimaan toisista, kun taas miehesi on kasvatettu olemaan lähinnä huolenpidon kohteena ja passattavana. Jos haluat muutosta niin lopeta mokoma paapominen ja huolehdi omista muonistasi ja anna miehesi syödä vaikka pikku kiviä.
kuin myös..
Miehesi ei ajattele sinua. Yksinkertaista, eikö totta?
vaikea sanoa.. kyllä minä ainakin saan sitä ruokaa mitä tahdonkin, joskus saattaa joku pyytämäni juttu unohtua kaupan hyllylle,mutta eipä tuohon maailma kaadu..sitäpaitsi vaihtelu virkistää, sit pitää vaan syödä sitä mitä on =)