Tätä olen miettinyt, mikä on siis sen essenssi? Mitä sillä tavoitellaan? Lisääntymiskumppania(ko)? Hyötyjä? Ihailua? Rakkautta? Hyväksyntää?
Olen aina ollut ruma/tavallisen näköinen lapsi/nuori johon kukaan ei kiinnittänyt huomiota, enkä kyllä ulkonäköäni paljoa ajatellutkaan kun poikatyttö olin. Lapsena ei ollut ihastuksia eikä nuorena poikakaveria. Olen aina elänyt omassa maailmassani ja tavallaan olen aina viihtynytkin yksin.
Kuitenkin kahdenkympin korvilla sain kuulla kaunistuneeni, päät kääntyivät perääni, miehet ottivat kontaktia minuun. Deittikutsuja, vonkaamisia (mutta kai nyt miehet kaikkia yrittää kun tarpeeksi puutteessa ovat? Minä ainakin hinkkaan itseäni vaikka tyynyyn kun panettaa) sun muuta.
Itse en huomaa itsessäni mitään muutosta suuntaan enkä toiseen- muut vaan vakuuttelevat että olen kaunistunut hirveäsi..
Jänskää... -.- perin prutkua.
Mutta nyt meni sormi suuhun, koska en osaa käyttää tilannettani hyväkseni. En siis tiedä mitä tällä pitäisi tehdä. Jostain syystä kauniit lapset/nuoret joista kasvaa kauniita aikuisia osaavat jo homman alusta asti koska ovat aina tienneet olevansa "kauniita". Ja varmasti osaavat myös ulkonäköään hyödyntää. Siis tyyliin "isiii osta mulle toi uusi brätsi/barbi/blabla *räpsräpsräps*" tai flirttailla ikätovereilleen.
Ja sitten olen minä. Mitä siis tämä yht'äkkinen huomio on? Miten siihen pitäisi reagoida että joku vislaa perään?
Mitä tehdä kun huomio vain vaivaannuttaa/raivostuttaa?
Mitä siis tuo on ja miten se saa ihmiset sekoamaan?
Edelleen olen siis mielestäni ihan norminaama en tod. mikään missitissi (olen muuten lautakin jee). Niin ja tykkään olla rauhassa.
Enkä ajattele lisääntymistä ja parittelua kovin usein joten tämä tilanne vaivaannuttaa, tietty jos olisin kiimassa 24/7 voisi olla perin jännää mut ei niin ei.
Mitä tehdä?
Olen aina ollut ruma/tavallisen näköinen lapsi/nuori johon kukaan ei kiinnittänyt huomiota, enkä kyllä ulkonäköäni paljoa ajatellutkaan kun poikatyttö olin. Lapsena ei ollut ihastuksia eikä nuorena poikakaveria. Olen aina elänyt omassa maailmassani ja tavallaan olen aina viihtynytkin yksin.
Kuitenkin kahdenkympin korvilla sain kuulla kaunistuneeni, päät kääntyivät perääni, miehet ottivat kontaktia minuun. Deittikutsuja, vonkaamisia (mutta kai nyt miehet kaikkia yrittää kun tarpeeksi puutteessa ovat? Minä ainakin hinkkaan itseäni vaikka tyynyyn kun panettaa) sun muuta.
Itse en huomaa itsessäni mitään muutosta suuntaan enkä toiseen- muut vaan vakuuttelevat että olen kaunistunut hirveäsi..
Jänskää... -.- perin prutkua.
Mutta nyt meni sormi suuhun, koska en osaa käyttää tilannettani hyväkseni. En siis tiedä mitä tällä pitäisi tehdä. Jostain syystä kauniit lapset/nuoret joista kasvaa kauniita aikuisia osaavat jo homman alusta asti koska ovat aina tienneet olevansa "kauniita". Ja varmasti osaavat myös ulkonäköään hyödyntää. Siis tyyliin "isiii osta mulle toi uusi brätsi/barbi/blabla *räpsräpsräps*" tai flirttailla ikätovereilleen.
Ja sitten olen minä. Mitä siis tämä yht'äkkinen huomio on? Miten siihen pitäisi reagoida että joku vislaa perään?
Mitä tehdä kun huomio vain vaivaannuttaa/raivostuttaa?
Mitä siis tuo on ja miten se saa ihmiset sekoamaan?
Edelleen olen siis mielestäni ihan norminaama en tod. mikään missitissi (olen muuten lautakin jee). Niin ja tykkään olla rauhassa.
Enkä ajattele lisääntymistä ja parittelua kovin usein joten tämä tilanne vaivaannuttaa, tietty jos olisin kiimassa 24/7 voisi olla perin jännää mut ei niin ei.
Mitä tehdä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.