Tapahtui niin, että Sinkkunainen ja avioliitossa oleva mies rakastuivat. Miksi vaimot näkevät syyllisenä sen sinkkunaisen, vaikka juuri aviossa oleva mies oli aktiivisempi uuden suhteen aloittamisessa?
Kyllä se mies siinä on joka pitäs vaimon mielestä olla syyllinen, olen kokenut samaa ja siksi kommentoin näin. Kukaan ei omista toista, mutta olis kyllä miehen hyvä kertoa vaimolle, mitä hakee elämässä, ettei vaimo turhaan kuvittele muuta. Itse kyllä erosin miehestä, joka piti salasuhdetta vuosia, ja se tuntu kyllä pahalle, kun uskoin kaiken olevan hyvin. Eron jälkeen, varatun kanssa tapailin ja jotenkin tuli vaan mieleen, että mies siinäkin oli joka haki muuta elämässään. Mikä oikein, mikä väärin, kun sen tietäs, mutta pahalta tuntu lopulta kun mies kävi toisen luona ja sekin kun itse olin varatun kanssa. Aviorikos ei ole enää laissa, joten kaipa maailma muuttuu ja sekin on vapautunut, ainahan on kuitenkin joku jossain pettänyt jotain, oli aika mikä vaan. Parasta kuunnella itseä ja toimia sen mukaan, jos vaan itseenkään voi uskoa, tiedä häntä mikä on lopulta se paras tapa elää.
0Äänestä
Moraali kunniaan
Sen vapaan ihmisen tulee aina pidättäytyä suhteesta varatun kanssa. Varatun täytyy ensin hoitaa asiansa oli se sitten ero tai jatko, mutta ei kolmannen avulla.
En verran pitää kunnioittaa entistä suhdetta, että se käsitellään loppuun ilman salasuhteita ja muuta peliä.
Muuten on paljon parempi jatkaa elämää, kun on eronsa tehnyt moraalisti oikein, varmasti moni asia hoituu paremmin jatkossa, niin lasten kuin läheisten ja tuttavien ja ystävien taholta.
Tuolla salasuhteella petät kaikki ja sinä sinkku annat siiehn sen mahdollisuuden, pysy poissa niin kauan, että kukaan ei tarvitse kärsiä valtavasti. Muuten teet itsesi kyllä kaikulla tahoilla vihattavaksi henkilöksi.
0Äänestä
vihastuttaa
Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on? Siinä tapauksessa voisit edes vihjaista puolisollesi, että pysyy kaukana sinkuista, ettei ala vonkaamaan ketään. Luuletko sinäkin, että ne varatut aina kertovat olevansa varattuja? Mistä voi tuntemattomasta tietää ensitapaamisella, että on varattu, jos ei sormusta sormessa ole?
Pitäkää ne puolisonne tyytyväisenä kotona, niin ei tarvitse sinkkuja heidän metsästää. Opetelkaa itsekin puhumaan mahdollisista ongelmista, älkää odottako vain sen puolison sitä tekevän.
0Äänestä
poksuko
vihastuttaa kirjoitti:
Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on? Siinä tapauksessa voisit edes vihjaista puolisollesi, että pysyy kaukana sinkuista, ettei ala vonkaamaan ketään. Luuletko sinäkin, että ne varatut aina kertovat olevansa varattuja? Mistä voi tuntemattomasta tietää ensitapaamisella, että on varattu, jos ei sormusta sormessa ole?
Pitäkää ne puolisonne tyytyväisenä kotona, niin ei tarvitse sinkkuja heidän metsästää. Opetelkaa itsekin puhumaan mahdollisista ongelmista, älkää odottako vain sen puolison sitä tekevän.
"Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on?"
Ei tarvitse, mutta osalla sinkuistakin on ihan syntyjään ja kasvatuksen mukana saatu moraalikäsitys siitä mikä on oikein ja mikä väärin.
Sitä paitsi, sinkkuna voi vain ihmetellä, mitä varattujen kanssa vehtaavat sinkut näkevät koko touhussa ? Taitaa näillä ihmisillä itsellään olla ongelmia sitoutumisen kanssa. Kun ei kyetä sitoutumaan, jaetaan irtosuhteita ja mielipahaa tasaisesti myös muille - yleensä sivullisille.
Mikäs sen mukavampaa, kuin rikkoa toisten perheitä. Vaikka pettäjä olisi ollut asiassa itse aloitteellinen, siitä huolimatta ei ole pakko lähteä mukaan näihin leikkeihin.
Mulle on sinänsä yks hailee, jos osa sinkuista sotkee niin omat kuin myös muiden parisuhdekuviot. Toivoa vain sopii, että nämä samat ihmiset kokevat tulevaisuudessa saman kohtalon, kuten esimerkiksi tulla itse petetyiksi ja jätetyiksi.
0Äänestä
2+1
poksuko kirjoitti:
"Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on?"
Ei tarvitse, mutta osalla sinkuistakin on ihan syntyjään ja kasvatuksen mukana saatu moraalikäsitys siitä mikä on oikein ja mikä väärin.
Sitä paitsi, sinkkuna voi vain ihmetellä, mitä varattujen kanssa vehtaavat sinkut näkevät koko touhussa ? Taitaa näillä ihmisillä itsellään olla ongelmia sitoutumisen kanssa. Kun ei kyetä sitoutumaan, jaetaan irtosuhteita ja mielipahaa tasaisesti myös muille - yleensä sivullisille.
Mikäs sen mukavampaa, kuin rikkoa toisten perheitä. Vaikka pettäjä olisi ollut asiassa itse aloitteellinen, siitä huolimatta ei ole pakko lähteä mukaan näihin leikkeihin.
Mulle on sinänsä yks hailee, jos osa sinkuista sotkee niin omat kuin myös muiden parisuhdekuviot. Toivoa vain sopii, että nämä samat ihmiset kokevat tulevaisuudessa saman kohtalon, kuten esimerkiksi tulla itse petetyiksi ja jätetyiksi.
Jos ny jonku on oltava jonkun toisen moraalinvartija, niin olkoot se vaimo sitä joka on sitä miestä lähinnä. Mikä sinkku on kenenkään toisen moraalia vahtimaan, oma riittää. Ja pitäs riittää itsekellekin.
Kyllä itse sinkkuna vehtaan myös varattujen kanssa, en ole silti koskaan aloitteentekijä. Eikä tarvitse olla, varatut on paljon aktiivisempia seuranhaussa kuin sinkut. Sinkkujen ei tarvitse kun saantia olis enemmän kuin haluaa ja tarvitsee.
Sinkullahan ei ole parisuhdekuviota sotkettavana, sillä varatulla on. Niin, ja itse koin petetyksi tulemisen avioliitossa. Pahalta se tuntui, mutta kyllä silloinkin tajusin vian olleen minun ja exän suhteessa, ei siinä joka exän kanssa sänkyyn meni.
0Äänestä
------------
Ei ole mitään väliä sillä kumpi on "syyllinen", kun uuden suhteen aloittamisesta ei joudu tuomiolle - paitsi jokainen (ehkä) itsensä kanssa.
0Äänestä
kiitos ei.
Ei ole merkitystä kuka on syylinen, mutta fiksu nainen pidättäytyy suhteesta varattuun mieheen.
0Äänestä
ekaksi se ero...
Just näin ja fiksu ihminen hoitaa vanhan suhteen loppuun, jos kerran ei kiinnosta ja rakkaus loppunut, ja sitte vasta alkaa uuteen. Näin se on reilua molemmille. Puhtaalta pöydältä on helppo alkaa.
0Äänestä
---------------
ekaksi se ero... kirjoitti:
Just näin ja fiksu ihminen hoitaa vanhan suhteen loppuun, jos kerran ei kiinnosta ja rakkaus loppunut, ja sitte vasta alkaa uuteen. Näin se on reilua molemmille. Puhtaalta pöydältä on helppo alkaa.
Ihmisen ei tarvitse olla fiksu tunteissaan. Siihen ei edes pysty. Tunteet ovat mitä ovat - pääasia että kuuntelee niitä. Tunteet johdattavat meitä kohti oikeita perimmäisiä kysymyksiä ja siten saamme myös vastauksia. Mikäli kuvittelee tekevänsä oikein toimimalla vain fiksusti, toimiikin usein erittäin väärin eikä löydä omaa tietään. Kadottaa itsensä.
Kun on kadottanut itsensä keskittyy helposti elämään toisten elämää ja tuomitsemaan, syyttämään. Kun on kadottanut itsensä, vaatii myös muita tekemään ainoastaan (omasta mielestä) oikeita valintoja ja ratkaisuja. Elämässä jokainen tekee valintansa itse. Aivan väkisin jokainen meistä valitsee joskus väärin. Ei se ole ollenkaan paha asia.
Vaikka puhtaalta pöydältä on helppo alkaa, niin se ei ole ainoa tapa aloittaa uutta suhdetta. Jotkut suhteet alkavat vaikeimman kautta - ja siksi niillä usein onkin ehdottomasti paremmat edellytykset jatkua.
0Äänestä
reilusti eronnut
--------------- kirjoitti:
Ihmisen ei tarvitse olla fiksu tunteissaan. Siihen ei edes pysty. Tunteet ovat mitä ovat - pääasia että kuuntelee niitä. Tunteet johdattavat meitä kohti oikeita perimmäisiä kysymyksiä ja siten saamme myös vastauksia. Mikäli kuvittelee tekevänsä oikein toimimalla vain fiksusti, toimiikin usein erittäin väärin eikä löydä omaa tietään. Kadottaa itsensä.
Kun on kadottanut itsensä keskittyy helposti elämään toisten elämää ja tuomitsemaan, syyttämään. Kun on kadottanut itsensä, vaatii myös muita tekemään ainoastaan (omasta mielestä) oikeita valintoja ja ratkaisuja. Elämässä jokainen tekee valintansa itse. Aivan väkisin jokainen meistä valitsee joskus väärin. Ei se ole ollenkaan paha asia.
Vaikka puhtaalta pöydältä on helppo alkaa, niin se ei ole ainoa tapa aloittaa uutta suhdetta. Jotkut suhteet alkavat vaikeimman kautta - ja siksi niillä usein onkin ehdottomasti paremmat edellytykset jatkua.
Järjen käyttö on myös sallittua tunteiden lisäksi, ja erotilanteessa rehellisyys ja toisen kunnioittaminen , onhan se tuleva exäkin joskus ollu se rakas, vaikka se sitte olikin se väärä valinta.
0Äänestä
poksuko
reilusti eronnut kirjoitti:
Järjen käyttö on myös sallittua tunteiden lisäksi, ja erotilanteessa rehellisyys ja toisen kunnioittaminen , onhan se tuleva exäkin joskus ollu se rakas, vaikka se sitte olikin se väärä valinta.
No mutta hei. Nyt eletään 2000-lukua ! Toisen kunnioittaminen on lähinnä säälittävää. Oma napa ja mukavuudenhalu ensin (sarkasmia).
0Äänestä
timewilltell4
Syyllinen on etsittävä oman pesän ulkopuolelta muuten tunnustaa että kaikki ei ole eikä ole ollut hyvin. Sinkkunaista syyllistetään myös siksi että vaimo haluaa miehen takaisin ja ei sen vuoksi voi kokonaan vielä ladata täysillä miestä päin. Ne jotka tuomisevat sinkun tekemisiä eivät ole kokeneet rakastumisen tunnetta. Ei suinkaan se ole sinkun syy että mies sinkkuun rakastuu, mies löysi kaipaamansa rakkauden. Yleensä ihmiset jotka ovat tuomitsemassa toisten tekemisiä löytävät itsensä tekemästä samaa asiaa myöhemmin.
0Äänestä
Pysykää poissa
Turha luulla sinkut tai muutkaan lapsiperheen varatun isän tai äidin kanssa salasuhteeseen menneet, Teidät tuomitsee kaikki läheiset , perheen lapset, perheen ystävtä ja tuttavat.
Kun perheellinen hakee ulkopuolelta lohtua, hänet pitää ohjata saamaan keskusteluapua terapeuteilta, sillä teidän tukeneen antaa seksiä on hirvittävin teko, jonka voitte tuolle ihmiselle ja hänen perheelleen tehdä. Olette todella moukkia tässä yhteiskunnassa.
Tämän varatun ihmisen pitää ensin tehdä kaikkensa selvittääkseen tilanteensa, miksi on tähän seuran hakuun ajatunut, sillä hänen päänsä ei nyt ole siinä kunnossa, että uutta suhdetta haetaan, hän tulee vain hyväksikäytetyksi.
Kun hän on sitten terapian kautta saanut jonkinlaiseen järjestykseen asiat päänsä sisällä, niin puoliosn, lasten kuin lähisten suhteen. Hän tekee päätöksensä moraalisesti oikein, silloin hän ei teloita henkisesti puolisoaan niin valtavasti ja lapsien kannalta elämä jatkuminen on on parempaa, sillä tätä asiaa terapautit käyvät myös läpi. Sitten on läheiset ihmiset, omat vanhemmat.
Kun oma lapsi eroaa, on se jo vanhemmilleni kova asia, saatikka sitten jos se tehdään jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa aslaa, joka yrittää erottaa kaikin tavoin tämän lapsen vanhemmistaan. Kuitenkin ainut, joka on se pyssyvin suhde jokaisella, on omat vanhemmat, sillä seillä sydämen pohjukassa on aina se tieto, eikä se katoa koskaan, samoin on omien lapsien kanssa, hekin ovat siellä.
Tämä uusi ihminen on monesti jo rikkonut elmänsä, sillä harvoin hänellä ei ole jo monta rikkoa elämässä, hän yrittää nyt kaikin tavoin saada tämän ihmisen erotettua kaikesta entisestä.
Juopot juokaa, huumeiset toimikaa omissa piireissä, narsistit pysykää erossa ihmisistä, mutta antakaa lapsiperheiden hoitaa itse omat vaikeutensa, teistä kestäkään ei ole siinä tilanteessa auttajiksi, sikotte vain kaiken.
0Äänestä
ihan kun mun mutsi!
Syytätkö sinä oman lapsesi erosta jotain avioliiton ulkopuolista ihmistä? Se on ollut aivan oman lapsesi valinta, että pettämään alkoi. Et voi tietää, mitkä syyt siihen johti. Vai oliko edes syytä, sitäkään et tiedä.
Kerrot, että lapset ovat aina sydämen sopukassa. Eikö siinä tapauksessa pitäisi hänen valintansa sinun hyväksyä? Et voi aikuisen ihmisen puolesta elää. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, virheensä, elää omalla tavallaan. Sinun tehtäväsi on tukea lasta. Toki voit oman mielipiteesi ilmaista, mutta siltikin se on hänen omaa elämää.
Kerro minulle, mikä siinä oman lapsen erossa on niin kamalaa kestää? Hävettääkö sinua? Tunnetko, ettet ole osannut lastasi kasvattaa oikein kestää vaikeudet? Vai mikä siinä on?
Oletko ajatellut, että lapsesi saattaa elää onnellista elämää eron jälkeen? Miksi tuomitset noin kovasti, että elämä jatkuu ilman sitä entistä puolisoa, mahdollisesti sen uuden onnen rinnalla? Etkö halua lapsesi olevan onnellinen?
0Äänestä
Syytökset pois
ihan kun mun mutsi! kirjoitti:
Syytätkö sinä oman lapsesi erosta jotain avioliiton ulkopuolista ihmistä? Se on ollut aivan oman lapsesi valinta, että pettämään alkoi. Et voi tietää, mitkä syyt siihen johti. Vai oliko edes syytä, sitäkään et tiedä.
Kerrot, että lapset ovat aina sydämen sopukassa. Eikö siinä tapauksessa pitäisi hänen valintansa sinun hyväksyä? Et voi aikuisen ihmisen puolesta elää. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, virheensä, elää omalla tavallaan. Sinun tehtäväsi on tukea lasta. Toki voit oman mielipiteesi ilmaista, mutta siltikin se on hänen omaa elämää.
Kerro minulle, mikä siinä oman lapsen erossa on niin kamalaa kestää? Hävettääkö sinua? Tunnetko, ettet ole osannut lastasi kasvattaa oikein kestää vaikeudet? Vai mikä siinä on?
Oletko ajatellut, että lapsesi saattaa elää onnellista elämää eron jälkeen? Miksi tuomitset noin kovasti, että elämä jatkuu ilman sitä entistä puolisoa, mahdollisesti sen uuden onnen rinnalla? Etkö halua lapsesi olevan onnellinen?
Aikamoinen kirjoitus, mutta kertoisitko ne todelliset syyt eroosi ja ihan totuuden mukaan, sinuahan ei kukaan täältä palstalta voi tunnistaa. Silloin ei muiden ihmisten tarvitsisi arvailla ja hekin jollkain tapaa pääsivät joskus asian ylitse ja osasivat olla avuksi pienille lapsille. Jos yrität kaiken aina salata ja kartat kaikkia läheisiäsi ja ystäviäsi ja tuutujasi, eikä se ole hirvittävän rasittavaa. Olsiko niissä eroissakin oltava rehellinen avoin ja kaikille niille ihmiseille, jotka ovat entiseen elämäänne kuuluneet, kyllä he ymmärtävät eron jos saavat tietää todelliset siihen oikeasti johtaneet syyt.
Yksinkertaisesti sitä onneasi et voi löytää jos koko ajan salaat asioita ja totuutta, joudut aina vain pakenemaan. Sellaista elämää en tokis sanoisi onnelliseksi.
Sitten se uuso, mikä hän, kuka hän on, ehkä sen huomaat vasta ajan jälkeen, että olisi kannattanut odottaa ja ottaa selvää. Kun sitten katon alla suukin joku pervo, hermeheikko huutaja, hakkaaja. Tuskin saat enää omassa kodissasi tehdä mitä haluat, onko tämä sitten se onnellinen elämä. Lapset muuten kertovat eri paikoissa asioita, joita kodeissa tapahtuu, päiväkodissa tiedetään varsin paljon. Kyllä heille pitää suoda mahdollisuus purkaa pahaa oloaan myös niille ihmiseille, jotka varmasti ovat tähän turvallisia kuulujoita, Eronnut isä tai äiti yleensä vaatii lapsiaan vain salaamaan asioita ja lapsi elää valtavan suuressa paineessa.
Kerropa nyt se oma todellinen syysi eroosi, ehkä se auttaa sitten kertomaan niille ihmiseille, joiden asia tulisi myös tietää. Salaaminen tuhoaa kaikki ympärilläsi ja lopulta myös sinut, sillä se uusikaan suhde ei tuota asiaa poista, uskon jokaisen ihmisen kärsivän valehtelusta ja salaamisesta itsekin hyvin paljon.
Joten älä syyttele, ennkuin kuin olet itse toiminut toisia kohtaan oikein.
ennen vaimoutta, hekin olivat sinkkunaisia ja tuntevat siis sinkkuelämän "koukerot".
0Äänestä
Olettepa yksinkertai
Jos elää vain ja etsii omaa onneaan, unohtaa silloin lastensa onnen.
Avioliitossa elävillä nuorilla ihmisillä on elämä todella vaativaa, silloin voi mopokin karata. Lähdetään etsinälle, silloin on todella teidän sinkkujen tai muiden karanneiden saalistajien sanoa, että sensin selvittämään asiat ennekuin kuin tähän remmiin tullaan mukaan.
Ei ole helppoa, jos on pienet lapset, molemmat käöyvät työssä, työnantaja vaatii matkustamaan työasioissa, ylitöitäkin joudutaan tekemään. Lapset pitää hakea hoidosta, mutta miten järjestetään. Tämä ainainen järjestely vaatii voimia, eikä se todellakaan ole avioeron väärti syy. Mutta sitten ajatellaan, että lähden tästä, kuitenkaan mikään ei voi muuttua, on vain entistä enemmän näitä järjesteltäviä asioita.
Jos se on sitä onnea että eroamalla saadaan lapset hoitoon ex:lle ja sitten uuden kanssa porhalletaan kuin teini-ikäiset. Ketkähän tässä ovat nyt ne todelliset unohdetut ja kärsijät. Kaukana on äidin tai isän rakkaus silloin. Uusi suhde huutaa lapsille, määrää melkein paikan misää pitää omassa kodissaan seisoa, mitä saa sanoa. Tämän kaiken salaisen kun kuulette pienen lapsen suusta, kyllä ainakin minun sydämeeni koskee, sillä miten heitä auttaisin uskomaan, että heistä kuitenkin aina välitetään. Heidät jätetään usein yksin, kun pitää mennä tämän uuden kanssa. Kotona on paljon kiellettyjä tiloja, onko mielestänne ihmismäistä elämää. Uskon kyllä tämänkin suhteen lopahtavan ihan mahdottomuuteensa, sillä kuinka kauan jaksaa katsoa toisen osallistumattomuutta ja jatkuvaa meno yksin. Toivon kaikkien eroavien ajattelevan enne mitään uusia ihmisiä sitä, miten ser arki järjestetään, että lapset ja itsekin tuntisi turvaa, sillä katson sen olevan kaikkein tärekin asia elämässä, ennen minkäänlaista seksiseuraa. Hyvä oman sukupuolen ystävä on varmasti paljon parempi vaihtoehto, kuin sen onnen etsiminen seksistä. Seksiähän voi ostaa, ja on jos jonkinlaista kauppaa myymässä halujen hillintään laitteita. Eivät määrittele lasten eikä omaakaan elämääsi.
Nuoret solmivat avioliittoja ilmeisesti leikin vuoksi, erotaan heti kun ei enää halutakaan olla tään kanssa. Silloin ei pidä edes koskaan menevänsä avioliitton ja missään tapuksessa ei pidä hankkiä lapsia. Pitää sitten leikkiä., silloin ei tuhoa kuin oman elämänsä.
0Äänestä
katjuska*
"Jos se on sitä onnea että eroamalla saadaan lapset hoitoon ex:lle ja sitten uuden kanssa porhalletaan kuin teini-ikäiset"
Niin. Onhan se hyvä, jos exälle saa lapset hoitoon edes eron jälkeen. Moni eroaa juuri sen takia, ettei toista kiinnosta pätkääkään parisuhde sen enempää kuin lapsetkaan. Onneton parisuhde ei tee autuaaksi ketään - ei edes lapsia.
Miksi sinua harmittaa, jos toinen vanhemmista saisikin vihdoin itselleen omaa aikaa eron jälkeen? Miksi olet tällaisesta asiasta katkera? Vaikka vanhemmat ovat lapsen/lasten vanhempia, niin he ovat muutakin, ennenkaikkea nainen ja mies. Mikään suhde ei toimi, ellei molemmat ole sinuja itsensä kanssa. Myös omaa aikaa pitää jäädä molemmille.
0Äänestä
Moni ero on turha
katjuska* kirjoitti:
"Jos se on sitä onnea että eroamalla saadaan lapset hoitoon ex:lle ja sitten uuden kanssa porhalletaan kuin teini-ikäiset"
Niin. Onhan se hyvä, jos exälle saa lapset hoitoon edes eron jälkeen. Moni eroaa juuri sen takia, ettei toista kiinnosta pätkääkään parisuhde sen enempää kuin lapsetkaan. Onneton parisuhde ei tee autuaaksi ketään - ei edes lapsia.
Miksi sinua harmittaa, jos toinen vanhemmista saisikin vihdoin itselleen omaa aikaa eron jälkeen? Miksi olet tällaisesta asiasta katkera? Vaikka vanhemmat ovat lapsen/lasten vanhempia, niin he ovat muutakin, ennenkaikkea nainen ja mies. Mikään suhde ei toimi, ellei molemmat ole sinuja itsensä kanssa. Myös omaa aikaa pitää jäädä molemmille.
Missä asemassa ovat pmat lapsesi mielssä, kun se oma vapaaaika on niin tärkeää, että pitää erota, jotta voi saada lapset pois omasta kodistaan.
Tämä on kyllä niin mahdoton eron syy, sillä tässähän itse tuot esille, että lapset ovat liikaa sinulle. Sanon nyt vakavasti teille kaikille, että lapsenne ovat vain hetken kanssanne, sitten heistä on ho osittain päästettävä irti ja sitä omaa aikaa on liiankin kanssa. Lapsenne tulevat muistamaan ikuisesti tuon, että äidiää tai isällä ei ollut aikaa kun olivat pieniä, voi tehdä lapsille iänikuisen taakan kannettavaksi, mutta myö te hulttiot vanhemmat saatte varmasti koke puolestanne nyt hylkäämisen.
Sekistä ei ole enää rippeitäkään, tämä suuri ihanuus on muuttunut täydeksi tolloksi, eli enää ei ole mitään muuta jäljellä kuin yksinäinen ja katkera vanhuus.
Se aika minkä lapsenne kasvat pinestä lapsesta, ensin koululaisiksi, sitten murrosikäisiksi ja teineiksi, se on kallisarvoisinta aikaa elämässänne, kasvun ihme on niin suuri ja ihmeellinen, itse en sitä jättäisi mistään hinnasta kokematta. Kyllä minä siitä lasten isästä pitäisin kiinni ja yrittäisin saada myös keskinäisen elämänne sujumaan. Minä puhuisin hänelle totuuden mukaisesti kaikesta ja myös vetäisin viereeni. Keskustelisimme päivänpolttavista asioista, matkustelisimme lasten kanssa yhdessä. Näin voisimme yhdessä oppiä lisää elämästä sen hyviä ja huonoja puolia. Kaiken puheen ei todellakaan pidä liittyä teidän kahden parisuhteeseen, puhetta on myös muista asioista keskusteleminen. Kukaan ei jaksa aina jauhaa lällätystä rakastamisesta ja käyttää lepertelynimiä, saatikka puhua seksistä tai suorittaa sitä. Tunne siitä että on turvallista olla yhdessä pitäisi riittää jo antamaan paljon. Kun ala-asteen koululaisen vanhemapainillassa istuu viisi aikuista, kaikkien muiden vanhemmat ovat eronnet, eikä heillä riitä aikaa lapsen koulu seuraamiseen, kun pitää nyt elää sitä elämätöntä elämää. Ajetteletteko koskaan, miten lapsenne kärsivät, kun ette ede voi mennä vanhampainiltaan kuulemaan asioita. Lapsenne odottaa sitä kovasti. Hän ei uskalla kanssanne puhua, sillä hänellä on paha olo ja pelko.
0Äänestä
--------------------
Moni ero on turha kirjoitti:
Missä asemassa ovat pmat lapsesi mielssä, kun se oma vapaaaika on niin tärkeää, että pitää erota, jotta voi saada lapset pois omasta kodistaan.
Tämä on kyllä niin mahdoton eron syy, sillä tässähän itse tuot esille, että lapset ovat liikaa sinulle. Sanon nyt vakavasti teille kaikille, että lapsenne ovat vain hetken kanssanne, sitten heistä on ho osittain päästettävä irti ja sitä omaa aikaa on liiankin kanssa. Lapsenne tulevat muistamaan ikuisesti tuon, että äidiää tai isällä ei ollut aikaa kun olivat pieniä, voi tehdä lapsille iänikuisen taakan kannettavaksi, mutta myö te hulttiot vanhemmat saatte varmasti koke puolestanne nyt hylkäämisen.
Sekistä ei ole enää rippeitäkään, tämä suuri ihanuus on muuttunut täydeksi tolloksi, eli enää ei ole mitään muuta jäljellä kuin yksinäinen ja katkera vanhuus.
Se aika minkä lapsenne kasvat pinestä lapsesta, ensin koululaisiksi, sitten murrosikäisiksi ja teineiksi, se on kallisarvoisinta aikaa elämässänne, kasvun ihme on niin suuri ja ihmeellinen, itse en sitä jättäisi mistään hinnasta kokematta. Kyllä minä siitä lasten isästä pitäisin kiinni ja yrittäisin saada myös keskinäisen elämänne sujumaan. Minä puhuisin hänelle totuuden mukaisesti kaikesta ja myös vetäisin viereeni. Keskustelisimme päivänpolttavista asioista, matkustelisimme lasten kanssa yhdessä. Näin voisimme yhdessä oppiä lisää elämästä sen hyviä ja huonoja puolia. Kaiken puheen ei todellakaan pidä liittyä teidän kahden parisuhteeseen, puhetta on myös muista asioista keskusteleminen. Kukaan ei jaksa aina jauhaa lällätystä rakastamisesta ja käyttää lepertelynimiä, saatikka puhua seksistä tai suorittaa sitä. Tunne siitä että on turvallista olla yhdessä pitäisi riittää jo antamaan paljon. Kun ala-asteen koululaisen vanhemapainillassa istuu viisi aikuista, kaikkien muiden vanhemmat ovat eronnet, eikä heillä riitä aikaa lapsen koulu seuraamiseen, kun pitää nyt elää sitä elämätöntä elämää. Ajetteletteko koskaan, miten lapsenne kärsivät, kun ette ede voi mennä vanhampainiltaan kuulemaan asioita. Lapsenne odottaa sitä kovasti. Hän ei uskalla kanssanne puhua, sillä hänellä on paha olo ja pelko.
"Kukaan ei jaksa aina jauhaa lällätystä rakastamisesta ja käyttää lepertelynimiä, saatikka puhua seksistä tai suorittaa sitä. "
Moni kuitenkin rakastaa kumppaniaan ja haluaa myös osoittaa sen. Kyse ei ole lällättelystä tai suorittamisesta. Vaan rakkaudesta ja vuorovaikutuksesta.
Ihmiseltä, joka suorittaa parisuhdetta onnistuu feikkaaminen, näytteleminen. Ihminen, joka tuntee ja elää parisuhdetta, päästää irti siinä vaiheessa kun parisuhteesta tulee suorittamista.
0Äänestä
Odotellaan
Kannanottoja. Kiitos.
0Äänestä
ladyface
mutta ,mutta jos sinä tiedät että mies on varattu niin pitääkö siihen leikiin oikeasti alkaa?? todella valintahan on meidän sinkku naisten;) minä ajattelisin suhdetta naimisissa olevaan mieheen vain sillon jos en halua muuta ko ... mutta kun lähden oikeaa suhdetta rakentamaan ja hakemaan niin toki miehen pitää olla vapaa tai ainakin asumus erossa oleva ja mulle on turha sepittää mitään järjen lähtemisestä ja rakastumisesta niin ettei millään ole mitään väliä. höpö höpö nuo puheet minä ymmärrän 18 vuotiailta mutta että nainen 44v ei mee jakeluun , pitääkö sitä olla aina niin sinisilmäinen meillähän on kuiten enemmän elämän kokemusta ko nuorilla joten selitykset sikseen...
0Äänestä
Ajatuksia niin
Sinä sinkkunainen joka olet nyt palavasti kiintynyt perheelliseen. Miten todellisessa tilanteessa sitten olisi, pitäisitkö hänen lapsistaan huolta, kantasistko vastuuta. Kun he itkevät vanhempiensa eroa, mitä silloin teet.
Kuuleppa arvoisa sinkkunainen, asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että sinä saat miehen vierellesi, varatun miehen mukana saat hänen lapsensa, saat hänen entisen elämäsn tavalla tai toisella. Jospa nyt vielä miettisit, oletko valmis ottamaan vastaa kaikki siitä seuraavat asiat, vieläkö rakastat sittenkin, vaikka olet orevpyörässä hoitmassa vieraita lapsia, tekemässä ruokaa, pesemeässä pyykkejä ja aina et voikaan mennä omien halujesi mukaan.
Anna tämän varatun nyt hoitaa asiansa, äläkä ryhdy seksiin hänen kanssaan. Saattahan olla että seksi onkin ainut mitä mies nyt haluaa, ei todellakaan halua pois perheestään eli tosipaikan tullen sinä jäät. Se olisikin mieheltä miehen teko, tässä vaiheessa hänen lasten tuleekin olla edellä sinua.
Todellisesta elämästä teillä ei näytä olevan mitään oikeaa mielikuvaa, elätte todella fiktio maailmassa.
Etsi sinkkumies ja kirjoituksesi perusteella toivon, että et koskaan lapsia tee, koska et osaa arvostaa toisenkaan perhettä.
0Äänestä
poksuko
Sinkkumiehen mielipide: SInkkunainen on ihan yhtä syyllinen. Jos sinkkunainen ei varattuun sekaantuessaan omaa minkäänlaista moraalia saati omantunnontuskia, kertoo se omalla tavallaan ihmisestä aika paljon. Varatun kelkkaan ei pakko lähteä, vaikka kuinka palaisi vihreä valo...
Mulle varattu nainen on varattu, johon ei sekaannuta. Parisuhdetta ajatellen en pitäisi edes kovin luotettavana naista, joka varattuna ollessaan olisi valmis pettämään kumppaniaan esimerkiksi minun kanssani.
0Äänestä
Vallaton sinkkumies
Tätä vallatonta sinkkumiestä ei pidättele mikään. Varattu nainen ei ole poissuljettu, jos hän on huonossa avioliitossa, josta haluaa pois.
0Äänestä
kantapään kautta
Mun moraali sanoo, että yhtä syyllisiä ovat sekä sinkku että pettämään alkava puoliso.
Sinkun velvollisuus on olla sotkeutumatta toisten liittoon.
Miehen velvollisuus on pysyä liitossaan pettämättä.
Ihan vaan tiedoksi, että ei se kyllä se aviopuolisokaan ole välttämättä tehnyt tai jättänyt yhtään mitään tekemättä jos puoliso pettämään alkaa.
Totuus on: - on olemassa niitä toisten avio-onnen hinnalla millä hyvänsä rikkomaan pyrkiviä sinkkuja (tai varattuja) - sitä kun ei kestetä toisen onnea vaan mulle kans. - on olemassa niitä ikänsä toisten pillin mukaan eläneitä miehiä ja naisia, jotka vihdoin alkavat päästä selvyyteen siitä mitä itse haluavat ja pakotie omaan elämään voi olla toinen suhde.. - oma kehitys on jäänyt jälkeen eikä ole mietitty kenen kanssa sitä nyt tuli naimisiin mentyä ja yhtäkkiä todetaan, että eihän tämä ollut sitä mitä elämältä halusin ja sinkku sattuu sopivasti kohdalle irtaannuttamaan väljähtäneestä suhteesta tai kasvukriisi saa muutoin aikaan sen, että alkaa katsella muita. - vain harvat parisuhteet ovat niin vahvoja, että väliin ei pääse kolmas pyörä ja jotka kestävät lupausten mukaan ikuisesti tai kunnes kuolema erottaa (ja kun ero tulee nämä tosikot eivät kestä elämää yksin vaan murhaavat kaikki perheenjäsenensä).
Kukin menee omalla moraalillaan ja vasta tekojensa seuraamukset. Meidän avioliittomme päättyi kolmanteen pyörään, mielestäni syyllisiä on kolme. Suurin syyllinen on kuitenkin ex-mies, joka ei kyennyt asioita kanssani selvittämään vaan lähti pettämään. Seuraavaksi suurin syyllinen on se sinkku, joka teki kyllä tosiaan kaikkensa päästäkseen väliimme. Enkä ole vähiten syyllinen itsekään siihen, että miestä alkoi kiinnostaa meno muualla. Silti, ei tässä kaiketi voi ajatella syyllisiä ja syyttömiä, on vain elämää ja ihmisten valintoja, niiden kanssa on elettävä miellytti se itseä tai ei.
Sinkkunaisen ei tule mennä toisten suhteita sotkemaan, se on kyllä näin. Kun pelissä on kolmas pyörä ei omaa avioliittoa enää pysty pelastamaan, harvat pystyy, hetkeksi mutta pettäminen ei unehdu koskaan. Parisuhde ei ole ikinä enää samanlainen.
Vielä jatkan, että se sinkkunainen ottaa kyllä aikamoisen riskin itse. Kuka hullu luottaa sellaiseen mieheen tai naiseen, joka aloittaa suhteen toisen kanssa ennen kuin entinen on selvitetty loppuun? Voiko tuohon ihmiseen ikinä luottaa..??
0Äänestä
Angel-59
Meillä ainakin ukko aloitti suhteen, eikä nainenkaan ollut ihan sinkku. Uskon, että pettämällä aloitettu suhde on tuhoon tuomittu, mutta eihän sille mitään voi, jos mies esim. salaa olevansa varattu. Jos toiselle osapuolelle tämä paljastuu vasta myöhemmin, ei ole ehkä niin helppo enää lopettaa suhdetta. En usko, että sen toisen naisenkaan osa on kovin ihana, ainakaan alkuhuuman jäljeen. Miehet kun useinkaan eivät pysty vaimojaan jättämään kokonaan. Itse en koskaan tietoisesti ala varatun miehen kanssa pelehtiin, ennen kuin edellinen suhde on hoidettu, sen verran karmaisevaa tämä petetyksi tulemin on. Niin ja vielä luulen, että niin miehet, kuin naisetkin rakastuvat siihen rakstumisen tunteeseen ja sehän ei kestä, sen jäkeen pitäisi arvostaa ja kunnioitta toista, eikä se ole mahdollista, jos on hypelty enemmän tai vähemmän vieraissa.
0Äänestä
oppeliini
Kukaan, jolla on yhden molekyylin verran älyä korvien välissä, EI mene huoraamaan niin kauan kun on naimisissa.
Kukaan jolla on yhden molekyylin verran älyä korvien välissä, EI me sekoilemaan ja huoraamaan avioliitossa olevaan ihmiseen.
Huorapukit ja -lutkat ovat yhteiskunnan pohjinta saastaa. On niin äärettomän surullista että heitä täytyy nähdä omassa yhteiskunnassamme.
Eronnut on aivan eri asia: siinä on reilusti yhteiselämä aviokummppaniin lopetettu jolloin kummallakin on oikeus elää haluamallaan tavalla.
0Äänestä
rauta_lankaa
Tai kumpaakaan ei kannata nähdä syyllisenä. Jokainen on vastuussa teoistaan ja usein teot kertovat ihmisen arvoista ja käsityksistä. Eiköhän kyseisen tarinan henkilöt toimillaan tuoneet itsensä hyvin selkeästi esille, kuinka haluavat elämäänsä elää. Eihän rakastuminen ole rikos, vaan usein hyväksi koko kropalle...
Jos arvot eivät kohtaa niin on vaikeaa saada yhteiseloa tyydyttäväksi.
0Äänestä
oppeliini
Rakastuminen ei koskaan ole rikos, mutta uskotella että avioliiton ulkopuolinen suhde on oikein - ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
Ellei pysty olemaan uskollinen aviopuolisolleen, on todella sikamaista rikkoa se kaunis ja luotettava lupaus jonka vihkitilaisuudessa on aviopuolisolleen antanut. Tuossa lupauksessa yleensä EI luvata huoraamista vaikka ajatuksessa kävisi liiton ulkopuolinen suhde.
Teoistaan mies/nainen tunnetaan - ei ajatuksistaan.
0Äänestä
varatutyök
Näinhän se tuntuu menevän, että sinkkunainen on se syyllinen. Itsellänikin on kokemusta varatun miehen piirityksestä. Ko. tapaus turvautui kaikenlaisiin valheisiin saadakseen minut ansaansa.
Kai ne aviovaimot haluavat nähdä miehensä periaatteessa uskollisina, mutta kun naiset houkuttelevat miehet suhteisiin kanssaan. Onhan se helpompi kai antaa miehelle anteeksikin, kun ajattelee, että syy on vieraassa naisessa. Aviovaimot myös kernaasti kertovat, että varatut miehet etsivät kakkoselta vain seksiä, mutta että se oikea kumppani on siellä kotona. Mielestäni asia ei ole aivan noin. Uskoton varattu mies viihtyy varmaan muutenkin sen kakkosen kanssa. Avioero on kuitenkin monelle niin suuritöinen ja moneen asiaan vaikuttava juttu, että sitä ei haluta. Jne. Olisihan tästä ajatuksia.
En hyväksy varatun miehen kakkossuhteita. Joskus kuitenkin niihin vaan ajautuu periaatteenkin nainen. Yksi tällainen syy on se, että varattu mies osaa kertakaikkiaan esittää tilanteensa sellaisena, että hän tuntuu oikeastaan vapaalta. Ja on niitäkin varattuja miehiä, jotka härskisti kertovat olevansa eronneita. Sellaiseenkin olen törmännyt suomi24-treffeillä.
0Äänestä
asenteet, nepä ne..
Vanhankantainen näkemys, että nainen on aina syyllinen. Siitä se johtuu. Jos mies on se sinkku, taas syytetään varattua naista, ei miestä.. ;)) En edes tiedä miehelle vastiketta sanalle "lutka", mikä olisi yhtä alentava. Jos miestä sanotaan "pukiksi", se on miehelle arvon ylennys. Näin se menee..valitettavasti..
Vastaukset 33
Vanhimmat
Kyllä se mies siinä on joka pitäs vaimon mielestä olla syyllinen, olen kokenut samaa ja siksi kommentoin näin.
Kukaan ei omista toista, mutta olis kyllä miehen hyvä kertoa vaimolle, mitä hakee elämässä, ettei vaimo turhaan kuvittele muuta.
Itse kyllä erosin miehestä, joka piti salasuhdetta vuosia, ja se tuntu kyllä pahalle, kun uskoin kaiken olevan hyvin.
Eron jälkeen, varatun kanssa tapailin ja jotenkin tuli vaan mieleen, että mies siinäkin oli joka haki muuta elämässään.
Mikä oikein, mikä väärin, kun sen tietäs, mutta pahalta tuntu lopulta kun mies kävi toisen luona ja sekin kun itse olin varatun kanssa.
Aviorikos ei ole enää laissa, joten kaipa maailma muuttuu ja sekin on vapautunut, ainahan on kuitenkin joku jossain pettänyt jotain, oli aika mikä vaan.
Parasta kuunnella itseä ja toimia sen mukaan, jos vaan itseenkään voi uskoa, tiedä häntä mikä on lopulta se paras tapa elää.
Sen vapaan ihmisen tulee aina pidättäytyä suhteesta varatun kanssa. Varatun täytyy ensin hoitaa asiansa oli se sitten ero tai jatko, mutta ei kolmannen avulla.
En verran pitää kunnioittaa entistä suhdetta, että se käsitellään loppuun ilman salasuhteita ja muuta peliä.
Muuten on paljon parempi jatkaa elämää, kun on eronsa tehnyt moraalisti oikein, varmasti moni asia hoituu paremmin jatkossa, niin lasten kuin läheisten ja tuttavien ja ystävien taholta.
Tuolla salasuhteella petät kaikki ja sinä sinkku annat siiehn sen mahdollisuuden, pysy poissa niin kauan, että kukaan ei tarvitse kärsiä valtavasti. Muuten teet itsesi kyllä kaikulla tahoilla vihattavaksi henkilöksi.
Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on? Siinä tapauksessa voisit edes vihjaista puolisollesi, että pysyy kaukana sinkuista, ettei ala vonkaamaan ketään. Luuletko sinäkin, että ne varatut aina kertovat olevansa varattuja? Mistä voi tuntemattomasta tietää ensitapaamisella, että on varattu, jos ei sormusta sormessa ole?
Pitäkää ne puolisonne tyytyväisenä kotona, niin ei tarvitse sinkkuja heidän metsästää. Opetelkaa itsekin puhumaan mahdollisista ongelmista, älkää odottako vain sen puolison sitä tekevän.
"Pakko taas kysyä, että onko sinkun tehtävä toimia varattujen moraalinvartijana? Ihan oikeastiko on?"
Ei tarvitse, mutta osalla sinkuistakin on ihan syntyjään ja kasvatuksen mukana saatu moraalikäsitys siitä mikä on oikein ja mikä väärin.
Sitä paitsi, sinkkuna voi vain ihmetellä, mitä varattujen kanssa vehtaavat sinkut näkevät koko touhussa ? Taitaa näillä ihmisillä itsellään olla ongelmia sitoutumisen kanssa. Kun ei kyetä sitoutumaan, jaetaan irtosuhteita ja mielipahaa tasaisesti myös muille - yleensä sivullisille.
Mikäs sen mukavampaa, kuin rikkoa toisten perheitä. Vaikka pettäjä olisi ollut asiassa itse aloitteellinen, siitä huolimatta ei ole pakko lähteä mukaan näihin leikkeihin.
Mulle on sinänsä yks hailee, jos osa sinkuista sotkee niin omat kuin myös muiden parisuhdekuviot. Toivoa vain sopii, että nämä samat ihmiset kokevat tulevaisuudessa saman kohtalon, kuten esimerkiksi tulla itse petetyiksi ja jätetyiksi.
Jos ny jonku on oltava jonkun toisen moraalinvartija, niin olkoot se vaimo sitä joka on sitä miestä lähinnä. Mikä sinkku on kenenkään toisen moraalia vahtimaan, oma riittää. Ja pitäs riittää itsekellekin.
Kyllä itse sinkkuna vehtaan myös varattujen kanssa, en ole silti koskaan aloitteentekijä. Eikä tarvitse olla, varatut on paljon aktiivisempia seuranhaussa kuin sinkut. Sinkkujen ei tarvitse kun saantia olis enemmän kuin haluaa ja tarvitsee.
Sinkullahan ei ole parisuhdekuviota sotkettavana, sillä varatulla on. Niin, ja itse koin petetyksi tulemisen avioliitossa. Pahalta se tuntui, mutta kyllä silloinkin tajusin vian olleen minun ja exän suhteessa, ei siinä joka exän kanssa sänkyyn meni.
Ei ole mitään väliä sillä kumpi on "syyllinen", kun uuden suhteen aloittamisesta ei joudu tuomiolle - paitsi jokainen (ehkä) itsensä kanssa.
Ei ole merkitystä kuka on syylinen, mutta fiksu nainen pidättäytyy suhteesta varattuun mieheen.
Just näin ja fiksu ihminen hoitaa vanhan suhteen loppuun, jos kerran ei kiinnosta ja rakkaus loppunut, ja sitte vasta alkaa uuteen.
Näin se on reilua molemmille.
Puhtaalta pöydältä on helppo alkaa.
Ihmisen ei tarvitse olla fiksu tunteissaan. Siihen ei edes pysty. Tunteet ovat mitä ovat - pääasia että kuuntelee niitä. Tunteet johdattavat meitä kohti oikeita perimmäisiä kysymyksiä ja siten saamme myös vastauksia. Mikäli kuvittelee tekevänsä oikein toimimalla vain fiksusti, toimiikin usein erittäin väärin eikä löydä omaa tietään. Kadottaa itsensä.
Kun on kadottanut itsensä keskittyy helposti elämään toisten elämää ja tuomitsemaan, syyttämään. Kun on kadottanut itsensä, vaatii myös muita tekemään ainoastaan (omasta mielestä) oikeita valintoja ja ratkaisuja. Elämässä jokainen tekee valintansa itse. Aivan väkisin jokainen meistä valitsee joskus väärin. Ei se ole ollenkaan paha asia.
Vaikka puhtaalta pöydältä on helppo alkaa, niin se ei ole ainoa tapa aloittaa uutta suhdetta. Jotkut suhteet alkavat vaikeimman kautta - ja siksi niillä usein onkin ehdottomasti paremmat edellytykset jatkua.
Järjen käyttö on myös sallittua tunteiden lisäksi, ja erotilanteessa rehellisyys ja toisen kunnioittaminen , onhan se tuleva exäkin joskus ollu se rakas, vaikka se sitte olikin se väärä valinta.
No mutta hei. Nyt eletään 2000-lukua ! Toisen kunnioittaminen on lähinnä säälittävää. Oma napa ja mukavuudenhalu ensin (sarkasmia).
Syyllinen on etsittävä oman pesän ulkopuolelta muuten tunnustaa että kaikki ei ole eikä ole ollut hyvin. Sinkkunaista syyllistetään myös siksi että vaimo haluaa miehen takaisin ja ei sen vuoksi voi kokonaan vielä ladata täysillä miestä päin. Ne jotka tuomisevat sinkun tekemisiä eivät ole kokeneet rakastumisen tunnetta. Ei suinkaan se ole sinkun syy että mies sinkkuun rakastuu, mies löysi kaipaamansa rakkauden. Yleensä ihmiset jotka ovat tuomitsemassa toisten tekemisiä löytävät itsensä tekemästä samaa asiaa myöhemmin.
Turha luulla sinkut tai muutkaan lapsiperheen varatun isän tai äidin kanssa salasuhteeseen menneet, Teidät tuomitsee kaikki läheiset , perheen lapset, perheen ystävtä ja tuttavat.
Kun perheellinen hakee ulkopuolelta lohtua, hänet pitää ohjata saamaan keskusteluapua terapeuteilta, sillä teidän tukeneen antaa seksiä on hirvittävin teko, jonka voitte tuolle ihmiselle ja hänen perheelleen tehdä.
Olette todella moukkia tässä yhteiskunnassa.
Tämän varatun ihmisen pitää ensin tehdä kaikkensa selvittääkseen tilanteensa, miksi on tähän seuran hakuun ajatunut, sillä hänen päänsä ei nyt ole siinä kunnossa, että uutta suhdetta haetaan, hän tulee vain hyväksikäytetyksi.
Kun hän on sitten terapian kautta saanut jonkinlaiseen järjestykseen asiat päänsä sisällä, niin puoliosn, lasten kuin lähisten suhteen. Hän tekee päätöksensä moraalisesti oikein, silloin hän ei teloita henkisesti puolisoaan niin valtavasti ja lapsien kannalta elämä jatkuminen on on parempaa, sillä tätä asiaa terapautit käyvät myös läpi. Sitten on läheiset ihmiset, omat vanhemmat.
Kun oma lapsi eroaa, on se jo vanhemmilleni kova asia, saatikka sitten jos se tehdään jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa aslaa, joka yrittää erottaa kaikin tavoin tämän lapsen vanhemmistaan.
Kuitenkin ainut, joka on se pyssyvin suhde jokaisella, on omat vanhemmat, sillä seillä sydämen pohjukassa on aina se tieto, eikä se katoa koskaan, samoin on omien lapsien kanssa, hekin ovat siellä.
Tämä uusi ihminen on monesti jo rikkonut elmänsä, sillä harvoin hänellä ei ole jo monta rikkoa elämässä, hän yrittää nyt kaikin tavoin saada tämän ihmisen erotettua kaikesta entisestä.
Juopot juokaa, huumeiset toimikaa omissa piireissä, narsistit pysykää erossa ihmisistä, mutta antakaa lapsiperheiden hoitaa itse omat vaikeutensa, teistä kestäkään ei ole siinä tilanteessa auttajiksi, sikotte vain kaiken.
Syytätkö sinä oman lapsesi erosta jotain avioliiton ulkopuolista ihmistä? Se on ollut aivan oman lapsesi valinta, että pettämään alkoi. Et voi tietää, mitkä syyt siihen johti. Vai oliko edes syytä, sitäkään et tiedä.
Kerrot, että lapset ovat aina sydämen sopukassa. Eikö siinä tapauksessa pitäisi hänen valintansa sinun hyväksyä? Et voi aikuisen ihmisen puolesta elää. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, virheensä, elää omalla tavallaan. Sinun tehtäväsi on tukea lasta. Toki voit oman mielipiteesi ilmaista, mutta siltikin se on hänen omaa elämää.
Kerro minulle, mikä siinä oman lapsen erossa on niin kamalaa kestää? Hävettääkö sinua? Tunnetko, ettet ole osannut lastasi kasvattaa oikein kestää vaikeudet? Vai mikä siinä on?
Oletko ajatellut, että lapsesi saattaa elää onnellista elämää eron jälkeen? Miksi tuomitset noin kovasti, että elämä jatkuu ilman sitä entistä puolisoa, mahdollisesti sen uuden onnen rinnalla? Etkö halua lapsesi olevan onnellinen?
Aikamoinen kirjoitus, mutta kertoisitko ne todelliset syyt eroosi ja ihan totuuden mukaan, sinuahan ei kukaan täältä palstalta voi tunnistaa. Silloin ei muiden ihmisten tarvitsisi arvailla ja hekin jollkain tapaa pääsivät joskus asian ylitse ja osasivat olla avuksi pienille lapsille.
Jos yrität kaiken aina salata ja kartat kaikkia läheisiäsi ja ystäviäsi ja tuutujasi, eikä se ole hirvittävän rasittavaa.
Olsiko niissä eroissakin oltava rehellinen avoin ja kaikille niille ihmiseille, jotka ovat entiseen elämäänne kuuluneet, kyllä he ymmärtävät eron jos saavat tietää todelliset siihen oikeasti johtaneet syyt.
Yksinkertaisesti sitä onneasi et voi löytää jos koko ajan salaat asioita ja totuutta, joudut aina vain pakenemaan. Sellaista elämää en tokis sanoisi onnelliseksi.
Sitten se uuso, mikä hän, kuka hän on, ehkä sen huomaat vasta ajan jälkeen, että olisi kannattanut odottaa ja ottaa selvää. Kun sitten katon alla suukin joku pervo, hermeheikko huutaja, hakkaaja. Tuskin saat enää omassa kodissasi tehdä mitä haluat, onko tämä sitten se onnellinen elämä.
Lapset muuten kertovat eri paikoissa asioita, joita kodeissa tapahtuu, päiväkodissa tiedetään varsin paljon. Kyllä heille pitää suoda mahdollisuus purkaa pahaa oloaan myös niille ihmiseille, jotka varmasti ovat tähän turvallisia kuulujoita, Eronnut isä tai äiti yleensä vaatii lapsiaan vain salaamaan asioita ja lapsi elää valtavan suuressa paineessa.
Kerropa nyt se oma todellinen syysi eroosi, ehkä se auttaa sitten kertomaan niille ihmiseille, joiden asia tulisi myös tietää.
Salaaminen tuhoaa kaikki ympärilläsi ja lopulta myös sinut, sillä se uusikaan suhde ei tuota asiaa poista, uskon jokaisen ihmisen kärsivän valehtelusta ja salaamisesta itsekin hyvin paljon.
Joten älä syyttele, ennkuin kuin olet itse toiminut toisia kohtaan oikein.
ytimeen.
Sinkun motto:
"Vie sie mie vikisen. Oot vievinäis väkisin mut tuuha mie puol mielellää." :D
ennen vaimoutta, hekin olivat sinkkunaisia ja tuntevat siis sinkkuelämän "koukerot".
Jos elää vain ja etsii omaa onneaan, unohtaa silloin lastensa onnen.
Avioliitossa elävillä nuorilla ihmisillä on elämä todella vaativaa, silloin voi mopokin karata. Lähdetään etsinälle, silloin on todella teidän sinkkujen tai muiden karanneiden saalistajien sanoa, että sensin selvittämään asiat ennekuin kuin tähän remmiin tullaan mukaan.
Ei ole helppoa, jos on pienet lapset, molemmat käöyvät työssä, työnantaja vaatii matkustamaan työasioissa, ylitöitäkin joudutaan tekemään.
Lapset pitää hakea hoidosta, mutta miten järjestetään. Tämä ainainen järjestely vaatii voimia, eikä se todellakaan ole avioeron väärti syy.
Mutta sitten ajatellaan, että lähden tästä, kuitenkaan mikään ei voi muuttua, on vain entistä enemmän näitä järjesteltäviä asioita.
Jos se on sitä onnea että eroamalla saadaan lapset hoitoon ex:lle ja sitten uuden kanssa porhalletaan kuin teini-ikäiset. Ketkähän tässä ovat nyt ne todelliset unohdetut ja kärsijät. Kaukana on äidin tai isän rakkaus silloin.
Uusi suhde huutaa lapsille, määrää melkein paikan misää pitää omassa kodissaan seisoa, mitä saa sanoa.
Tämän kaiken salaisen kun kuulette pienen lapsen suusta, kyllä ainakin minun sydämeeni koskee, sillä miten heitä auttaisin uskomaan, että heistä kuitenkin aina välitetään. Heidät jätetään usein yksin, kun pitää mennä tämän uuden kanssa. Kotona on paljon kiellettyjä tiloja, onko mielestänne ihmismäistä elämää.
Uskon kyllä tämänkin suhteen lopahtavan ihan mahdottomuuteensa, sillä kuinka kauan jaksaa katsoa toisen osallistumattomuutta ja jatkuvaa meno yksin.
Toivon kaikkien eroavien ajattelevan enne mitään uusia ihmisiä sitä, miten ser arki järjestetään, että lapset ja itsekin tuntisi turvaa, sillä katson sen olevan kaikkein tärekin asia elämässä, ennen minkäänlaista seksiseuraa.
Hyvä oman sukupuolen ystävä on varmasti paljon parempi vaihtoehto, kuin sen onnen etsiminen seksistä.
Seksiähän voi ostaa, ja on jos jonkinlaista kauppaa myymässä halujen hillintään laitteita. Eivät määrittele lasten eikä omaakaan elämääsi.
Nuoret solmivat avioliittoja ilmeisesti leikin vuoksi, erotaan heti kun ei enää halutakaan olla tään kanssa. Silloin ei pidä edes koskaan menevänsä avioliitton ja missään tapuksessa ei pidä hankkiä lapsia. Pitää sitten leikkiä., silloin ei tuhoa kuin oman elämänsä.
"Jos se on sitä onnea että eroamalla saadaan lapset hoitoon ex:lle ja sitten uuden kanssa porhalletaan kuin teini-ikäiset"
Niin. Onhan se hyvä, jos exälle saa lapset hoitoon edes eron jälkeen. Moni eroaa juuri sen takia, ettei toista kiinnosta pätkääkään parisuhde sen enempää kuin lapsetkaan. Onneton parisuhde ei tee autuaaksi ketään - ei edes lapsia.
Miksi sinua harmittaa, jos toinen vanhemmista saisikin vihdoin itselleen omaa aikaa eron jälkeen? Miksi olet tällaisesta asiasta katkera? Vaikka vanhemmat ovat lapsen/lasten vanhempia, niin he ovat muutakin, ennenkaikkea nainen ja mies. Mikään suhde ei toimi, ellei molemmat ole sinuja itsensä kanssa. Myös omaa aikaa pitää jäädä molemmille.
Missä asemassa ovat pmat lapsesi mielssä, kun se oma vapaaaika on niin tärkeää, että pitää erota, jotta voi saada lapset pois omasta kodistaan.
Tämä on kyllä niin mahdoton eron syy, sillä tässähän itse tuot esille, että lapset ovat liikaa sinulle.
Sanon nyt vakavasti teille kaikille, että lapsenne ovat vain hetken kanssanne, sitten heistä on ho osittain päästettävä irti ja sitä omaa aikaa on liiankin kanssa.
Lapsenne tulevat muistamaan ikuisesti tuon, että äidiää tai isällä ei ollut aikaa kun olivat pieniä, voi tehdä lapsille iänikuisen taakan kannettavaksi, mutta myö te hulttiot vanhemmat saatte varmasti koke puolestanne nyt hylkäämisen.
Sekistä ei ole enää rippeitäkään, tämä suuri ihanuus on muuttunut täydeksi tolloksi, eli enää ei ole mitään muuta jäljellä kuin yksinäinen ja katkera vanhuus.
Se aika minkä lapsenne kasvat pinestä lapsesta, ensin koululaisiksi, sitten murrosikäisiksi ja teineiksi, se on kallisarvoisinta aikaa elämässänne, kasvun ihme on niin suuri ja ihmeellinen, itse en sitä jättäisi mistään hinnasta kokematta.
Kyllä minä siitä lasten isästä pitäisin kiinni ja yrittäisin saada myös keskinäisen elämänne sujumaan. Minä puhuisin hänelle totuuden mukaisesti kaikesta ja myös vetäisin viereeni.
Keskustelisimme päivänpolttavista asioista, matkustelisimme lasten kanssa yhdessä. Näin voisimme yhdessä oppiä lisää elämästä sen hyviä ja huonoja puolia. Kaiken puheen ei todellakaan pidä liittyä teidän kahden parisuhteeseen, puhetta on myös muista asioista keskusteleminen. Kukaan ei jaksa aina jauhaa lällätystä rakastamisesta ja käyttää lepertelynimiä, saatikka puhua seksistä tai suorittaa sitä. Tunne siitä että on turvallista olla yhdessä pitäisi riittää jo antamaan paljon.
Kun ala-asteen koululaisen vanhemapainillassa istuu viisi aikuista, kaikkien muiden vanhemmat ovat eronnet, eikä heillä riitä aikaa lapsen koulu seuraamiseen, kun pitää nyt elää sitä elämätöntä elämää.
Ajetteletteko koskaan, miten lapsenne kärsivät, kun ette ede voi mennä vanhampainiltaan kuulemaan asioita. Lapsenne odottaa sitä kovasti.
Hän ei uskalla kanssanne puhua, sillä hänellä on paha olo ja pelko.
"Kukaan ei jaksa aina jauhaa lällätystä rakastamisesta ja käyttää lepertelynimiä, saatikka puhua seksistä tai suorittaa sitä. "
Moni kuitenkin rakastaa kumppaniaan ja haluaa myös osoittaa sen. Kyse ei ole lällättelystä tai suorittamisesta. Vaan rakkaudesta ja vuorovaikutuksesta.
Ihmiseltä, joka suorittaa parisuhdetta onnistuu feikkaaminen, näytteleminen. Ihminen, joka tuntee ja elää parisuhdetta, päästää irti siinä vaiheessa kun parisuhteesta tulee suorittamista.
Kannanottoja. Kiitos.
mutta ,mutta jos sinä tiedät että mies on varattu niin pitääkö siihen leikiin oikeasti alkaa?? todella valintahan on meidän sinkku naisten;)
minä ajattelisin suhdetta naimisissa olevaan mieheen vain sillon jos en halua muuta ko ...
mutta kun lähden oikeaa suhdetta rakentamaan ja hakemaan niin toki miehen pitää olla vapaa tai ainakin asumus erossa oleva ja mulle on turha sepittää mitään järjen lähtemisestä ja rakastumisesta niin ettei millään ole mitään väliä.
höpö höpö nuo puheet minä ymmärrän 18 vuotiailta mutta että nainen 44v ei mee jakeluun , pitääkö sitä olla aina niin sinisilmäinen meillähän on kuiten enemmän elämän kokemusta ko nuorilla joten selitykset sikseen...
Sinä sinkkunainen joka olet nyt palavasti kiintynyt perheelliseen. Miten todellisessa tilanteessa sitten olisi, pitäisitkö hänen lapsistaan huolta, kantasistko vastuuta.
Kun he itkevät vanhempiensa eroa, mitä silloin teet.
Kuuleppa arvoisa sinkkunainen, asia ei ole ihan niin yksinkertainen, että sinä saat miehen vierellesi, varatun miehen mukana saat hänen lapsensa, saat hänen entisen elämäsn tavalla tai toisella.
Jospa nyt vielä miettisit, oletko valmis ottamaan vastaa kaikki siitä seuraavat asiat, vieläkö rakastat sittenkin, vaikka olet orevpyörässä hoitmassa vieraita lapsia, tekemässä ruokaa, pesemeässä pyykkejä ja aina et voikaan mennä omien halujesi mukaan.
Anna tämän varatun nyt hoitaa asiansa, äläkä ryhdy seksiin hänen kanssaan. Saattahan olla että seksi onkin ainut mitä mies nyt haluaa, ei todellakaan halua pois perheestään eli tosipaikan tullen sinä jäät. Se olisikin mieheltä miehen teko, tässä vaiheessa hänen lasten tuleekin olla edellä sinua.
Todellisesta elämästä teillä ei näytä olevan mitään oikeaa mielikuvaa, elätte todella fiktio maailmassa.
Etsi sinkkumies ja kirjoituksesi perusteella toivon, että et koskaan lapsia tee, koska et osaa arvostaa toisenkaan perhettä.
Sinkkumiehen mielipide: SInkkunainen on ihan yhtä syyllinen. Jos sinkkunainen ei varattuun sekaantuessaan omaa minkäänlaista moraalia saati omantunnontuskia, kertoo se omalla tavallaan ihmisestä aika paljon. Varatun kelkkaan ei pakko lähteä, vaikka kuinka palaisi vihreä valo...
Mulle varattu nainen on varattu, johon ei sekaannuta. Parisuhdetta ajatellen en pitäisi edes kovin luotettavana naista, joka varattuna ollessaan olisi valmis pettämään kumppaniaan esimerkiksi minun kanssani.
Tätä vallatonta sinkkumiestä ei pidättele mikään. Varattu nainen ei ole poissuljettu, jos hän on huonossa avioliitossa, josta haluaa pois.
Mun moraali sanoo, että yhtä syyllisiä ovat sekä sinkku että pettämään alkava puoliso.
Sinkun velvollisuus on olla sotkeutumatta toisten liittoon.
Miehen velvollisuus on pysyä liitossaan pettämättä.
Ihan vaan tiedoksi, että ei se kyllä se aviopuolisokaan ole välttämättä tehnyt tai jättänyt yhtään mitään tekemättä jos puoliso pettämään alkaa.
Totuus on:
- on olemassa niitä toisten avio-onnen hinnalla millä hyvänsä rikkomaan pyrkiviä sinkkuja (tai varattuja) - sitä kun ei kestetä toisen onnea vaan mulle kans.
- on olemassa niitä ikänsä toisten pillin mukaan eläneitä miehiä ja naisia, jotka vihdoin alkavat päästä selvyyteen siitä mitä itse haluavat ja pakotie omaan elämään voi olla toinen suhde..
- oma kehitys on jäänyt jälkeen eikä ole mietitty kenen kanssa sitä nyt tuli naimisiin mentyä ja yhtäkkiä todetaan, että eihän tämä ollut sitä mitä elämältä halusin ja sinkku sattuu sopivasti kohdalle irtaannuttamaan väljähtäneestä suhteesta tai kasvukriisi saa muutoin aikaan sen, että alkaa katsella muita.
- vain harvat parisuhteet ovat niin vahvoja, että väliin ei pääse kolmas pyörä ja jotka kestävät lupausten mukaan ikuisesti tai kunnes kuolema erottaa (ja kun ero tulee nämä tosikot eivät kestä elämää yksin vaan murhaavat kaikki perheenjäsenensä).
Kukin menee omalla moraalillaan ja vasta tekojensa seuraamukset. Meidän avioliittomme päättyi kolmanteen pyörään, mielestäni syyllisiä on kolme. Suurin syyllinen on kuitenkin ex-mies, joka ei kyennyt asioita kanssani selvittämään vaan lähti pettämään. Seuraavaksi suurin syyllinen on se sinkku, joka teki kyllä tosiaan kaikkensa päästäkseen väliimme. Enkä ole vähiten syyllinen itsekään siihen, että miestä alkoi kiinnostaa meno muualla. Silti, ei tässä kaiketi voi ajatella syyllisiä ja syyttömiä, on vain elämää ja ihmisten valintoja, niiden kanssa on elettävä miellytti se itseä tai ei.
Sinkkunaisen ei tule mennä toisten suhteita sotkemaan, se on kyllä näin. Kun pelissä on kolmas pyörä ei omaa avioliittoa enää pysty pelastamaan, harvat pystyy, hetkeksi mutta pettäminen ei unehdu koskaan. Parisuhde ei ole ikinä enää samanlainen.
Vielä jatkan, että se sinkkunainen ottaa kyllä aikamoisen riskin itse. Kuka hullu luottaa sellaiseen mieheen tai naiseen, joka aloittaa suhteen toisen kanssa ennen kuin entinen on selvitetty loppuun? Voiko tuohon ihmiseen ikinä luottaa..??
Meillä ainakin ukko aloitti suhteen, eikä nainenkaan ollut ihan sinkku. Uskon, että pettämällä aloitettu suhde on tuhoon tuomittu, mutta eihän sille mitään voi, jos mies esim. salaa olevansa varattu. Jos toiselle osapuolelle tämä paljastuu vasta myöhemmin, ei ole ehkä niin helppo enää lopettaa suhdetta. En usko, että sen toisen naisenkaan osa on kovin ihana, ainakaan alkuhuuman jäljeen. Miehet kun useinkaan eivät pysty vaimojaan jättämään kokonaan. Itse en koskaan tietoisesti ala varatun miehen kanssa pelehtiin, ennen kuin edellinen suhde on hoidettu, sen verran karmaisevaa tämä petetyksi tulemin on. Niin ja vielä luulen, että niin miehet, kuin naisetkin rakastuvat siihen rakstumisen tunteeseen ja sehän ei kestä, sen jäkeen pitäisi arvostaa ja kunnioitta toista, eikä se ole mahdollista, jos on hypelty enemmän tai vähemmän vieraissa.
Kukaan, jolla on yhden molekyylin verran älyä korvien välissä, EI mene huoraamaan niin kauan kun on naimisissa.
Kukaan jolla on yhden molekyylin verran älyä korvien välissä, EI me sekoilemaan ja huoraamaan avioliitossa olevaan ihmiseen.
Huorapukit ja -lutkat ovat yhteiskunnan pohjinta saastaa. On niin äärettomän surullista että heitä täytyy nähdä omassa yhteiskunnassamme.
Eronnut on aivan eri asia: siinä on reilusti yhteiselämä aviokummppaniin lopetettu jolloin kummallakin on oikeus elää haluamallaan tavalla.
Tai kumpaakaan ei kannata nähdä syyllisenä. Jokainen on vastuussa teoistaan ja usein teot kertovat ihmisen arvoista ja käsityksistä. Eiköhän kyseisen tarinan henkilöt toimillaan tuoneet itsensä hyvin selkeästi esille, kuinka haluavat elämäänsä elää.
Eihän rakastuminen ole rikos, vaan usein hyväksi koko kropalle...
Jos arvot eivät kohtaa niin on vaikeaa saada yhteiseloa tyydyttäväksi.
Rakastuminen ei koskaan ole rikos, mutta uskotella että avioliiton ulkopuolinen suhde on oikein - ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
Ellei pysty olemaan uskollinen aviopuolisolleen, on todella sikamaista rikkoa se kaunis ja luotettava lupaus jonka vihkitilaisuudessa on aviopuolisolleen antanut. Tuossa lupauksessa yleensä EI luvata huoraamista vaikka ajatuksessa kävisi liiton ulkopuolinen suhde.
Teoistaan mies/nainen tunnetaan - ei ajatuksistaan.
Näinhän se tuntuu menevän, että sinkkunainen on se syyllinen. Itsellänikin on kokemusta varatun miehen piirityksestä. Ko. tapaus turvautui kaikenlaisiin valheisiin saadakseen minut ansaansa.
Kai ne aviovaimot haluavat nähdä miehensä periaatteessa uskollisina, mutta kun naiset houkuttelevat miehet suhteisiin kanssaan. Onhan se helpompi kai antaa miehelle anteeksikin, kun ajattelee, että syy on vieraassa naisessa. Aviovaimot myös kernaasti kertovat, että varatut miehet etsivät kakkoselta vain seksiä, mutta että se oikea kumppani on siellä kotona. Mielestäni asia ei ole aivan noin. Uskoton varattu mies viihtyy varmaan muutenkin sen kakkosen kanssa. Avioero on kuitenkin monelle niin suuritöinen ja moneen asiaan vaikuttava juttu, että sitä ei haluta. Jne. Olisihan tästä ajatuksia.
En hyväksy varatun miehen kakkossuhteita. Joskus kuitenkin niihin vaan ajautuu periaatteenkin nainen. Yksi tällainen syy on se, että varattu mies osaa kertakaikkiaan esittää tilanteensa sellaisena, että hän tuntuu oikeastaan vapaalta. Ja on niitäkin varattuja miehiä, jotka härskisti kertovat olevansa eronneita. Sellaiseenkin olen törmännyt suomi24-treffeillä.
Vanhankantainen näkemys, että nainen on aina syyllinen.
Siitä se johtuu.
Jos mies on se sinkku, taas syytetään varattua naista, ei miestä.. ;))
En edes tiedä miehelle vastiketta sanalle "lutka", mikä olisi yhtä alentava.
Jos miestä sanotaan "pukiksi", se on miehelle arvon ylennys.
Näin se menee..valitettavasti..