niin..monikulttuurista se, että olen raskaana irakilaiselle miehelle ja yllätyksenä koko raskaus. Minun ei pitänyt enää tulla raskaaksi, joten yli 10 v en ole asiaa sen kummemmin miettinyt. En edes edellisessä parisuhteessani, joka kesti sentään 8v.
Tässä sitä ihmetellään, kuinka näin kävi, tavallaan ihanaa koska aikoinani olisin halunnut toisenkin lapsen. Tavallaan kamalaa, koska tiedän, että mies jonka kanssa seurustelen, ei halua lapsia, eikä näin ollen ilahdu uutisesta.
Onko samantapaisia kohtaloita?
Tarkoitukseni ei ole valittaa, vaan haluaisin jakaa ja kuulla toisten kokemuksia vastaavasta, jotta voisin hieman psyykata itseäni uutisen kertomiseen ja tulevan päätöksen tekemiseen.
Tässä sitä ihmetellään, kuinka näin kävi, tavallaan ihanaa koska aikoinani olisin halunnut toisenkin lapsen. Tavallaan kamalaa, koska tiedän, että mies jonka kanssa seurustelen, ei halua lapsia, eikä näin ollen ilahdu uutisesta.
Onko samantapaisia kohtaloita?
Tarkoitukseni ei ole valittaa, vaan haluaisin jakaa ja kuulla toisten kokemuksia vastaavasta, jotta voisin hieman psyykata itseäni uutisen kertomiseen ja tulevan päätöksen tekemiseen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Taustoja tuntematta tuli mieleeni heti kun olin kirjoituksesi lukenut että "kusessa olet".
Irakilainen harvemmin hyväksyy aborttia, ja ymmärtääkseni sinäkään et sitä edes harkitse. Toiseksi, et kerro kauanko olette seurustelleet, mutta itse irakilaisen miehen puolisona voin sanoa ettei oma ukkonikaan raskaudesta ilahtuisi. Vaikka se kaikista pahin ei tapahtuisikaan, eli että miehesi ennenpitkää hommaisi lapsensa Irakiin äitinsä tai jonkun muun kunnon muslimin kasvatettavaksi, niin joka tapauksessa jäät lapsesi kanssa NIIN yksin. Vaikka ette eroaisikaan. Irakilainen mies ei vauvanvaippoja vaihtele, penskan syöttövuoroja kanssasi jaa, tai osallistu vauva-arkeen millään tavalla. Voi käydä niinkin, että kun se vauva on maailmassa, niin miestä ei paljon kotona näy. Niin voi käydä jo raskausaikanasi, kun lihot ja rintasi tulevat aroiksi, olet väsynyt ja seksi ei enää maistu. Ja ota huomioon, että nämä miehet ajattelevat lapsen olevan heidän, ei naisen joka sen kantaa sydämensä alla!
En piruile tai ole ilkeä, vaan elettyäni jo pitkään irakilaisen miehen kanssa ja keskusteltuamme näistäkin asioista, olen tarpeeksi viisas olemaan hankkiutumatta raskaaksi. Ja jos etukäteen jo tiedät ettei mies lasta halua, eikä tule ilahtumaan uutisestasi, niin varaudu täysin ylläkirjoittamaani skenaarioon. Myöskin jos päädyt aborttiin, niin älä kerro miehelle missään vaiheessa edes olleesi raskaana! Vaikka mies ei lasta haluaisikaan, niin silti on sata kertaa isompi synti tappaa hänen lapsensa ja silloin voi sinullekin käydä huonosti.
minun irakilaisen exäni veli halusi erota suomalaisesta tyttöystävästään, kun tämä tuli raskaaksi. mies vaati, että nainen tekisi abortin, nainen ei suostunut. nyt he ovat naimisissa odottamassa toista lasta. mies osallistuu kaikin tavoin lapsen kasvatukseen (ruokkii, vahtii, vaihtaa vaippoja...) avioliitto tosin on edelleen onneton ja mies pettää vaimoaan. nainen on kaunis, hoikka ja näyttää suomalaiselta versiolta Nelly Furtadosta.
Kuka/Mikä on Nelly Furtano?
Nelly Furtado on kaunis jenkkilaulaja. Tuo miinus kommenttiini taisi tulla siitä, etten ole kertonut kyseiselle naiselle, että mies on pettänyt/pettää ehkä edelleen häntä?
1. en tunne naista kovin hyvin
2. mies on ollut muutenkin ääliö (naista kohtaan), ja nainen silti on jäänyt suhteeseen on hankkimassa uutta muksua. miksi minä siis aiheuttaisin lisää murheita naiselle? jos naisella ei olisi lapsia/ei olisi naimisissa harkitsisin asian kertomista, vaikken mielellään puutu puolituttujen asioihin.
Mitä itse tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Järkyttävää tekstiä ihmiset tänne kirjoittelevat,minä olen sitä mieltä että jokainen lapsi on lahja jumalalta ja jos sinä itse myös mietit niin sinun ei pitänyt edes saada enään lapsia ja kuikas kävikään?ja nyt sinulle on annettu erityinen lahja ota se vastaan ja kiitä jumalaa,sinä pärjäät lapsesi kanssa joko yksin tai kaksin.
Tämän jumalan lahjan tai hänen synnyttäjänsä vaan saattaa käydä huonosti! On minimaalinen mahdollisuus, että mies hyväksyisi lapsentulon (avioliiton ulkopuolella?) mukisematta, jatkaisi ap:n kanssa onnellista vauvanodotusta, ja jäisi vielä tueksi lapsen synnyttyä.
Miten niin huonosti? Korkeintaan hän jää yksin lapsen kanssa. Ei miehen tarvitse hyväksyä. Ja voi olla että hyväksyy heti tai ajan kanssa.
on lapsus ja sukupuoliviettien tulos. Voi lapsia poloisia kun ei saa perhettään valita.
jumalanta lahja?
Miltä jumalalta?
Juutalaisten? Muslimien? Kristittyjen?
Alkuperäisten suomalaisten? Saameleisten? Luonnonkansojen?
Vai olisiko alkanut naiskentelun seurauksena?
lisikohan jo jätettävä jumalaiset tarinat pois faktoista?
Samaa mieltä edellisten kanssa, älä edes kerro miehelle raskaudesta ja tee abortti. Muuten voit oikeasti joku päivä menettää lapsesi Irakiin, jossa sen kasvattaa joku miehen lähisukulaisnaisista tai sitten itse kasvatat yh-tilastoja. Näiden miesten kanssa on ihan turha kuvitella ruusuista vauvantuoksuista perhe-elämää! Lihava, raskaanaoleva nainen ei miestä kiihota, joten hän hakee hupinsa muualta. Ja lapsen syntymän jälkeen miestä ärsyttää kun aikasi menee sataprosenttisesti vauvalle, vauvan itku häiritsee miehen unta, ja sinä olet omassa maailmassasi joka koostuu syötöistä, päiväunista ja vaippojenvaihdosta. Olisi eri asia jos olisitte olleet yhdessä jo vuosia, olisitte naimisissa ja mies olisi suomalaistunut, mutta tekstistäsi ilmenee että näin ei ole. Muutenhan sinun ei tarvitsisi tällä palstalla asiaa miettiä, vaan olisit jo keskustellut miehesi kanssa. Älä pilaa omaasi ja lapsen elämää, vaan hankkiudu siitä eroon, äläkä puhu miehelle asiasta mitään.
"Älä pilaa lapsen elämää vaan hankkiudu siitä eroon". No eikös abortin tekeminen sitten pilaa lapsen elämää? Hänhän kuolee abortissa! Eikös kuoleman aiheuttaminen sitten ole toisen elämän pilaamista??? Minun lapseni, isätön hänkin, on ihan onnellinen...kyllä maailmassa on tutkittavaa ja koettavaa isättömillekin :).
Kysyä minkä ikäinen olet? Tuli vaan mieleen kun mun Venäläinen 43v naisystävä viime tapaamiskerralla ihmetteli että mistä johtuu kun hänen rintojaan aristi ja aikaisemmin ollut jotain outoa vihlontaa vatsassa,sanoi leikillään että jos hän on raskaana,ehkäisypillerit on kuitenkin ollut käytössä koko ajan.
Itsellä ei ole lapsia joten se ei olisi negatiivinen yllätys.
Emme asu yhdessä, mies on ollut suomessa vuosia, ja kyllä, hän joskus on todennut että abortti on ainoa oikea vaihtoehto.
Hän ei tarvitse oleskelulupaa, ei halua koskaan lapsia eikä naimisiin.
Ikäeroa on, olen vanhempi vuosia.
Kiitos, lisää kommentteja mieluiten heiltä, joilla on irakilainen mies.
Jos mies on sanonut näin jyrkän kannan jo etukäteen,
meneeköhän se tositilanteessakin näin?
En kyllä voi olla kertomattakaan, minusta silti hänellä on oikeus tietää ja minulla velvollisuus kertoa, enhän minä sitä lasta ole pyhästä hengestä saanut.
sitten naimisissa irakilaisen miehen kanssa. Tulin raskaaksi ennen aviolittoamme, ja miehen painostuksesta päädyin aborttiin. Hän sanoi, ettei ikinä halua lapsia. Jotakin vuosia myöhemmin menimme naimisiin, lapsia emme hankkineet. Jälkeenpäin sanottuna onneksi, sillä liittomme päättyi eroon.
Mies avioitui nopeasti arabinaisen kanssa, eikä aikaakaan kun hän jo ylpeänä isänä työnteli kaksospoikiaan rattaissa. Näin se voi ihmisen mieli muuttua!
Tiedän, että jotkut palstan rasistit saavat tästä nyt vettä myllyynsä, mutta joudun tuottamaan pettymyksen. Kysymys ei ollut siitä, että en olisi ollut uskontoni takia sopiva hänen lastensa äidiksi, sillä meillä on sama uskonto. Mies ei myöskään tarvinnut avioliittoa suomalaisen naisen kanssa, sillä hän oli tullut tänne opiskelijastatuksella suorittamaan jatko-opintojaan Helsingin yliopstossa. Olimme vain siinä elämäntilanteessa, että lastenhankinta ei ollut ajankohtaista.
Sinällään islam ei tuomistse aborttia. Kristinusko syyllistää tässä asiassa naista huomattavasti enemmän. Itseasiassa islam katsoo avioeron huomattavasti raskaammaksi asiaksi, vaikka sen hyväksyykin.
Minulla itselläni on irakilainen mies (vastasin sinulle jo tuossa ketjun alussa) ja me olemme jo suhteen alkumetreillä sopineet, ettemme tee yhteistä lasta. Minä olen myös erinäisiä vuosia miestäni vanhempi, mutta toki olen siinä iässä että saisin lapsia vielä useiden vuosien ajan jos haluaisin. Lukuisien keskustelujen kautta olemme todenneet, että kasvatusperiaatteemme ja mielipiteemme siitä kuinka lapsen hoito käytännössä menisi, on niin erilainen että turha tehdä lasta riitojen välikappaleeksi. Lisäksi mies sanoo ettei ole koskaan ajatellut että haluaisi isäksi. Kuitenkin tämä tuttu, rakas ja ihana kumppanini on pari kertaa minut yllättänyt -kun kuukautiseni ovat olleet hiukan myöhässä- sanomalla että en tietenkään saa tappaa hänen lastaan jos olen raskaana. Eli jostain sieltä syvältä nousee ne perusirakilaismiehen periaatteet, vaikka vain hetkeksi. Vaikka itse siis sanoisi hetkeä myöhemmin, ettei ei tietenkään aleta lasta tekemään. Ja minä olen suoraan sanonut, että mulle on sitten turha alkaa selittää mitään sellasta paskaa, että jos tapan hänen lapsensa niin hän tappaa minut, tai muuta machopaskaa.
Oman mieheni tunnen, olen hänen kanssaan pitkään ollut ja tiedän että tositilanteessa hänkin hyväksyisi abortin. Sinun miestäsi en kuitenkaan tunne, ja voi olla että hän on näitä miehiä, joiden kunniaan kolahtaisi pahasti jos nainen tekisi hänelle aviottoman lapsen, tai toisaalta hankkiutuisi siitä eroon. Siksi en kertoisi raskaudestani jos olisin sinä. Mies tuskin seuraa kuukautiskiertoasi tai osaa ihmetellä jos menkat on myöhässä. Muista että me emme ole tekemisissä suomalaisten miesten kanssa, eikä nämä miehet ajattele että au-lapsi olisi ok, tai että abortti olisi vain helpotus. Kyse on heidän lihastaan ja verestään! Olet aikamoisen puun ja kuoren välissä jos molemmat ratkaisut on miehelle kauhistus: sekä lapsen saaminen että abortti. Siksi on parempi että pidät asian omana tietonasi, varsinkin jos et täysin tiedä miten mies reagoisi.
Sinä ilmeisesti haluat pitää tämän lapsen? Muista siis sekin, että jäät todellakin yksin lapsen kanssa. Mies ei sitä hoida, eikä näillä miehillä tule sellaista tunnesidettä lapseen kuin suomalaisella miehellä, joka on synnytyksessä mukana jne. Vaikka suhteenne jatkuisikin, se olisit sinä joka hoitaa vauvan ja taloustyöt yksin, eikä mies kauaa sietäisi ettei sinulla ole aikaa hänelle samoin kuin ennen. Jos taas eroatte, niin turha edes kuvitella yhteishuoltajuutta ja iskäviikonloppuja lapselle.... Sinä tulet olemaan ainoa vanhempi lapselle plus se pelko päällä, että joku päivä mies tavalla tai toisella järjestää lapsen Irakiin. Näin nämä miehet vain ajattelevat ja toimivat, valitettavasti. Varsinkin kun A) ette ole naimisissa, eikä mies edes halua naimisiin ja B) hän on sinua nuorempi ja C) ette edes asu yhdessä. Miehen on siis helppo jättäytyä elämästäsi kokonaan pois, jos teet tämän ei-toivotun lapsen.
Sinulla on raskaita päätöksiä ja unettomia öitä edessä, mutta toivon että otat realistisesti huomioon kaikki vaihtoehdot.
Jotenkin kummastuttaa, kun lukee teidän juttujanne "näistä miehistä", että miksi tuollaisten tyyppien kanssa kukaan haluaisi olla. Vastaavasti käyttäytyvä ja ajatteleva suomalainen mieshän on pahimman luokan junttiluuseri, joka ei koskaan saa naista.
Kiitos kommenteista, sitä en vain ymmärrä miksi voisin jättää kertomatta asian
jos päätänkin pitää lapsen?
Olisikohan mahdollista että joku jonka mies on irakilainen, kysyisi tämän mielipidettä asiasta?
Että miten kannattaisi toimia, miten hän ajattelee, koska aika usein he ajattelevat samanlaisesti näistä asioista.
Ja kuitenkin varmasti suomessa on avopareja suomi-irak joilla on lapsia..miten he sitten pärjäävät?
Enkä tiedä miten sanoisin, olenhan sanonut etten voi tulla raskaaks ilman hoitoja, en ymmärrä tätä itsekään.
Ei kannata kysyä. Vastasin tuolla toisaalla, että miehet ovat ykslöitä vaikka Irakista tulisivat. Jos nyxältäni kysyttäisiin, niin hän sanoisi, että abortti, että on kauhea häpeä kun on lapsi avioliiton ulkopuolella. Jos exältäni kysyttäisiin, niin hän sanoisi, että ihanaa, että saat lapsen riippumatta siitä, syntyykö lapsi avioliitossa vai avioliiton ulkopuolella.
Kysy itseltäsi mitä sinä haluat, ja lapseltasi, haluaako hän elämän vai kuoleman? Uskon vakaasti siihen, että äidillä ja lapsella on ihmeellinen yhteys, että he voivat kommunikoida sikiön ollessa vatsassa. Syntymättömän lapsen sielu kun kumminkin on ihan täysivaltainen ihmissielu ja sillä on kyky kommunikoida.
Niin ja mitä noihin Lähi-Idän miesten naisia halveksuviin asenteisiin tulee: jos tulisin raskaaksi tässä nykyisessä liitossani, niin kyllä pitäisin lapsen, vaikka mies miten ulvoisi. En pyri tulemaan raskaaksi enkä enää halua lisää lapsia, mutta jos niin kävisi kaikesta huolimatta, niin mies saisi tehdä mitä lystäisi, jäädä tai kävellä pois, mutta lapseni pitäisin.
Kysyin just yheltä arabihörhöltä asiaa, hän mutisi jotain epämääräistä tanssipojista Kabulin bordelleissa. Tiedä sitten mitä tarkoitti.
Jos haluat tämän lapsen, niin sinuna pistäisin välit poikki, väittäisin olevani toisen kanssa. Ja kasvattaisin lapsen yksin. Se on rankkaa, mutta parempi vaihtoehto kuin pelätä kaappausta ym.
En minä pelkää mitään kaappausta.
Ei tarvitse pitää tyhmänrohkeana mutta sitä minä en pelkää.
Enkä pahoinpitelyä.
Ei ole mies tyhmä mies ja haluaa elää ja olla suomessa työtä tehden lopun elämäänsä.
Enkä laita vapaaehtoisesti välejjä poikki ihmisen kanssa jota rakastan niin hirveän paljon, en vaan kykene siihen. Hän on minulle niin tärkeä.
Kysyin irakilaiselta mieheltäni hänen mielipidettään, ja hän sanoi että mies tulee jättämään sinut. Kun kysyin häneltä, että onko mahdollista tuo lapsen kaappaus Irakiin mitä jokainen nainen pelkää, niin hän sanoi että ei todellakaan. Lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, eikä mies kehtaa eikä edes voi kertoa perheelleen tai tutuilleen häpeällisestä haramista syntyneestä lapsesta.
Siitä mies oli kanssani samaa mieltä, että kun mies ei kerran lasta halua, etkä sinä aborttia, niin jäät yksin lapsesi kanssa. Mies halunnee pitää vapautensa ja etsii ennenpitkää naisen jolla ei ole lasta ristinään.
Lisään vielä, että enhän minä eikä oma mieheni tunne sinun miestäsi, joten voi olla että asiat menee ihan toisin kuin ennustamme. Mutta ainakin minun mieheni pystyi samastumaan tilanteeseen, koska ei itsekään halua lasta ja tietää kyllä maanmiestensä ajatusmaailman. Hänen ensimmäiset kysymyksensä olivat että oletteko naimisissa tai asutteko yhdessä, ja että onko mies nuorempi kuin sinä. Ilmeisesti ratkaisevia tekijöitä hänen mielestään.
Ehkä kaikki kääntyy vielä hyväksi, ja saat ihanan lapsen jota miehesikin rakastaa sydämensä pohjasta. Kerro joskus vielä täällä tai monikulttuuriset perheet palstalla miten tilanteenne selvisi.
No minunkin mieheni etsi naista, jolla ei ole lasta ja kumminkin päätyi meidän perheeseen :). Ei se aina mene niin kuin sanoo.
Äh, tuo on niin tuttua "tietää maanmiestensä ajatusmaailman". Silkkaa humpuukia. Mieheni on aina tuominnut minut ex-suhteestani, koska mukamas tietää "maanmiestensä ajatusmaailman". Mistä piip hän voisi tietää exäni ajatusmaailman ja millä auktoriteetilla tuomita suhteeni ja elämäni? Sanonpa, että kyllä sieltäkin maasta tulevat ihan yksilöt, eivätkä kaikki yksilöt ajattele samalla tavalla huolimatta yhteisestä kulttuuriperimästä. Jos nyxäni ajattelee kuten ympäröivä kulttuuri vaatii häntä ajattelemaan, niin se ei tarkoita, että exäni ajattelisi/olisi ajatellut kuten hän.
joo mäkin uskon että just noin se menee. Olen itse irakilaisen vaimo ja meillä useampia lapsia.. Homma näiden jannujen kaa menee niin että kyllä ne tykkää panna suomalaisia naisia ja pitää näitä "tyttöystävinään" vaikka vuosia mutta tosipaikan tullen on jokainen pää punaisena vaatinut aborttia kun girlfriend on raskaaksi tullut. Abortin saatuaan nainen on yleensä jätetty kuin nalli kalliolle ja sitten joskus haetaan se omanmaalainen vaimo jonka kanssa lisäännytään.
No on se kumma, että sinä olet nyt sitten sen verran parempi, että olet kelvannut. Vaan muiden suominaisten tilalle kyllä roudataan se ulkkisnainen. Miten voit tietää, että aloittajan mies hänet hylkäisi?
Sivusta kommentoin, että edellinen kirjoittaja on irakilaisen VAIMO, ei "tyttöystävä" eli suomeksi sanottuna pelkkä panopuu. Naimisiinmeno ja vaimon asema on "pikkuisen" eri asia.
"Mistä piip hän voisi tietää exäni ajatusmaailman ja millä auktoriteetilla tuomita suhteeni ja elämäni?"
Kusipään auktoriteetilla. Laatuäijä. Onneksi olkoon.
'Suosittelen sinulle, että et tapaa miestä yksin kotona kertoessasi uutisen. Mene sellaiseen kahvilaan, jossa on ihmisiä läsnä ja varmista, että pääset turvallisesti kotiin. Temperamentista kun ei aina tiedä.
Varmaan vaatii aborttia, mutta ei sinun tarvitse siihen suostua. Kasvata lapsi yksin.
Aika moni irakilainen mies ei nähtävästi halua lasta suomalisen kanssa. Jos olisin mies, ja minulla olisi ns. pano jossain, niin todella suuttuisin kun se pano hommaisi itsensä raskaaksi - etenkin jos ikäeroa on huomattavasti!
En usko teidän edes seurustelevan, enkä usko siihen että lapsi ainoa isä-kandi olisi irakilainen. Odotahan nyt ensin 3 kk, ja katso ettei lapsi mene kesken, ja kerro vasta sitten - jo kehtaat. Aika ilkeä temppu mihelle.
Miten nainen voi hommata itsensä raskaaksi? Eikö se ole mies, joka saattaa naisen raskaaksi? Vai tapahtuuko se miehen poissa ollessa? Aika ihmeellistä.
Sinulle jolla on irakilainen mies: emme asu yhdessä ja olen monia vuosia vanhempi kuin hän. Kysyisin vielä, että mitä mieltä miehesi on siitä, jos teen abortin, jättääkö hän minut siitäkin huolimatta?
sinulle kurja juttu: niin, olemme seurustelleet jo pidemmän aikaa ja hän todellakin on se ainoa isäkandidaatti.Luehan tekstini kunnolla, en ole hommannut itseäni raskaaksi, ei kaikki laita tänne tekstejä huvikseen!
Mieheni kysyy että tapailetteko kuinka usein ja kuinka vakavissaan? Toisin sanoen oletko sinä ollut miehelle seksikumppani vai oletteko suunnitelleet yhteenmuuttoa ja yhteistä tulevaisuutta muutenkin?
Hän sanoo että ei voi puhua kaikkien irakilaisten puolesta, mutta kiinnitti huomion siihen että mies on se nuorempi osapuoli ja ettei hän asu jo tässä vaiheessa seurustelua kanssasi. Yleensä kun yhteenmuutto ja sitoutuminen naiseen tapahtuu aika varhaisessa vaiheessa seurustelua. Erillään asuva mies haluaa pitää vapautensa ja on todennäköisemmin se joka "paremman löytyessä jättää sinut samantien". Mieheni ei halua edes ajatella aborttia, eikä missään nimessä kehota tekemään sitä. Hänen mielestään sinun olisi parempi pitää tuo lapsi, mutta varautua kasvattamaan se yksin.
Kyseessä siis vain yhden irakilaisen miehen näkemys ja mielipide. Ei hän voi tietää miten sinun miehesi tulee suhtautumaan, mutta ajatteli asiaa omalle kohdalleen. Vaikea tilanne sinulla kyllä on hänenkin mielestään :/
Hei aloittaja, mieti nyt mitä lapsi SINULLE merkitsee,
minä en ainakaan ikinä olis voinut tappaa yhtäkään lapsistani,
jokaista olen rakastanut siitä hetkestä ja kantanut kuin aarretta
sydämeni alla.
En olisi pystynyt aborttiin, vaikka mies olisi ollut mikä vaan paska.
Kyllä Suomessa lapsen kanssa yksin pärjää, jos haluat lapsen pidä se,
tai juttele oman miehesi kanssa ja päätä sitten, hän lähteköön tai jääköön,
mutta lapsi on sinun .
Mieheni ei halua ajatella aborttia uskontonsa vuoksi (islam), mutta toisaalta puhuimme juuri siitä, että jos minä tulisin raskaaksi, niin se olisi ainoa ratkaisu ihan oikeasti. Vaikea eettinen asia ilman islamiakin. Mieheni ei siis halua edes anonyymisti kehottaa ketään ulkopuolista tekemään sitä ratkaisua, koska se on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen asia.
Ikäerolla ei ole merkitystä mieheni mielestä. Hän miettii vain sinun miehesi mahdollisia motiiveja, eli onko kyseessä pelkkä seksi ja hupi, vai oletko oikeasti potentiaalinen vaimoehdokas. Hän sanoi jopa että voi kun tuntisi miehesi ja voisi keskustella hänen kanssaan!
Teillä on ilmeisesti välimatkaa kotienne välillä ja tapailette siksi viikonloppuisin tai joka toinen? Koetko muuten että voit luottaa mieheesi ja olet ainoa tyttöystävä? Pakko kysyä, koska jo pelkästään meidän omaan tuttavapiiriimme kuuluu jos jonkinlaista hiihtäjää... On uskollisia kunnon miehiä sekä häntäheikkejä.
Voi miten ihania olette kun jaksatte vastaille miehesi kanssa
Eipä mitään kiittämistä :) On ollut ihan kivaakin jutella näistä vakavista asioista oman miehenkin kanssa pitkästä aikaa, ja nimenomaan niin että oikeasti yrittää asettua toisen pariskunnan asemaan.
Älä tee päätöstä abortin suhteen pelkästään tämän palstan perusteella. Oma henkilökohtainen mielipiteeni olisi abortti, mieheni mielestä taas ihan päinvastoin, ja vastauksia olet saanut muiltakin niin monenlaisia, että jokaisella on tosiaan eri kanta asiaan. Mieti ihan koko elämäntilannettasi ja punnitse kaikki vaihtoehdot, oli se sitten yh:na eläminen, miehen sopeutuminen asiaan tai mikä hyvänsä.
Oman mieheni puheenvuoron jälkeen abortti tuntuu minustakin pahalta, mutta silti omalla kohdalla tekisin mieluummin sen, kuin että olisin ihan yksin se joka hoitaa vauvan 24/7. Yksi lapsi minulla on aiemmasta liitostani (suomalaisen kanssa), ja muistan kyllä miten raskasta se ekat pari vuotta on... Toisaalta joku muu ei koe vauva- ja taaperoaikaa ollenkaan raskaana ja tekee mieluusti vaikka neljä lasta peräjälkeen. Me ollaan kaikki niin erilaisia!
Onhan tuo raskautesi kuitenkin oikeasti pienoinen ihme, joten älä hätiköi, päätit mitä tahansa :)
voi itku, älä nyt suostu olemaan miehelle pelkkä pano,
kunnes hän saa tuotua tänne sen nuoren neitsytvaimon Irakista,
siihen ne melkein kaikki tähtää.
Odotellessa pannaan sitten vanhempaa suominaista.
Pidä lapsi jos haluat, mies tehköön mitä haluaa.
Kauniin lapsen varmaan saat.
Irakilaisen vaimo luki irakilaiselle miehelleen tämän tekstin, ja mies puuskahti, että olkaa te suomalaiset naiset kunnollisia ja kilttejä; älkää vetäkö viinaa ja juosko baareissa, niin niitä irakilaisia vaimoja ei tule mieleenkään hakea sieltä kotimaasta!
Juurikin näin :)
"olkaa te suomalaiset naiset kunnollisia ja kilttejä; älkää vetäkö viinaa ja juosko baareissa, niin niitä irakilaisia vaimoja ei tule mieleenkään hakea sieltä kotimaasta!"
EI pidä ollenkaan paikkaansa! tiedän moniakin raittiita suomalaisnaisia ja ulkomaalaisnaisia joilla on ollut epäonninen suhde kun kurdimies pettänyt.. Oma kokemukseni oli se että olen raitis mutta tapailemani muslimimiehet juoksivat pettämässä, baarissa, joivat yms..Onneksi näin vuoden jälkeen olen vihdoin päässyt/pääsemässä eroon exästä, joka vieläkin yrittää jahdata kun on niin säälittävä.
" Lihava, raskaanaoleva nainen ei miestä kiihota, joten hän hakee hupinsa muualta"
samaa mieltä, tosin nämä miehet usein hakevat hupinsa muualta vaikka nainen olisi mallimitoissa ja missimäisen kaunis, niin nähty on kait se pettäminen ja valehtelu on joillain ihan geeneissä...
Tosin et kertonut onko mies irakilainen vai kurdi?
olen tuntenut kahdenlaisia irakilaisia jotka suhtautuu lapseen ulkomaalaisen kanssa näin:
yksi olisi helposti suostunut lapsen hankkimiseen koska olisi saanut oleskeluluvan ja perheen, eli jotain mihin turvautua..
Toinen mies joka mm. perheen painostuksesta ei halua eikä voi ikinä ottaa suomalaista tms. naista jonka kanssa hommaisi lapsen, koska kaikki pitää tehdä oman perheen ja kulttuurin mukaan eikä sukuun kai saa sekoittua vierasta verta. Tiukan paikan tullen jos kuulee raskausvihjailuja tai muuta niin mies pakenee Irakiin vähin äänin.. Tutulla oli mies joka sanoi vievänsä lapsen heti Irakiin jos suhteessa ilmenee riitoja
Tietysti myös miehen pitää olla raitis, eikä rampata baareissa jos samaa vaatii vaimoltaankin! Olen itsekin nähnyt "muslimeja" baareissa aikoinaan, mutta pointtini onkin se, ettei esimerkiksi oma mieheni haaveile maannaisesta vaimonaan, jos itse en anna aihetta sellaiseen käyttäytymällä kuten naiset jotka haluavat pitää "oikeuksistaan" ja "vapaudestaan" kiinni avioliiton solmimisenkin jälkeen. Ihan sama onko mies suomalainen vai ulkkis, mutta meidän mielestä baarireissut kuuluvat vain sinkuille, ja jos haluaa käydä yksin ulkona tai what ever, niin silloin ei ole sydämellään sitoutunut parisuhteeseensa.
Aloittaja mainitsee että mies on irakin kurdi.
Hänen vakaumuksestaan olen huomannut, että tietyillä asioilla on merkitystä,
toisaalta kaikista säännöistä hän ei välitä, kuten emme kaikki suomalaisetkaan omasta uskonnostamme.
Minä olisin valmis vaihtamaan uskontoa ( joo, tästä varmasti tulee paljon haukkumista, mutta ajattelen vain pientä ihmisen alkua)
hänen vuokseen, toisin sanoen tekisin lähes mitä vain, jotta en joutuisi olemaan raskauden kanssa yksin vaan tuleva lapsi saisi perheen.
Toivottavasti "se, jolla irakilainen" vastaa vielä.
Satuimmekin samaan aikaan palstalle ja postasimme edelliset viestit tismalleen samaan aikaan :)
Islamista... Itse olen palannut islamiin mieheni myötä, mutta en painostuksesta tai sen takia että mun pitäisi olla muslimi koska mieheni on. Olemme puhuneet paljon uskonasioista ja olen omin päin tutkinut Koraania ja tein päätökseni ihan itse.
Olen tosin enemmän sydämeltäni muslimi kuin päällepäin, eli en käytä huivia, en rukoile viittä kertaa päivässä niin kuin Koraani ohjeistaa jne, vaan uskoni on minun ja Jumalan välinen asia.
Onko sinun miesystäväsi muslimi, tai ennemminkin kuinka "kunnollinen" muslimi? Eli tarkoitan että ei sinun kannata miehesi takia kääntyä, eikä hän sitä arvostaisikaan, jos itse käyttää esim alkoholia ja käy kapakoissa eikä siis itsekään noudata edes perusperiaatteita.
Postasin äsken viestin, mutta eipä sitä näy... Jos tää nyt näkyy kahdesti jostain syystä, niin ei voi mitään.
Eli itse olen palannut islamiin, mutta en painostuksesta tai sen takia että mun pitäisi olla muslimi koska miehenikin on. Olemme puhuneet paljon uskonasioista ja olen ominpäin tutkinut Koraania ja tein päätökseni ihan itse. Olen silti ns. moderni muslimi, eli en käytä huivia tms, ja uskoni on enemmänkin Jumalan ja minun välinen asia.
Sinun ei kannata kääntyä pelkästään miehesi vuoksi, eikä hän sitä arvostaisikaan ellei itse ole "kunnon muslimi". Toisin sanoen, jos hän esimerkiksi käyttää alkoholia tai käy viikonloppuisi baareissa, ei hän mielestäni itsekään elä islamin mukaan.
Kuten ylempänä kerroin, hän ei ole ns kunnon muslimi
vaan käy joskus baareissa mutta muuten ei koskaan käytä alkoholia.
Joskus hän mainitsi että ei usko siihen, että kukaan voisi uskoa yhtäkkiä toisen uskontoon, eli hänen mielestään se olisi ehkä typerääkin kääntyä toiseen uskontoon.
Eikä hän rukoile.
Okei, eli älä suotta mieti kääntymistä pelkästään miehen takia. Jos haluat jutella paremmin ja pidemmästi, niin kirjoita minulle jatkossa sähköpostiin. Avasin juuri anonyymin s-postin, eli osoite on [email protected]
On jotenkin helpompi kirjoittaa jos kaikki suomi24:n käyttäjät ei pääse lukemaan tekstejä :)
Kiitos, kirjoittelen myöhemmin illalla tänään:)
Jos joudut valitsemaan oman lapsesi ja kuvailemasikaltaisen miehen välillä, luulisi valinnan olevan erittäin helppo.
Älä kuvittele voivasi pitää miestä itselläsi, jos teet abortin. Miehen menetät joka tapauksessa melko pian, lapsen saat todennäköisesti pitää, ellet sitä ehdoin tahdoin hävitä. Ja kyllä yhteiskunta sen elättää - kuten kai isänkin.
Mitä näet miehessä, jolle kelpaat seksiobjektiksi mutta et vaimoksi etkä lapsen äidiksi?
"Kuten ylempänä kerroin, hän ei ole ns kunnon muslimi
vaan käy joskus baareissa mutta muuten ei koskaan käytä alkoholia."
Selvä tapaus, huonoja kokemuksia kahdesta irakin kurdista jotka käyttäytyy vastaavalla tavalla. Esittävät kyllä siellä Irakissa pikkukylissään perheelle kunnon miehiä mutta Suomessa juoksevat baareissa ja seksiin kelpaa ihan kuka vaan nainen, tiedän itse useita tapauksia joissa nuoret naiset on näiden miesten leikkikaluja suhderuletissa.. Heille naisen asema kun on istua kotona täysin tietämättömänä kaikesta ja kylistä tulevat miehet ajattelee ettei nainen saa mennä edes yksin kauppaan vaan mies hoitaa ostokset ettei nainen vaan pääse vahingossakaan pettämään tai muuten aiheuta miehelle vahingollisia juoruja, näin on sanottu. Sain selville että exä käytti huumeita joten ei ihme ettei lasta tullut ja yksi toinen kurdimies tuli painamaan mahaani että vahingoittaisi jos siellä olisikin ollut lapsi, tässä tapauksessa onneksi en ollut raskaana koska mies reagoi siihen vaan raivoamalla ja niin että lähti Irakiin karkuun ja miehen minulle täysin tuntematon kaveri haukkui minut puhelimessa ja myöhemmin yritti iskeä, kaiken lisäksi exäni oli ollut salaa entisen kaverinikin kanssa. Vaikuttaa siltä ettei näille miehille riitä mikään kosto tai muutenkaan mikään, kaikkea pirullista pitää koko ajan suunnitella ja sitten se on muka kai hauskaa, kunhan vaan saa pilata toisten elämät keinolla millä hyvänsä. Mutta minä en lannistu en vaikka toinen kurdiexäni häiritsee jatkuvasti. Vuosi sitten jätin exäni jonka kanssa en ollut edes naimisissa emmekä asuneet yhdessä, joo totta miehellä ei ole oleskelulupaa ja vieläkin kaipaa sitä, ei vaan ymmärrä ettei saa sitä minunkaan kautta, elämäni kaikkein suurin virhe oli tutustua tämmöisiin mokumiehiin.
Voin kuvitella minkälaisia määräyksiä asetetaan tai miten seuraillaan etenkin jos nainen on raskaana! itsekin sain mm. perääni exän vartioivia kavereita jotka raportoi exälleni kaikista liikkeistäni/menemisistäni, säälittävää.
No joo täällä taas se toinen Irakilaisen vaimo, minun mies tosin ei ole kurdi vaan arabi. Oja tai allikko, samapa tuo:)
Kyllä sun ei kannata tässä paljon miettiä tuon miehen haluamisia tai haluamatta jättämisiä. Anna lapsesi elää ja katso mitä huominen tuo tullessaan, ehkä mies lähtee ehkä hän jää, mutta ainakin lapsesi saa pitää ainutkertaisen elämänsä ja jokatapauksessakaan et aivan yksin jää kun sinulla on se lapsi, joka syntyessään varmasti tulee olemaan sinulle kaikkein rakkain ja tärkein....
Lisää näitä keskusteluja! Ihan kuin kulttuuri määräisi ihmisen kaikki toimet ja ajatukset. Onhan se mies jo lähtenyt kotimaansa ja siten osittain hylännyt perheensä.
Toimitko sinä joka tilanteessa samoin kuin siskosi saati naapurisi?
Eipä älyttömämmäksi voi mennä kuin että kyselee keskustelupalstalla miehensä aikomuksia!!!
Jos et tunne ollenkaan koko kulttuuria , älä ihmettele tällaisia keskusteluja.
Ja mitä teet monikulttuurisella keskustelupalstalla, jos kerran halveksit meitä jotka olemme ulkomaalaisten miesten kanssa?
Sitä paitsi, keskustelu avartaa, jollakin toisella on eri näkemys, jota ei itse välttämättä huomaa, kommenttisi oli aivan turha.
Selvännäkijäkin olet. Miten niin en tunne koko kulttuuria? Miten niin halveksin naisia, jotka ovat ulkomaalaisen miehen kanssa? Yksinkertaisuutta halveksin, yleistämistä en hyväksy.
Halusin nimenomaan tuoda esille eri näkemyksen. Viisas ihminen ei ole pelkästään kulttuurinsa tuottama robotti. Hänellä voi olla tunteita naista kohtaan ja haluaa siksi toimia toisin kuin monet muut kulttuurinsa edustajat. Hän voi olla fiksu ja koulutettu ja ajatella itse, mikä on lapselle parasta.
Voi olla, voi olla ja voi olla. Mutta todennäköisesti ei kumminkaan. Voit ottaa Keijon pois Kainuusta, mutta et Kainuuta pois Keijosta.
ne jotka kirjottelee naille palstoille aina etta abortti on murha. niin voi luoja halooo!!! mita ihmeellista on abortoida joku,mika vasta on kasa soluja.. ??
jos oikeasti kyseessa olisi joku tappo,niin eihan hitto suomenlaki sallisi aborttia!
Jarki kateen ihmiset,eiko ihan tarpeeksi talla naisella ole muutenkin huolia, kuin se etta joku puhuu tollaisia jarjettomyyksia!
Lifeisamazing toivon etta kaikki kaantyy parhainpain : )..
Samoilla linjoilla rosesRredin kanssa...
Miksi pitäisi ehdoin tahdoin synnyttää lapsi, jolla ei tule olemaan isää kuvioissa mukana? Miksi pitäisi muuttaa koko oma elämä vahinkoraskauden takia? Jäädä mammalomalle ja ottaa yksin vastuu ihmistaimesta. Niinhän tuolle ap:lle todennäköisesti kävisi. Todellakin tuo muutaman viikon ikäinen "lapsi" on vasta kasa soluja, joka saattaa abortoitua itsestäänkin. Turha syyllistää ihmistä jolla on muutenkin vaikea tilanne!
1.
Alkuperäisistä suunnitelmista riippumatta aika moni isä ei ole lapsensa elämässä, jos äidin kanssa tulee välirikko.
2.
Moni maailman ihanin lapsi on saanut alkunsa vahingossa.
Jos äiti tietää, ettei voi huolehtia lapsesta, niin silloin abortti on oikea vaihtoehto.
Voihan sen abortoida myöhemminkin, jos parittelu ilman ehkäisyä huvittaa, mutta lapset ei ala napata. Esim raskausviikolla 147 sikiö on vielä niin heikko ettei pysty pistämään juurikaan hanttiin täysikokoiselle ihmisnaaraalle. Ja aina voi pyytää vaikka silloista rakastajaa hoitamaan abortin. Se tekee sen jallupullosta.
kävin omassa raskaudessani ultrassa raskausviikolla 10, rakenneultra jossa katsotaan että kaikki on vauvalla kohdallaan ja sydän lyö ja aivot ovat kehittyneet ym, ja vasta siis raskausviikko 10!!
Raskaushan usein on jo viikolla 4-5- tai enemmän kun se todetaan, kun kuukautiset ovat myöhässä, ja vauva kasvaa ja kehittyy nopeaan, tosiaan kuukausi siitä eteenpäin siellä on ihan oikean vauvan näköinen ihmistaimi jolla on kaikki valmiina paitsi on pienempi, sen jälkeen kasvaa vain kokoa.
Abortin saa muistaakseni viikolle 12 asti, kyllä se on silloin ihan oikea elävä ihminen eikä mikään kasa soluja .
Minusta sinä itse vastasit kysymykseesi. Life is amasing niin se on ole onnellinen ja uskon, että itsekin olet jos päätät pitää sen.
Eihän miestä välttämättä tarvita lapsen kasvatukseen. Tosin parempi, jos molemmat olisi mukana, mutta yksinkin lapsen kanssa pärjää-
Tsemppiä sinulle!
"ole onnellinen ja uskon, että itsekin olet jos päätät pitää sen."
Näinhän se on, että tiukka mielikuvittelu on ainoa vaihtoehto joillekin ihmisille. Jotkut nyt vain kusevat elämänsä aina, kun siihen on tilaisuus. Tyhmästä päästä joutuu kärsimään paitsi koko kroppa, niin usein myös lähiympäristö. Mikäpä muu näille toivottomille neuvoksi kuin onnellisuuden kuvittelu.
Lisäksi voisi neuvoa, että katso televisiosta paljon huttuisia ihmissuhdesarjoja ja lue paljon romanttisia roskaromaaneja, niin unohdat karun todellisuuden. Peilin edessä kannatta myös harjoitella hymyilyä, vaikkei siihen mitään syytä olisikaan. Tutkimuksissa on todistettu, että ihmisen aivot eivät erottele omaa teeskenneltyä hymyä aidosta, joten hymyily todellakin tekee ihmisen onnellisemmaksi, vaikka makaisi kuolemansairaana katuojassa.
olen yksin *Gambialaisen tekaiseman lapsen kanssa, yh-äitinä,
lapsi on terve ja suloinen, isästä ei ole mihinkään mutta emme häntä tarvikaan,
paremmin menee ilman , riippakivi ja rahareikä vain oli. Luuseri mies.
Pojasta polvi paranee....
Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Ymmärsin kuitenkin että raskaaksi saatettu äiti on melko iäskäs, ja jos pitää yksin lapsesta huolehtia, niin raskasta tulee olemaan.
Miksi ihmeessä naiset eivät käytä ehkäisyä? Ei niitä lapsia ihan tuosta vaan tule. En pidä edes uskottavana ap:n kertomusta, koska uskoisin että nainen on nauttinut jotain hedelmällisyyttä lisäävää dopingia..ja luultavasti se mies tietää sen, jos kertoo raskaudesta.
On naiset tosi idiooteja!
Tulee vaan mieleen että olisikohan naisella alkoholiongelmaa kun noin antaa käyttää itseään. On siinä miehellä olemista, kun alkoholisti nainen väsää itseään raskaaksi. Valitettavan usein siinä näin vaan käy.
siis mistä päättelit aloittajan iän ?????
Eikä siinä vielä kaikki. Näkee myös alkoholiongelman ja dopingia. Amazing, I must say.
Sinulle valitettavaa02.
En pidä itseäni mitenkään iäkkäänä saamaan lapsia. Tietääkseni vuosia alle nelikymppinen ei ole iäkäs siihen. Niin, ehkä sitä ei käytä ehkäisyä, jos sitä ei ole tarvinnut lapsettomuusongelman takia vuosiin ja löytää ihmisen johon luottaa.
Alkoholinkäyttöni on myös lähes olematonta, lasi pari viiniä kuukaudessa joten en tarvitse AA-kerhoa enkä toisten ilkeitä kommentteja. Katso joskus tänne keskustelua kaipaava ihminen tosiaankin kirjoittaa vain totuuden, eikä ole provo.
Ymmärrän kyllä, että ilkeät kommenttisi ovat tarkoituksellisia herättämään lisää paskaa niskaani, mutta hei joskus pieni inhimillisyys on hyväksi.
Oikein hyvää yötä sinulle.
tsemppiä aloittajalle, onnea raskaudesta, toivotavasti voit iloita siitä.
Minä kärsin nuorena lapsettomuudesta, vuosia meni liitosa ja hoitoja enkä saanut lasta, mutta vasta yli nelikymppisenä yllätti raskaus, luomuna. En voisi olla onnellisempi.
Tää aloitusviesti kyllä kolahti! Itse siis olin samassa tilanteessa kesällä. Seurustelua takana silloin kaksi vuotta, myös mulle väläytelty että mahdollisuudet (loppuunasti etenevään) raskauteen minimaaliset, vaikka olenkin vielä tosi nuori.
Niin vain kävi että huomasin kesällä olevani raskaana. Ja aika pitkällä, eli abortti ei olisi ollut mahdollista kuin ihan parin päivän ajan enää! Ihme oli tapahtunut. Olin onnesta soikeana, mutta samalla niin hemmetin peloissani. Parisuhteemme irakilaisen (kurdi) miehen kanssa oli vakaalla pohjalla, mutta emme esim. asuneet yhdessä. Miehen perhe ei tiennyt minusta mitään.
Miehelle kerroin seuraavana päivänä gyne-reissusta, mies meni ihan lukkoon. Oli miehelle vaikea sulateltava asia viikkokausia, ei ymmärtänyt kuinka se oli mahdollista (söin pillereitä olin kertonut että en ehkä ikinä saisi lapsia).. jaa-a, niin, mitenköhän? :o) Monet riidat riideltiin, hän kertoi perheestään, että ei tiedä kuinka voisi ikinä kertoa heille minusta jne. Abortista keskusteltiin kerran (vaikka itse tiesinkin että se oli liian myöhäistä), mutta se ei kummallekaan ollut vaihtoehto. Mikäli mies olisi sitä vaatinut, en ikinä ikinä ikinä olisi aborttia tehnyt, pidän tätä lasta niin suurena ihmeenä!
Aika kului ja mies puhui perheelleen minusta. Kertoi että on tavannut Suomessa tytön jota rakastaa ja haluaa naimisiin. Perhe oli iloinen miehen puolesta, onnittelivat kihlautumisesta, kovasti kyselivät esim. minun perheestäni, mihin uskon, jne. Eräänä päivänä mies totesi siskolleen, joka kysyi mitä Saralle (minä) kuuluu, että Sara on vähän kipeänä... siskonsa kysyi että oletko varma että hän ei ole raskaana. Mies totesi vain että normaaliahan se olisi....
Niin koko perhe sai tietää ja odottavat siellä malttamattomina uuden sukulaisen syntymää! (ei ole vielä siis syntynyt). Me emme ole miehen kanssa vieläkään naimisissa vaikka paperit vetämässä, mutta pian toivottavasti! Mies muuttui täysin kun niin iso kivi vierähti hänen sydämeltään ja sai perheellensä kerrottua tulevansa isäksi. Hänen äitinsä oli kyllä niin mainio kun oli kummastellut miehen siskolle että miten niille näin nopeasti kihlautumisesta lapsi tulee....... ;)
Vielä en siis tiedä miten arki lähtee meillä rullaamaan, kun vauva syntyy, mutta jaksan uskoa että miehestä tulee hyvä isä!! :) Tsemppiä sinulle lifeisamazing, toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja tulehan tänne sitten kertomaan.. :)
Ja ei mene kauakaan, kun mies häipyy, koska ei muutenkaan halua lasta, ja jäljelle jää vain nokkava ja persevä Suomi Irma.
Naiset muuttuvat tultuaan äidiksi. Miehet eivät välttämättä sitoudu kovinkaan hyvin VÄKISIN tehtyyn perheeseen. Onhan näitä nähty. Muutaman vuoden sitkeilevät ja sitten luovuttavat.
Nämä ihmeraskaudet..en oikein usko niihin! Taitaa suomitytöt ihan tarkoituksella älyttää.
Voi voi, sua on varmaan suomitytöt älyttäneet usein.
Eihän se ole väkisin perheen tekemistä, kun lapsi tulee kun on tullakseen. Aika moni meistä on onnellisia vahinkoja. selalista elämä on.
Heissan!
Kysyit erilaisista kokemuksista kun kyseessä on irakilainen mies ja raskaus, joten tässä minun :
Rakastuin palavasti vuosia sitten minua silloin hieman vanhempaan irakilaiseen mieheen ja aloitin kaikkien varoitteluista huolimatta suhteen hänen kanssa. Hän oli mielestäni maailman kiltein, ahkerin, romanttisin ja REHELLISIN ihminen kehen olin koskaan milloinkaan aikaisemmin törmännyt. Olin onneni kukkuloilla. Hän oli niin kohtelias ja avulias perhettänikin kohtaan että uskoin olevani hyvin onnekas. Hän oli hyvin uskonnollinen, joten pieniä sääntöjä alkoi pikkuhiljaa tupsahtelemaan joka asiasta. Mukauduin ja myöntelin, kiltti ja yksinäinen kun olin.
Olin itse silloin 25v, normaalin näköinen, viihdyin ulkona kavereiden kanssa. En kuitenkaan ole ikinä polttanut tai juonut alkoholia ja olen aina jostai syystä tykännyt ruoanlaitosta ja "passaamisesta".
Lopeti ulkona käymiset, karsin ystäväsuhteitani, Lopetin lähes kokonaan meikkaamisen, en pitänyt pitkiä hiuksiani auki, aloin pukeutua löysempiin asuihin-lopulta hameisiin. Huivia en päähäni kuitenkaan päähäni kietaissut, vaikka en huivia pahana asiana näe edelleenkään.
Mies oli paljon "töissä" ja asui toisessa kaupungissa joten istuin töiden jälkeen yksin kotona ja tekstasin hänelle parin tunnin välein, kaikkiin menoihin kysyin luvan. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo senkin suhteen että minua ei esitelty kuin miespuolisille veljille ja sukulaisille, mutta elin jossain kuplassa, oma jo muutenkin olematon tahtoni jonnekkin kuoppaan haudattuna.
Lapsi oli kuulemma todella tervetullut jos oli tullakseen. Tulinkin sitten yllättäen raskaaksi ja onnellani ei ollut rajoja, joten miehen jääkylmä ja todella tyly reaktio yllätti todella. Eipä lapsi sitten ollutkaan tervetullut, ja minä en ollut sovelias äidiksi kun en ollut suostunut kääntymään muslimiksi. Ja hänellä olikin sitten vaimo, eri maassa kuulemma. Voisin pitää lapsen jos kääntyisin ja hyväksyisin toisen vaimon aseman ja mielellään muuttaisin hänen perheensä luokse irakiin. En hyväksynyt, joten hän kärräsi minut itkevänä aborttiin. En muista seuraavasta parista vuodesta muutakuin yksittäisiä päiviä sieltä täältä. Hän ei jättänyt minua rauhaan ja sai minut jopa pyytämään häneltä anteeksi että olin tehnyt abortin ja menisin kuoltuani helvettiin. Perheelleni en kehdannut kertoa ja kavereita ei enään ollut jäljellä kuin muutama.
Läheisin ystäväni ei ikinä luovuttanut ja onnistui avaamaan silmäni. Löytyipä sieltä miehen kotikaupungista (suomesta) se vaimokin ja kaksi pientä lasta. Vaimo sääli minua, kun hänet tapasin , mutta sanoi että "ole onnellinen, sinä voit jatkaa elämääsi vapaasti. minä olen jumissa tämän paskan miehen kanssa koko loppu elämäni".
Mies suuttui kun kuuli että olin hänen vaimonsa tavannut, kiitti maineensa pilaamisesta suvun silmissä ja keksi erilaisia selityksiä perheestään. Kielsi vaimonsa ja lapsensa ym. Riivasi ja vainosi, mutta en häntä uskaltanut enään tavata, vaikka jättikin kaikki yhteiset laskut minun maksettavaksi.
Nyt vuosia myöhemmin olen onnellisesti naimisissa ja äidiksikin olen tullut, mutta vieläkin tämä saasta menneisyydestäni yrittää minua etsiä. On vannonut kostoa.
Toivon että elämäsi järjestyy ja miehesi ottaa uutiset hyvin vastaan. Jos ei, ja haluat lapsesi pitää, niin neuvon sinua katoamaan maan alle. Toki minun tapaukseni on todella ääripää ja omasta hyväuskoisuudestani ja tyhmyydestäni sain kärsiä, mutta tee silti kaikkesi turvataksesi lapsellesi TURVALLINEN lapsuus. Heidän kulttuurinsa kun on joissakin asioissa TODELLA erilainen. Jos silloinen mieheni olisi meidän lapsemme irakiin ryöstänyt, niin hän olisi tehnyt sen uskoen että se on lapselle parhaaksi. En tiedä miten olisin lapsemme enään sitten jostain irakista löytänyt, sinne kun on ihmisten niin helppo kadota.
Toivon sinulle sydämestäni kaikkea hyvää, enkä väitä että kaikki olisivat samanlaisia. Olkoon minun tarinani pieni varoituksen sana kuitenkin jollekkin, että näinkin voi oikeasti käydä..
Niin tuota, eikö sulla raukalla ole omaa tahtoa? Miksi "tottelit" miestä ja olit hölmö? Opettele nyt hyvä ihminen sanomaan EI!!!
"hullu maailma"; Oli omakin tahto, hyvin vaimea ja epävarma sellainen. Monestikkin mietin että onkohan nämä asiat nyt ihan näin, mutta mies oli TODELLA HYVÄ puhumaan ja ihan oikeasti jumaloin häntä. Hän ei ollut edes komea, joten siitä ei ollut kyse, mutta hän oli silti mielestäni ihanin ihminen jota maa päällään kantaa. Syistä joita minun nyt myöhemmin on itsekkään vaikea ymmäärtää.
Vajosin omaan maailmaani jossa ei ollut kuin hän ja minä ja koin itseni kovin onnekkaaksi että Hän uhrasi aikaansa sellaiseen maan matoseen kuin minä. En halunnut menettää häntä, halusin tehdä kaiken oikein. Olin varma että ehkä Hän sittenkin tiesi kaiken paremmin kuin minä. Tyhmä ja hyväuskoinen kuin olin. Mutta ennenkaikkea tyhmä.
Luin kirjan "kiltteydestä kipeät" ja sain ahaa elämyksen. Rakas paras ystäväni kaivoi minut ylös kuopastani ja opetti minulle itsekunnioitusta ja -kyllä!- myös sanan "EI" :)
Luojan kiitos, nykyinen elämäni on täysin erilaista ja en koe olevani huono ihminen vaikka olenkin ihmisten kanssa joskus eri mieltä ja uskallan jopa kieltäytyä asioista joista en pidä. Meni silti turhan kauan löytää se oma ääni.. :)