Keski-ikäinen naikkonen on ihmeissään kuinka menetellä. Alkuviikosta sovin tapaamisen viikonlopuksi miesystäväni kanssa. Seurustelua takana puoli vuotta.
Nyt viikolla mies ei ole antanut kuulua itsestään mitään. Minä olen hänelle pari tekstiviestiä laittanut. No, menenkö hänen luokseen lauantaina kuten oli sovittu, vai ollakko menemättä ja olettaa että herra haluaa olla omissa oloissaan kun ei ole yhteyttä viikolla pitänyt...
Nyt viikolla mies ei ole antanut kuulua itsestään mitään. Minä olen hänelle pari tekstiviestiä laittanut. No, menenkö hänen luokseen lauantaina kuten oli sovittu, vai ollakko menemättä ja olettaa että herra haluaa olla omissa oloissaan kun ei ole yhteyttä viikolla pitänyt...
Vastaukset 25
Vanhimmat
Menitkö hänen luokseen?
En. koska ei puhelimeen vastannut.
Enpä ymmärrä oikein mistä on kyse .
Maanis-depressiivisyydestäkö ?
Toisesta naisestakaan ei ole merkkejä ollut.
Alzheimerin tauti.
oot kuitenkin töräyttäny sille jotain, joka on osunu ja se on loukkaantunu ... olisit menny vaan
Saako kurkkia postiluukusta?
No, en usko oikein tuohon. Olen aikas kiltti luonteeltani. Ehkäpä jopa liian kiltti ...
Liian kiltti ... siinäpä se sitten ... nyt soittoo .. .sit tekstarii ja haukut sen pydeen sun dissaamisesta ja ohareista ... prkl.
Joku roti se pitää olla.
[ P!nk - Raise Your Glass ]
Ei tuo nyt oikein seurustelulta minusta kuulosta ? Jos ei viikkoon kuulu mitään? Jos ei jotain tosi hyvää syytä ilmene (tyyliin toinen sairaalassa tms.) niin olettaisin, ettei enää seurustella. Menisin lauantaina paikalle, mutta suunnittelisin jo varasuunnitelman, miten aion lauantain viettää, jos hän ei olekaan paikalla. Ja jos tosiaan ei ole vieläkään paikalla, niin kyllä olis jo aika selvä merkki "seurustelemattomuudesta".
Luulen että jätän tämä tarinan taakseni. Ei ole kiva saada tällaista kohtelua mieheltä jolle vielä hetki sitten olin tärkeä ja rakas. En yhteyttä ota enää. Olisin vain odottanut aikuiselta mieheltä järkevämpää "jättämistä".
Laita joku viesti (jos et nenäkkäin saa kiinni) että olet ymmärtänyt, ettei enää seurustella ja että jatkat elämää. Ettei sitten kuitenkaan saa syytä hermostua, jos näkee sut myöhemmin jonkun toisen kanssa.
huono neuvo. miks naisen pitäisi olla tuollasessa tilanteessa madella miehen edessä? ennemminki miehen pitäisi osata käyttäytyä
Madella? Mitä kummaa? Pikemminkin päinvastoin, voi reippaasti kertoa, mitä mieltä on asioista, ettei tule jälkipyykkiä eikä tarvii enää tarvii noin epämääräisen miehen kanssa asioita vatvoa. Onko seurustelukuviot sinusta jotain salamyhkäistä roolipeliä, että molemmat jättää sanomatta mitä ajattelee ja kumpikin tahollaan miettii, mitä toi mahtaa ajatella? Ei jaksa tommosia. Joskus alle 18v. toi vielä meni, nyt: ajanhukkaa..
"Ettei sitten kuitenkaan saa syytä hermostua, jos näkee sut myöhemmin jonkun toisen kanssa. "
mitä muuta tuo on kuin matelua. miestä pitää ajatella ettei se VAAN hermostu myöhemmin (vaikka ite oli se joka ei käyttäytyny). naisen vastuulla miehen mieliala jopa tuossa tilanteessa........................ iki aikaista alistunutta käytöstä mistä pitäisi jo päästä eroon
Eikun juuri siksi, ettei tarvii enää olla sen kanssa missään tekemisissä. Ettei se saa mistään keksittyä jutun juurta tai syyllistämistä. Tekosyytä pyytää takaisin. Että asia on käsitelty sinun puoleltasi.
tuossa olis järkeä jos nainen on jo lähtökohtaisesta altavastaajana suhdeasioissa. mä en hyväksy sellasta asetelmaa vaikka se useimpiin naisiin taitaa olla sisään rakennettu. tämä keskustelusiitä hyvä esimerkki
Jaa, en ymmärrä sinua. Näet seurustelun jonain pelinä. Minulle on aivan yhdentekevää kuka näkee itsensä "voittajana" jossain ihmissuhdepelissä. Nainen on minusta tuossa voittaja, koska tekee päätöksen. Mutta oli hän kumpaa sukupuolta tahansa, niin neuvoisin tekemään noin, tuommoisessa tilanteessa, kun toinen on noin epämääräinen.
tuosta ei olekaan eri mielisyyttä vaan siitä että sekin on naisen vastuulla että miehelle ei myöhemmin tule paha mieli ja syytä hermostua
Noh, se on vaan laiskuutta. Kaikki samantien kerralla kuntoon ja eteenpäin.
olisiko se kuitenkaan järkevää ? En halua ahdistellakaan toista... Kyllä kait hän ymmärtää ja ottaa tietoisen riskin menettämisestäni /ellei sitten todella halua kun ei vastaile..
Jos minä olisin sinä, tekisin itse kaiken oikein "sääntöjen " mukaisesti, ettei tule sitten mitään jälkiurputuksia, että "en minä tiennyt että me ei seurustella ja sinä olet nyt petturi". Kerrot selkeästi, miten olet asiat tulkinnut ja miten toimit seuraavaksi.
Mitä jos vaan ottaisit rauhallisesti ja menisit sinne sopimuksenne mukaisesti ja kysyisit ihan vaan että onko sulla jotain menossa kun olet ollut hiljaa?
Viikko hiljaisuutta ja siksi suhde muka olisi ohi?
Ei perkele, eihän sinusta ole seurustelemaan kuin koirien kanssa.
Kukkomies -Siis viime lauantaina meidän piti tavata. Enään ei sovittu mitään uutta koska emme ole tavanneet !
.
Viime viikolla laitoin myös 2 tekstiviestiä joita hän ei kommentoinut mitenkään. Se ei nyt vielä kummoista ole.
Ja sitten soitin lauantaina päivällä hänelle että mitä aikaa tulen. Hän ei vastannut puhelimeen !! Eikö se ole selvä merkki siitä että hän halusi olla rauhassa
Eli alkuvi ikosta nähtiin - kaikki oli Ok. ja sitten vain hiljaisuus hänen puoleltaan.
Näinkö mies sitten seurustelee ?
No musta kuulostaisi loogiselta ensimmäisen askeleen selitykseltä että miehellä on syystä tai toisesta nyt joku "haluan olla vähän aikaa keskenäni" juttu päällä. Se ei tarkoita että suhde olisi ohi, tai että se on edes kyseenalainen.
Mä voisin pitää tuollaisen ajan yksinkertaisesti siksi että katsoisin kuinka vähästä nainen vetäisee herneen nenään, ja onko suhteeni niin huonolla pohjalla ja toinen luottaa tai haluaa olla kanssani niin vähän että pari missattua tapaamista ja muutama vastaamaton puhelu/tekstiviesti lyö suhteen jäähän.
Mä vaan en pystyisi oleen sellaisen naisen kanssa, koska musta tuntuisi että suhde on täysin jonkinlainen pakkonormitettu sosiaalinen suorite jossa se mitä minä kaipaan ja tarvin - joka voi olla omaa aikaa ja tilaa ihan vaan itselleni keskenäni - tai turvallisuutta siitä että suhde ei lopu loppujen lopuksi mitättömyyksistä.
Mutta tämä olen minä. Ymmärrän toki jos nainen on sellainen että hän tarvii vähintään X päivän välein kommunikaatiota ja tämä on ehdoton pakottava vaatimus tai suhdetta ei pysty oleen - sellainen nainen nyt vaan ei olisi mulle sopiva.
Kysymys on: Tunnetko häntä? Jos tunnet hänet niin silloin pystyt kertomaan mistä on kysymys.
Kysymys on myös: Seurusteletko sinä oikeasti? Jos seurustelet silloin sinun kannattaisi ja tulisi suunnata kohti ymmärrystä siitä toisesta ihmisestä. Ja sitähän ei voi muodostua ilman että kohtaa ja ottaa selvää.
Kysymys on: Haluatko suhteen? Onko se mikä sinun suhteesi rikkoo viikko tai pari hiljaisuutta ja pari tekstiviestiä/puhelua joihin ei vastata?
Jos on niin aika halvalla sä suhteesi heität meneen. Mutta se on mun mielipide taas.
Kiitos hyvistä kommenteista kukkomies. Tiedän, että hän haluaa omaa tilaa. Ja olen yrittänyt ymmärtää tätä vetäytymistä. Tiedän, että hänellä on vaikeata - ainakin omasta mielestään. Hän on siitä minulle avautunutkin, ja olen häntä ymmärtänytkin. Kumma vain kun mies ei halua tukea pahaan oloonsa... Mielummin on yksinkö ja selvittää ajatuksiaan ?
En minä muita ole katselemassa vielä... Tämänkaltainen epävarmuus vain ei tee minulle hyvää... Miksi mies ei voi sanoa suoraan että haluaa olla nyt omissa oloissaan ? Sen ymmärtäisin ihan hyvin.
Onko nyt parasta kuitenkin antaa hänen olla omissa oloissaan... Ilman että laitan mitään "kuinka jakselet" viestejä ?? Mitä tuumaat kukkomies ?
"Onko nyt parasta kuitenkin antaa hänen olla omissa oloissaan..."
Minä en tiedä mikä on parasta koska kukaan ei selvästikään hahmota totuutta.
Ota selvää. Jos se ihminen on sulle tärkee niin silloin sekä sinä että hän saattaa tarvita sitä että tilanne puristetaan kasaan.
Mieti mielummin mikä on hyvä parisuhteen kannalta. Esim. jos se mies kaipaakin huomiota tai varmuutta siitä että hänellä on merkitystä ja siksi oikuttelee ja välttelee - niin naiivia kuin se onkin - niin silloin sen huomion ja tärkeyden antaminen vaikka se olis kuinka yksipuolista ja rasittavaa voi olla paras asia suhteen kannalta. Tollasessa tilanteessa siis ei ole mitään rajaa kuinka paljon voit pyrkiä, vaan mitä enemmän pyrit sen paremmin pärjäät. Noin esimerkiksi.
Joskus sitä hukkaa kertakaikkiaan kaikki langat käsistään eikä tajua lainkaan missä mennään. Mut sekään ei tarkoita että suhde olis loppu, tai että se edes olisi huono. Se voi silloin olla todempi kuin koskaan. Kaikkea ei aina tarvi ymmärtää tai kontrolloida - tai edes välttämättä tehdä oikeita asioitakaan. Nykyisen kultamussukan kanssa on ollut uskomattoman epämääräisiä ja "toivottomia" tilanteita jotka on menneet kuitenkin ohi, ja sitä on alkanut tajuaan että ton kanssa ollaan ja kannattaa tosiaan mennä. Niiden jälkeen tykkää toisesta entistä enemmän kun tajuaa että toi ihan oikeesti on mun kaa.