F>

pieni pohjustus: olen 18v jannu, ja nautin todella paljon kaverieni seurasta ja en tiedä mitä tekisin ilman heitä. kauhukuvia on kuinka joudun takaisin yläaste aikaiseen tilaan jossa istuin kotona ja pelasin kaikki viikonloput yksinäni.

asiaan. eräs tyttö jonka kansa on ollut juttua olisi lähes 100% varmasti kiinnostunut musta, ongelma on että lähes koko kaveripiirini ei suuremmin pidä hänestä eikä hän ole missään tekemisissä omien kavereideni kanssa. jos alottaisin suhteen tytön kanssa, niin miten selviäisin tilanteista joissa tyttöystäväni haluaisi viettää iltaa kanssani, mutta en haluaisi joutua huonoon valoon omien kavereideni kanssa, eli raahaisin tyttöystävääni mukana kaikenlaisiin illan viettoihin joissa hän ei tulisi juttuun lähes kenenkään kanssa. kuinka sanon tyttöystävälle että haluan välillä viettää aikaa myös muiden kavereideni seurassa, ja että muut kaverit eivät oikeastaan kaipaa hänen seuraansa.
pääkysymyshän kuuluu: kannattaako mun edes aloittaa juttua tytön kanssa jos en kehtaa tuoda häntä muiden ystävieni seuraan? ja välitänkö tytöstä edes oikeasti kun edes mietin tällaista asiaa?
2125
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Siis tosiasia kaikista idealismeista ja ihmisten hymistelyistä huolimatta on, että ihminen miettii mitä eriskummallisimpia asioita. Harvinaisen moni miettii kumppanin valinnassa hänen sopivuuttaan kaveripiiriin, tai ympyröihin, hyötyä, statusta, ja siis ylipäätään kaikkea, mitä tietenkään kukaan ei myönnä ääneen. Monet jopa vain tyytyvät, siis koska uskovat ettei parempaakaan ole. Saattaa olla, ettei olekaan, mutta he eivät sitä oikeasti tajua, vaan tietoisesti pelkäävät yksin oloa ja valitsevat kumppaninsa pelosta ei rakkaudesta. Samalla tavalla erilaisuudet ja arvostelu saavat harvinaisen monen hylkäämän jonkun pelosta. Joten sinä tiedät oletko oikeasti ihastunut vai et, ja kiinnostaako tyttö sinua, mutta pohdintasi eivät tee sinusta sen huonompaa ihmistä, kun yhdestäkään yhtään rehellisestä muustakaan.

Mutta. Jos nyt oletetaan että ole oikeasti ihastunut, niin ongelmahan tuossa on. Ehkei kuitenkaan ratkaisematon, nimittäin aina kaikista ei tarvitse pitää. Ei edes kaveripiirissä, ja silti voi tulla toimeen. Teillä voi olla poikien iltoja, minne ei tyttöystäviä muutenkaan oteta mukaan, eikä muutenkaan aina tarvitse olla sidottu seurustelukumppaniinsa. Toisaalta, se pitämättömyys voi johtua vain ennakkoluuloista, siitä että tyttö ja kaverisi eivät oikeastaan edes tunne, ja sitä rataa. Joten voit myös ottaa tyttöystäväsi mukaan ja ehkä he oppivat tulemaan toimeen? Usein käy näinkin!
Toisaalta, kaverit ja seurustelukumppani ovat eri asia. Siis kaverit on kavereita, mutta sinä kuitenkin haluat seurustella, ihastua, seksiä, parisuhteen: niitä kavereillasi ei ole tarjota. Joten sinun täytyy kuitenkin valita yksin, itse ja itsellesi. Kaverisi tulevat valitsemaan oman päänsä mukaan, itse, eivätkä tule kysymään sinulta mielipidettä. Se on varmaa. Vanhat pelkosi aiheuttavat liiallista miellyttämisen halua, ei oikeat ystävät hylkää seurustelukumppanin takia, jos itse ei hylkää heitä. Moni ajautuu kavereistaan eroon, koska ei koskaan järjestä aikaa näitten kanssa ja aina ja aina on se kumppani kyljessä. Asioille voi hieman jakaa aikaa ja vuorotella.

Sinä siis tottakai viettäisit aikaa seurustelukumppanisi kanssa: parisuhteesta muodostuu kuitenkin ehkä se perhe, ja seksiä et kavereiltasi saa. Etkä samanlaista rakkautta, hyväksyntää ja läheisyyttä.
Et joudu oikeitten ystävien kanssa huonoon valoon siitä, että voit välillä sanoa olevasi kotona tai että sinulla on jo menoa. Etkä siitä, että täysi-ikäisenä teet itse omat päätöksesi. Jos joku kommentoi ettei ymmärrä muija-valintaasi, voit sanoa, että hän ei vaan tunne oikeasti tätä tyttöä. Sinä tunnet ja olet eri mieltä. Kyllä kavereitten kanssa saa olla joskus eri mieltäkin. Etenkin omista asioistaan.

Välillä menisitte yhdessä. Riippumatta siitä mitä muut sanoo, ei sinun täydy siitä ottaa stressiä. Katso miten se menee. Kaikkien kanssa ei täydykään tulla juttuun, muutamakin riittää. Kukaan ei koskaan tykkää kaikista, se on fakta. Kaikkia ei voi miellyttää.

Ja välillä menisit vain sinä kavereittesi kanssa, kuten tyttöystäväsikin todennäköisesti haluaa etenkin ensihuuman jälkeen olla omien kavereittensa kanssa, ja yksinkin jopa, hän saattaa haluta olla myös ilman sinua välillä.
Ongelmaa oikeasti ei siis välttämättä ole.

Se mikä on ongelma, on yksinäisyyden pelostasi johtuvat kauhukuvat ja yli menevä mielistelyn tarve.On hyvä että ystävät on tärkeitä, muttei hinnalla millä hyvänsä. Ja vielä kerran, kun ne kaverit sitten valitsee itselleen kuitenkin, ne ei sinulta lupaa kysy ja muista, että kun se tyttöystävä, ja seurustelu on eri asia. Siitä teidän porukasta tulee yksi ja toinen valitsemaan oman perheen ja suhteen ensin. Sinä et saa pitää seuruettasi muuttumattomana kuitenkaan. Hyväksy se. Olet aika riippuvainen kavereistasi ja liiankin pelokas. Ihminen voi joutua olemaan elämässään yksin pitkiäkin aikoja ajoittain, mutta sinä tiedät jo ettei siihen kuole ja suunta muuttuu. Yläasteella et ollut suosittu eikä kavereita ollut, naisista varmaan puhumattakaan. Nyt on. Nauti tästä ajasta, mutta älä uhraa tärkeitä asioita pois vain varmistellaksesi muuttumattomuutta asioissa, mitkä tulevat muuttumaan. Jos olet ihastunut, sinulla on nyt mahdollisuus seurustella, olla ihastunut ja olla kaveripiireissä. Ota kaikki irti minkä saat, olet nuori vain kerran!

Maailma ja asiat muuttuu joka tapauksessa. Ota kiinni elämästä ja rakasta, se hetki nimittäin menee ohi! Uskalla!

Äänestä
  • kiitos tästä! näen nyt asioita hieman eri valossa ja nyt vähän jänskättää :D peukut pystyyn

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hukassa(ko) kirjoitti:

pieni pohjustus: olen 18v jannu, ja nautin todella paljon kaverieni seurasta ja en tiedä mitä tekisin ilman heitä. kauhukuvia on kuinka joudun takaisin yläaste aikaiseen tilaan jossa istuin kotona ja pelasin kaikki viikonloput yksinäni.

asiaan. eräs tyttö jonka kansa on ollut juttua olisi lähes 100% varmasti kiinnostunut musta, ongelma on että lähes koko kaveripiirini ei suuremmin pidä hänestä eikä hän ole missään tekemisissä omien kavereideni kanssa. jos alottaisin suhteen tytön kanssa, niin miten selviäisin tilanteista joissa tyttöystäväni haluaisi viettää iltaa kanssani, mutta en haluaisi joutua huonoon valoon omien kavereideni kanssa, eli raahaisin tyttöystävääni mukana kaikenlaisiin illan viettoihin joissa hän ei tulisi juttuun lähes kenenkään kanssa. kuinka sanon tyttöystävälle että haluan välillä viettää aikaa myös muiden kavereideni seurassa, ja että muut kaverit eivät oikeastaan kaipaa hänen seuraansa.
pääkysymyshän kuuluu: kannattaako mun edes aloittaa juttua tytön kanssa jos en kehtaa tuoda häntä muiden ystävieni seuraan? ja välitänkö tytöstä edes oikeasti kun edes mietin tällaista asiaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu