Kysympä täältä kun itse en tuota Raamattua niin hyvin tunne, että millä tavalla Mooseksen aikaan mentiin naimisiin. Vihkikö pappi tahi joku virkamies avioliittoon, vai oliko avioliitto vain keskinäinen sopimus?
Avioliitto Mooseksen aikaan?
Liittolainen
24154
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Ensin pappi tarkistaa että tuleva morsian on varmasti neitsyt.
Jos on neitsyt, uhrataan vuohi ja hierotaan vuohen veret sulhasen pakaroihin.
Lopuksi kaikki kolme yhtyy ihanasti.
Vastauksia englanniksi.
http://www.myjewishlearning.com/life/Relationships/Spouses_and_Partners/About_Marriage/Ancient_Jewish_Marriage.shtml
Meininki ollut samanlaista kuin vanhakantaisimmissa arabimaissa nykyään.
Tuosta ei käynyt oikein muuta ilmi, kuin että nainen oli kauppatavaraa. En tiedä sitten haluavatko Mooseksen lain mukaan elävät tänäkin päivänä ostaa itselleen naisen.
Sitä ennemmin halusin tiedustella, oliko varhaiset avioliitot oikeastaan muuta kuin avoliittoja. Ilmeisesti olivat: samanlaisia sitovia kauppoja kuin muidenkin ostettujen tavaroiden omistamiset.
Kovin naisia kunnioittavalta toiminnalta tuo ei mielestäni vaikuta.
Juutalaiset avioliitot solmittiin aina häissä.
Jeesus teki Kaanan häissä muutaman kymmenen litraa viiniä.
Raamatusta et löydä sanaa avoliitto. Sana kihlaus kyllä löytyy.
Avoliitto oli tuntematon käsite.
Luuletkos että häiden jälkeen alkoi hääparilla avoliitto?
Tyhmä.
Morsiamen hinta on vanha itämainen tapa joka on Aasiassa vieläkin hyvin yleinen. Raamattu ei sitä velvoita maksamaan.
Kuka vihkimisen suoritti ja oliko kyseessä oikein virallinen kirjoihin ja kansiin laitettu sopimus? Vai oliko kyse aivan samanlaisesta suullisesta lupauksesta kuin nykyään avoliitoissa?
Onko kihloissa oleminen kreationistien mielestä ok?
Josef ja Mariakin olivat vain kihloissa kun kulkivat (ja ehkä asuivatkin) yhdessä, silloin kun heille syntyi kuuluisa äpärälapsi.
Niin jonka kävi pökkäämässä sääntöjen keksijä joka tuli näin rikkoneeksi omia keksimiään sääntöjä, ei kovin hyvä esimerkki moraalista minun mielestä. Tai no olisi ainakin jos olisi olemassa. :)
Ehkä multinikkikin seuraa Herran esimerkkiä moralisoimalla mutta itse kaiken päinvastoin tekemällä. Tämä on jopa todennäköistä, sillä onhan hän jo ylentänyt itsensä Jumalan pojankin yläpuolelle. Seuraavaksi Ukon itsensä valtaistuin tutisee :D
Jeesus ei ollut Joosefin ja Marian äpärälapsi vaan kyse oli kohdun vuokrauksesta.
Ensimmmäisen ihmisparin vihkipuheen piti Luoja itse, ja se on tallennettu Genesiskseen.
Jeesus lainasi otteista siitä ja sanoi että ainoa syy lopettaa avioliitto on aviorikos.
Jos kyseessä olisi ollut avoliitto niin ilmauksen aviorikos käyttäminen olisi ollut virheellistä argumentointia, ja siihenhän Herramme tuskin syyllistyi.
Edes suomessa ei ole käytössä ilmausta avorikos, koska suomen lakien mukaan avosuhteissa oleva ei ole sitoutunut mihinkään, vaan hän saa mennä ja tulla mielensä mukaan, ja niin monet tekevätkin. Kumppanit vaihtuvat tasaiseen tahtiin ja jälkeen jää vain vana äpäriä.
Selittää ne hiihtäjätki, tarinan mukaan jumala kuitenkin rikkoi (kun pökkäsi "pikkujahwellaan" Marian tiineeksi) omia keksimiään sääntöjään joka on moraalisesti melko kehno esitys. Tarina on surkea esitys moraalista ja sen valvomisesta tai olisi ainakin mikäli olisi yksikin peruste olettaa sen olevan totta.
Jotta keskustelun jatkamisessa olisi jotakin mieltä voisit osoittaa meille että nämä raamatun tarinat ovat totta ja ja jumala on olemassa? Ole hyvä! :)
Maria oli hutsu ja Jeesus äpärä, sinun ikioman logiikkasi mukaan. Joosef puolestaan oli aisankannattaja ja naapurin setää hymyilytti.
Tunteeko Suomen lainsäädäntö sitten ilmauksen aviorikos? Niinpä, ei tietenkään enää nykyään, tomppeli.
"Avioton lapsi on termi, jolla viitataan avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen, jonka vanhemmat eivät olleet keskenään naimisissa. " (wiki: http://fi.wikipedia.org/wiki/Äpärä )
Jeesus oli aivan yksiselitteisesti äpärä, paitsi tietenkin jos Maria oli naimisissa Jumalan kanssa.
Seuraavassa vähän tiivistetysti se, mitä Aapeli Saarisalon Raamatun sanakirja sanoo kohdasta Häät.
Häämenojen johto ja järjästely oli "yljän ystävän" huolena ja hän toimi koko kihlausajan morsiamen ja sulhasen välisenä sanansaattajana, sillä näillä ei silloin ollut tilaisuutta tavata toisiaan.
"Yljän ystävä" laati aviosopimuksen sekä suostumuksen morsiamen huomenlahjasta ja tämän sukulaisille annettavista lahjoista.
Ennen häitä morsian kylpee. Hääpuku on valkoinen, kullalla tai hopealla kirjailtu ja päässä on morsiuskruunu; lisäksi morsian hunnutetaan. Sulhasella on juhlapäähine.
Aluksi laulavat naiset morsiamen ja miehet sulhasen kodissa juhlalauluja soiton säestyksellä. Puoliyön saapuessa ylkä lähtee soihtuineen soittajien saattamana morsiustaloon, josta heitä kohtaamaan tulee vastaanottajia.
Juutalaiset häät vietetään avaralla pihalla, morsiuspari seisoo hääkatoksen alla, rabbi rukoilee, luetaan aviosopimus, lausutaan siunaus ja lopuksi morsiuspari juo yhteisestä viinimaljasta, joka sen jälkeen rikotaan, ja seurue huutaa sanat psalmista 127:4 ("Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat")
Sen jälkeen seuraavia juhlamenoja ohjaa "yljän ystävä." Joko sulhasen tai hänen vanhempiensa talossa tarjotaan juhla-ateria, mutta jos hänen kotinsa on kaukana, morsiamen kodissa. Illalla morsiamen vanhemmat johtavat tämän morsiushuoneeseen ja sen jälkeen saapuu sulhanen joko näiden tai ystäviensä saattamana. Aamulla jatketaan juhlaa, jota kestää viikon tai kaksikin.
Vihkisormuksiakin lienee käytetty jo varhain, sillä sormus mainitaan uskollisuuden (1.Moos.41:42) ja omistamisen merkkinä (Luuk.15:22). Jumala on määrännyt aviopuolisot toisilleen (Tuom 14:4, San.19:14)
Kuten yllä olevasta selviää, juutalaiset häät olivat hyvin kaukana ns. avoliitosta, jossa lyödään vain hynttyyt yhteen ja muutetaan asumaan yhteen.
Vaikka mistään kirjallisista sitoumuksista ei mainitakaan juutalaisten häissä,, niin sitoumus todistettiin monilla eri sitoumusta tarkoittavilla rituaaleilla ja seremonioilla monien todistajien läsnäollessa.
Sitoumus vahvistettiin myös rahalahjalla, jonka sulhasen isä maksoi morsiamesta tämän isälle.
Toisaalta, voihan sitä pitää kunnon juhlat ilman avioitumistakin. Ja taas vastaavasti avioituminen ei välttämättä ole sen suurempi toimitus kuin passin hakeminen virastosta.
Mikä siis tekee toisesta hyvän ja toisesta pahan?
Saarisalo oli koonnut ansiokkaasti eineistoa juutalaisten häistä. Noinhan asiat Raamatun muutamissa häissä menivät.
Kuitenkin mukaan oli joutunut pieni mutta ymmärrettävä virhe.
Kihlaparilla oli kyllä luopa tavata toisensa kihloissaoloaikana joka oli varsin lyhyt tuolloin, mutta ei sellaisissa olosuhteissa joita olisi voitu verrata jotenkin avoliittoon.
Varsinaisten häävalmistelujen aikana sulhanen ja morsian eivät kuitenkaan yleensä tavanneet koska kuvioon kuului se että morsian haettiin kotoaan saattoväkien kanssa.
Voi vain kuvitella sitä että kuinka iloisia tapahtumia tuollaiset häät olivat olleet.
Omat häät olivat pienet. Alle 150 kutsuvierasta ja shamppanjaakin kului vain alle 30 pulloa. Säkilliinen perunoita ja pari ämpäriä stroganoffia.
Ja komikerroksinen hääkakku joka oli koristeltu luonnonkukilla jotka oli letitetty ja joka kiersi muutamaan kertaan löyhästi kakun ympäri.
Koskaa muullopin en ole nähnyt häissä kakkua kuvattavan enemmän kuin morsiusparia.
»Kihlaparilla oli kyllä luopa tavata toisensa kihloissaoloaikana»
Tarkoitatko sellaista pientä kimpassa kahdestaan reissaamista, jolloin »Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua, verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.»?
Jotenkin tuo kuulostaa enemmänkin avoliitolta.
"Toisaalta, voihan sitä pitää kunnon juhlat ilman avioitumistakin. Ja taas vastaavasti avioituminen ei välttämättä ole sen suurempi toimitus kuin passin hakeminen virastosta"
Tottakai juhlia voi muulloinkin. Eivät häät sulje pois muiden juhlien pitämistä.
Kyllä avioliitto on enemmän kuin vain passin hakeminen virastosta. Siinä on kysymys miehen ja naisen elinikäisestä liitosta ja siksi siihen tulee suhtautua sillä arvokkuudella ja vakavuudella.
"Mikä siis tekee toisesta hyvän ja toisesta pahan?"
Se, että avioliitossa on kysymys erittäin suuresta ja tärkeästä askeleesta ja tapahtumasta ihmisen elämässä. Siksi siihen ei saa suhtautua kevytmielisesti.
Ja jos mies ja nainen todella rakastavat toisiaan, he aina haluavat, että heidät vihitään avioliittoon. Se on luottamuksen osoitus toinen toisilleen ja ei ainoastaan heille, vaan molempien suvuille ja ystäväpiirille ja koko yhteiskunnalle. Avioliittoon vihkiminen on terveen rakkaussuhteen tunnusmerkki
"Jotenkin tuo kuulostaa enemmänkin avoliitolta"
Joosefin ja Marian kihloissa oleminsella ja avoliitolla on ero kuin yöllä ja päivällä.
Käsitykseni mukaan kihlaus oli silloin jo avioliittoon rinnastettava sitoutuminen.
Kihlausaikana ei kuitenkaan voinut asua yhdessä eikä harjoittaa seksiä.
Raamatusta on turha etsiä hyväksyntää avoliitolle tai homoliitoille. Niitä sieltä ei löydy.
Eihän sitä välttämättä muihinkaan asioihin suhtauduta kevytmielisesti, vaikkei mitään virallista sopimusta tehtäisikään. Vaikka en sitten tiedä kretuista ja heidän moraalistaan (lue: moraalittomuudestaan), ehkäpä he rikkovat kaikkia suullisia sopimuksia täysin surutta.
Entä mistä sinä luulet tietäväsi mitä muut ihmiset AINA haluavat?
Oletat, että toisiaan rakastavat ihmiset haluavat aina naimisiin, homot haluavat aina heteroiksi, uskonnottomat uskovaisiksi jne.
Tyhmä!
Minuun ja moniin muihinkin, toisin kuin kreationisteihin, voi luottaa ilman kirjallistakin sopimusta. En tosin tiedä mitä heIvettiä se suvulle kuuluu olenko naimisissa vai en.
»Kihlausaikana ei kuitenkaan voinut asua yhdessä eikä harjoittaa seksiä.»
Niinpä niin: »..Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana»
Miten kukaan voi olla niin tyhmä, että uskoo ettei Maria ollut harrastanut seksiä kun kerran oli raskaana?
Ei kohdunvuokraaja ole harrastanut seksiä tullakseen raskaaksi. Tyhmä.
Ja Jaakko oli oikeassa juutalaisen kihlausasian kanssa.
Jooset ja Maria elivät kuin fösrkottia ennen kihlausta ottanut pariskunta, koska laki salli rangaistuksetta sen että jos pariskunta oli harrastanut esiaviollista seksiä niin heidä oli avioiduttava tai nirri otettiin pois.
Joosef ja Maria olivat siis julkisesti tässä tilanteessa ja se hyväksyttiin, mutta huomatkaahan se että Joosef ei maannut Marian kanssa ennen Jeesuksen syntymää.
»huomatkaahan se että Joosef ei maannut Marian kanssa ennen Jeesuksen syntymää»
Se voi hyvinkin olla aivan totta. Jonkun kanssa Maria joka tapauksessa oli ollut sukupuoliyhteydessä.
Todennäköisintä lienee, että Maria oli ollut jonkun toisen kanssa, ja Josef tyhmänä uskoi Marian naurettavan selityksen.
Mitenköhän muuten tuon verollepanoreissun kanssa, nukkuivatkohan Jesef ja Maria eri karsinoissa?
Raamattu ei tunne mitään avioliittoon vihkimistä eikä edes säädöstä häiden järjestämiiseksi.
Juutalaisten perinnäistapojahan Jeesuskin moitti, joten niistä ei ole malliksi otettavvaa.
Säädös piti vaimona heti jos mies oli ottanut tyttären luokseen.
Toisin sanoen avovaimo oli vaimo siinä missä vihittykin.