Suomessa sosiaalisesti monotoninen ja sosiaalisesti ujo mies käyttää liitepartikkelia (ko,kö) kysymysten muodostamiseen; "Lähtisitkö treffeille?" "Voinko suudella sinua?"
Virossakin on oma vastineensa tuolle partikkelille irrallisemmassa muodossa, kuten saksassa on toisinaan käytetty "ob" konjuktio joka vastaa suomen ko:ta ja kö:tä.
Kuitenkin esim.ruotsissa ja saksassa kysymykset normaalisti muodostetaan sanajärjestystä kääntämällä ja tämä mahdollistaa jälleen sen että mies ei voi tulla väärinymmärretyksi kovin helposti.
Seksuaalisemmissa maissa eli esim.Italiassa, Espanjassa, Ranskassa jne. tai toisin sanoen romaanisten kielten maissa taas kysymys muodostetaan normaalisti intonaatiota/äänenpainoa muuntelemalla. Tämä onkin sopusoinnussa kulttuurin kanssa koska miehet ovat tuolla muutenkin aloitteellisempia ja panoeinokulttuuri normaalimpaa. Siellä siis aspeger-mies voi kauhistuttaa naisia kun naiset voivat kuvitella saavansa käskyjä asperger-miehiltä treffeihin ja seksiin. Toisaalta taas einomiehet voivat ilmaista seksuaalisuuttaan vapaammin koska tulkinta jää osin naiselle...eli nainen ei oikein tiedä sanoiko mies laittavansa käden naisen jalkoväliin vai kysyikö mies lupaa siihen.
Ongelmana tässä teoriassa (että kieli mukautuu panetuksen asteen mukaan) on esim.Venäjä jossa myös muodostetaan kysymys intonaation kautta mutta venäläiset miehet eivät ole samalla tavalla renttumaineessa ja ovat puhtaampaa valkoista rotua.
-
En myöskään tiedä Kreikasta ja Turkista (tärkeitä panoeinomaita) koska en ole yhtään perehtynyt noihin kieliin.
Mitä luulette; voiko kieli vaikuttaa sukupuolten suhteisiin?
Virossakin on oma vastineensa tuolle partikkelille irrallisemmassa muodossa, kuten saksassa on toisinaan käytetty "ob" konjuktio joka vastaa suomen ko:ta ja kö:tä.
Kuitenkin esim.ruotsissa ja saksassa kysymykset normaalisti muodostetaan sanajärjestystä kääntämällä ja tämä mahdollistaa jälleen sen että mies ei voi tulla väärinymmärretyksi kovin helposti.
Seksuaalisemmissa maissa eli esim.Italiassa, Espanjassa, Ranskassa jne. tai toisin sanoen romaanisten kielten maissa taas kysymys muodostetaan normaalisti intonaatiota/äänenpainoa muuntelemalla. Tämä onkin sopusoinnussa kulttuurin kanssa koska miehet ovat tuolla muutenkin aloitteellisempia ja panoeinokulttuuri normaalimpaa. Siellä siis aspeger-mies voi kauhistuttaa naisia kun naiset voivat kuvitella saavansa käskyjä asperger-miehiltä treffeihin ja seksiin. Toisaalta taas einomiehet voivat ilmaista seksuaalisuuttaan vapaammin koska tulkinta jää osin naiselle...eli nainen ei oikein tiedä sanoiko mies laittavansa käden naisen jalkoväliin vai kysyikö mies lupaa siihen.
Ongelmana tässä teoriassa (että kieli mukautuu panetuksen asteen mukaan) on esim.Venäjä jossa myös muodostetaan kysymys intonaation kautta mutta venäläiset miehet eivät ole samalla tavalla renttumaineessa ja ovat puhtaampaa valkoista rotua.
-
En myöskään tiedä Kreikasta ja Turkista (tärkeitä panoeinomaita) koska en ole yhtään perehtynyt noihin kieliin.
Mitä luulette; voiko kieli vaikuttaa sukupuolten suhteisiin?
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Suomessa sosiaalisesti monotoninen ja sosiaalisesti ujo mies käyttää liitepartikkelia (ko,kö) kysymysten muodostamiseen; "Lähtisitkö treffeille?" "Voinko suudella sinua?" "
Mutta eikö olekin hassua, että ne vähemmän ujot ja sulavammat suomalaiset miehet käyttävät samaa äidinkieltä, eivätkä suinkaan ranskaa tai italiaa.
Venäjällä on huomattavasti voimakkaammat sukupuoliroolit kuin Suomessa. Siellä mies on perheen pää ja kantaa vastuun, kun taas Suomessa yleensä nainen kantaa vastuun perheestä. Minulla on venäläisiä työkavereita ja olen sitä kautta tutustunut heidän kulttuuriinsa enemmänkin. Venäläiset naiset ovat todella feminiinisiä ja panostavat naisellisuuteen koska Venäjän kulttuurissa sukupuolirooleilla on vielä todella väliä. Kaikista naurettavin tilanne tapahtui yhtiömme kesä juhlissa jonne naimissa oleva venäläis osakas saapui tyttöystävänsä kanssa. En todellakaan voisi kuvitella että yksikään suomalainen mies osakas olisi tullut yhtiön juhliin jonkun salarakkaansa kanssa.
Etelän maiden kulttuurissa naiselle on tärkeintä koti kuntaas pohjoismaalaisessa kulttuurissa naiselle on tärkeintä ura. Tämän sain itsekkin lapsena kokea kun illallisen teosta vastasi meidän perheessä suurimmaksi osaksi isä. Jos isällä sattui olemaan ylitöitä niin sitten äiti toi seitsemän kahdeksan aikaan pitsat.
Juu. Minulla on yksi suht menestynyt venäläinen kaveri jolla on hyvin näpsäkän ja feminiinisen oloinen vaimo. Olen myös sitä mieltä että venäläiset naiset ovat jotenkin ankarampia ja vaativampia kaikkia ihmisiä kohtaan; en siis tarkoita vaatimuksia miesten suhteen. Suomalaiset ovat vähän lepsumpia ja ottavat asiat enemmän läpällä. Molemmissa on kai puolensa.
Joka tapauksessa tämä ketjuhan käsitteli erilaisia miehiä, seksuaalisuutta ja sen sellaista.
Mitä muuten tarkoittaa Viron kielessä noor-mies. Jos sinua virolaiset naiset sanovat noor-mieheksi, vaikka siis itse ovat selvästi(jotain 20 v) sinua nuorempia niin onko tämä joku kohteliaisuus niinkuin sen oletan olevan, vai sitten jotain muuta tarkoittava tällaisessa yhteydessä.
Noista nuorten venäläisnaisten jutuista olen muuten ollut kiinnostunut ja minulla on mailien vaihtoakin ollut erään nuoren venäläiskaunottaren kanssa joka on opikskelija Sankt Petersburgista. Mailien vaihto on kuitenkin tapahtunut englanniksi eikä siinä pääse venäjän kieleen josta minä en mitään ymmärrä.
Ei tulisi mieleenkään kysyä "lähtisitkö treffeille?". Yleensä hoidan käyttäen sellaisia sanontoja jotka voi halutessaan tulkita huumorilla (sopii puolitutuille, vaikka työkavereille tyyliin "En jaksa tätä hommaa" - "Mä voin piristää sua, vien sut ulos tänään"). Ihan vieraita en ole treffeille koskaan pyytänyt. Vieraalta pyydetään numero ("hei, oli tosi hauska jutella. anna sun numero niin voidaan jutella taas." ei MISSÄÄN NIMESSÄ "voisitko antaa numerosi") ja puhelimessa sitten ilmoitan, että haluan tavata, käykö silloin ja silloin ja siellä ja siellä. Ja sitten tarvittaessa neuvotellaan parhaiten sopiva aika ja paikka.
En ole myöskään koskaan kysynyt "voinko suudella sinua". Olen joskus sanonut "haluan suudella sinua", johon vastaus oli muistaakseni vain katse, mutta suudelman sain. Tyypillisempi minulta on kiertoilmaisu tyyliin "tule tänne" ja vedän naisen kainaloon.
Yleisesti ottaen naiset pitävät siitä, kun mies sanoo tahtovansa jotain. Tämän opin eräältä naiselta ja olen huomannut hänen olleen oikeassa. Epävarmuus on aina turn-off (paitsi ehkä kaikkein itsevarmimpien naisten kanssa, he voivat sietää normaalia epävarmuutta). Kannattaa olla naisen seurassa vahvasti jotain mieltä sellaisistakin asioista, jotka eivät voisi vähempää kiinnostaa. Tuntuu vielä siltä, että "väärä" mielipide on oikein magneetti naiselle. Esim. hippinaiselle kun aluksi vänkkää rasistista läppää (itse en ole kokeillut koska rasismi on vastenmielistä, mutta seurannut sivusta), niin pian se on ihan lämmin. Lopputuloksen on tietenkin paras olla sellainen, ettei oikeasti ollutkaan väärää mieltä.
Itse tarkennan kun tähän kuitenkin tartutaan: "Ihan vieraita en ole treffeille koskaan pyytänyt." tällä tarkoitin sitä, että esim. kadulla tai satunnaista baarissa. Sen sijaan jos olen baarissa jonkun tavannut, niin ennen numeron pyytämistä on juteltu sen verran ettei voi ihan vieraana pitää. En ole numeroa alle tunnin juttelulla tainnut koskaan pyytää. Kahta tuollaista ei oikein ehdi illassa, eli en ole kovin pelimies :)
Totta, jos sanot suoraan kohteliaasti mitä tahdot, se tavallaan antaa myös naiselle luvan olla suora. Ja näinhän ne hyvät asiat etenee.
Sillähän sitä tietää mitä kaveri tahtoo. Kuulostat mukavalta mieheltä.
Tuosta tuli taas mieleen että romaanisten kielten puhekäytännössä on ihan normaalia ja kohteliasta pyytää jotain sanomalla "anna minulle" eli käskymuodolla, mikä taas ei kuulostaisi suomessa yhtä hyvältä.
Eikö muka? Käsiä ylös, kuinka moni osaa sanoa suhteessa "anna pusu"?
Romaanisissa kielissä vieraiden ihmisten "käskemistä" toki helpottaa teitittely, joten se ei etäisyyden vuoksi edes kuulosta käskyltä.