Olin vuoden verran työttömänä -90 luvun lopulla. Aluksi se oli ihan hauskaa kun sai "lomailla" vaan. Jonkin ajan päästä se hauskuus katosi, enkä sen jälkeen nauttinut työttömyydestäni päivääkään. Köyhäilyä ja vi tutu sta päivästä toiseen. Huomasin et kotona makaamalla sitä on koko ajan syvemmällä siinä työttömyyden suossa. Älkää jääkö sängynpohjalle makoilemaan, sillä kukaan ei todellakaan työttömän puolesta niitä töitä hae. Jokainen on oman onnensa seppä, niinkuin sanotaan. Alle vuosi työttömyyden alkamisesta hain kurssille. Kävin sitä sen 3kk, sain itsevarmuutta, hain töitä pohjoisesta, en saanut. Hain töitä eteläsuomesta, heti nappas ja sillä tiellä olen edelleen. Sen kurjan vuoden jälkeen päätin etten enää koskaan halua olla työtön, en koskaan! Pidän kynsin ja hampain kiinni nykyisestä työstäni ja se on kannattanut.
Ei enää koskaan!
heikki hitsaaja
081
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.