Itsekuri.

. kirjoitti:

Kaikki voivat varmaan olla ainakin suunnilleen samaa mieltä siitä, että laihdutuksessa loppuen lopuksi itsehillintä on tärkeintä onnistumisen kannalta. Minun on vaikea ymmärtää miksi se on joillekkin niin vaikeaa, sillä itse olen perheestä, jossa on totuttu ostamaan suuria määriä kaikenlasia herkkuja ja limsaa. Ja tietenkin itsekkin tykkään suklaasta, sipseistä, jäätelöstä ja limsasta siinä missä muutkin, mutta pysyäkseni hoikkana satun myös tietämään, että arkisin minun kulutettava noin 1000 kaloria vähemmän joka päivä, koska viikonlopun juomista kertyy sen suunnilleen sen verran. Jos asuisin jo yksin tilanne olisi tietysti helpompi, koska suostun ostamaan vain terveellisiä ruokia, mutta kun vielä asun kotonani, niin itsehillintä on todella kovilla, sillä olen nyttenkin esim pinonnut kaapin päälle avaamattomia suklaalevyjä, joita äiti tuo minulle kaupasta. Tämän lisäksi kaapeista löytyy vielä milloin mitäkin ja aina iskee halu ottaa jotakin, kun joutuu niitä katselemaan täällä. Asia ärsyttää minua suunnattomasti vaikka olen yrittänyt sanoa perheelleni, että jos ei ostettaisikaan yhtään herkkuja. Tiedän että olen melko tarkka, mutta se johtuu siitä etten halua nähdä nälkää. En pidä nälän tunteesta sitten yhtään, siksi en ikinä kieltäydy lämpimistä aterioista tai leivästä, lihasta, kasviksista yms keveistä, terveellisistä ruuista. Niitä syön sitten mahan täydeltä päivän mittaan, sillä tiedän, etten voi lihoa pelkästään normaalilla ruualla. Siinä ei yksinkertaisesti ole niin tiivistä kaloripitoisuutta, että sitä ainakaan kovin helposti söisi liikaa. Yhdeltä terveelliseltä aterialta kun on vaikea saada yli 1000 kaloria, ja sillä pärjää taas monta tuntia.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä