Heh, nyt on päässyt irti koko nettideittailusta!
Mahtava tunne kun ei ole enää sellaista pakonomaista intoa hakea ketään.
Olen loppujen lopuksi tyytyväinen siihen, että en elä surkeassa suhteessa kenenkään kanssa enkä enää tunne tarvisevani ketään. Ilohan se olisi jos jonkun kohtaisi mutta nyt se ei enää haittaa.
Omat kuviot - omat jutut. Niillä mennään.
- No woman no cry
Mahtava tunne kun ei ole enää sellaista pakonomaista intoa hakea ketään.
Olen loppujen lopuksi tyytyväinen siihen, että en elä surkeassa suhteessa kenenkään kanssa enkä enää tunne tarvisevani ketään. Ilohan se olisi jos jonkun kohtaisi mutta nyt se ei enää haittaa.
Omat kuviot - omat jutut. Niillä mennään.
- No woman no cry
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mulla oli vajaan vuoden profiili ja sitten heitin sen roskakoriin. Nyt olen keskittynyt
täysillä harrastuksieni pariin, joista pidän.
Yhtä tyhjänpäiväiset kirjoittelut ja treffit, jotka ei jomman kumman puolelta johtanut
mihinkään, ihan turhaa jallitusta.
Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvin harva tapaa netissä sen oikean, siis hyvin
hyvin harva.
Sitten ne ketkä uskoo tähän touhuun, niin antaa palaa vaan ja onnea !!!.
Sama juttu täällä. Jätin profiilin kuitenkin vielä roikkumaan ja käyn sitten joskus vilkaisemassa, jos ei muuten onnista. Jos sinne SE OIKEA todellakin sattuisi viestin tyrkkäämään niin jaksanee muutaman päivän odotella.
En kertakaikkiaan enää jaksa kirjoitella, kun naisten vastaukset tulevat yksisanaisina ja minun pitää koko ajan olla aktiivisempana osapuolena. Miten ihmeessä juttua jatkat kovin pitkään, jos toinen ei tee käytännössä yhtään mitään? Ei ole nettideittailu minua varten. Mutta onnea tosiaan niille, joilla tämä homma toimii!
arpapeliä, alussa voi olla ihan eri ihinen, mikä sitten kun jo asutaan yhdessä, näitä luonteenpiirteitä, narsismia, alkoholismia, väkivaltaa, itaruutta kun huomaa lopulta, katuu ja katuu, kunnes antaa kenkää..
Sama juttu täällä, jätin profiilin kuitenkin vielä ja käyn joskus vilkaisemassa. Nykyajan naiset tuntuu kurkottavan kuuta taivaalta. Jos kirjoitat ihan asiallisen viestin jollekkin naiselle niin ensimmäisenä pyydetään nähdä kuva, jos et sitä halua heti näyttää niin lopetetaan kirjoittelu, jos näytät ja naama ei miellytä niin lopetetaan kirjoittelu, näin se vain on mennyt, kokemusta on. Naisille voin sanoa sen verran että onnea sen täydellisen miehen etsintään :D
Älkää menettäkö toivoanne. Täällä yksi yksittäinen pikku kokemus. En olisi tavannut suomalaista meistä muuten kuin netin kautta. Kun se mukavantuntuinen lopulta pomppasi haussa esiin (kun nostin hiukan ikärajaa), huomasimme, että meillä oli monta yhteistä asiaa, mm se, että olimme kyllästyneitä detittailuun. Oli vähän muutakin, tietysti:) Siitä se alkoi. Emme taida kumpikaan olla korviamme myöten rakastuneita, mutta näin hänessä heti minulle sopivan miehen, aviomiehenkin ehkä. Tuntui heti helpolta jutella. Ei koskaan lopu sanat. On niin paljon sanottavaa kummallakin, että pitää tehdä listoja asioista, mistä haluaa jutella, ettei tärkeätkin asiat jää sanaryöppyjemme alle. Suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta ja olemme muuttamassa yhteen. On kuin muuttaisi kotiin. Ihan kuin olisi tunnettu iät ja ajat. Luotamme toisiimme, meillä on hauskaa. Ilman nettiä emme koskaan olisi tavanneet. Emme ole täydellisiä, paitsi ehkä toisillemme, melkein.
olen samaa mieltä sen "oikean" löytää kun on löytääkseen, lopetin myös netistä miehen etsimisen ja aika nopeasti löysinkin aivan ihqun miehen melkein naapurista, että näin!!
-huono maku miehistä mitä netissä tapasin; moni yksinäisiä, ei sosiaalista elämää, joistakin sain riesan hulluudeksi asti, eli onnellinen on se, joka löytää KUNNOLLISEN miehen nettideitin kautta!!
Nyk.kultani löysin ravintolasta (!!) ja hän oli siellä selvinpäin.
Silloin kun hermot meinaa mennä, on parempi pitää taukoa. Itselle kävi lopulta onnekkaasti ja täytyy sanoa, ettei myöskään nettideittailua tule pätkänkään vertaa ikävä.
Olen yhden netititreffeillä tapaamani miehen kanssa vuoden seurustellut ,mutta lopetin kun suhde ei toiminut välimatkan ym. vuoksi,tässä mietin kun avoliitto pitkä takana ,yksi nettireffeillä vuoden suhde ja ero avioliitosta takana,että olisiko sinkkuna helpompaa,ei oikein huvita enää uskaltautua nettitreffeille,
Taitaisi olla helpompi kun jossain vain tapaisi jonkun.Toisaalta kaksi tuttua ovat elämänkumppani treffejen kautta löytäneet.Aikamosia kauhukuvia on tuosta nettitreffeistäkin kuullut, Ei kyllä ole mitään pakonomaista halua hakea ketään,mutta toisaalta ei ole ihmisen hyvä olla yksinkään..
Ei ole ihmisen hyvä olla yksinään, mutta kun ei ole muita vaihtoehtoja niin parempi valita itsensä ja tehdä sitä mikä kiinnostaa kuin väkipakolla yrittää löytää jonkun.
Siitä ei tule muuta kuin ongelmia.
Jos näin on "tähtiin kirjoitettu" niin olkoot asiat sitten niin.
Miehen on parempi kulkea omaa tietään (ja ilmeisesti naisenkin) kuin ryhtyä väkipakolla toisen talutusnuoraan.
Ei se itserakkaus ole kuitenkaan pahasta, sillä suojaa itseään turhilta takaiskuilta ja kolhuilta.
Antaa elämän mennä ja hypätään sitten kyytiin kun se oikealta tuntuu.
PEACE!
Nämä nettitreffit on moskaa! Jokainen nainen jonka oon tavannu ovat valehdelleet profiilissaan ja osoittautuneet omahyväisiksi hyväksikäyttäjiksi. Ja niin surullista on se, että naiset kuitenkin tekee sen valinnan. Heillä on valta. He voivat vastata miehelle tai olla vastaamatta ja miehet sen kuin jatkaa piiritystään. Naiset ovat koukussa miehiltä saamaansa ihailuun eivätkä edes halua löytää sitä oikeaa vaikka muuta väittävätkin. Ja se on helppo perustella sillä, että sille oikealle laitetaan niin korkeat kriteerit ettei sellaista tyyppiä ole olemassakaan. Minkäänlaisesta inhimillisyydestä näillä areenoilla on turha haaveilla.
Hassua, tunnen aika monta naista itseni lisäksi ja kukaan heistä ei ole omahyväinen hyväksikäyttäjä.
Ketä käytetään hyväksi? Henkilöä joka sallii itsensä hyväksikäytön, joko sairaalloisen kiltteyden takia tai itsetunto on niin heikko että "kaikki käy mitä haluat kulta". Läheisriippuvuutta, ehkä jotkut miehet myös menevät aivan sekaisin ja harkintakyvyttömäksi kauniin naisen edessä?
"Kaikki naiset" varmaankin ovat iältään 25-35 ja hoikkia, lapsettomia, kauniita?
Ehkä myöskin sosiaalista kanssakäymistä ja assertiivisuutta voisit opetella vastaisen varalle. Ja pyydä vaikka siskoasi valkkaamaan kuvien ja tekstien perusteella pahimmat kokotit pois. Parempaa jatkoa!
: )