sinkkuuden säilymiseen voi verrata uskontoon.
Uskottelu muille että haluaa pysyä sinkkuna eikä sitoutua itsensä suojelua pettymyksiltä.
Taikausko on taas sitä ettei kannata hiiskua mistään orastavasta flirtistäkään kenellekkään koska muuten se homma ei tule onnistumaan.
Toivo paremmasta pitää ihmistä pinnalla ja jokainen haluaa kehitystä elämään.
Ei sinkkuna olo varmasti pöllömpää ole kun vain asennoituu ja sopeutuu tilanteeseen.
Sen oikean sattuessa elämän polulla vastaan niin asiathan muuttuvat hyvinkin nopeasti.
Sinkkuihmisestäkin hehkuu tietynlainen kemia kun on valmis vastaanottamaan tuttavuuksia. Myös varatut ihmiset voivat hehkua joten siinä oltava varovainen ehdotuksissaan. Yleensä asiat etenevät jouhevasti. Suuntaan tai toiseen.
Uskottelu muille että haluaa pysyä sinkkuna eikä sitoutua itsensä suojelua pettymyksiltä.
Taikausko on taas sitä ettei kannata hiiskua mistään orastavasta flirtistäkään kenellekkään koska muuten se homma ei tule onnistumaan.
Toivo paremmasta pitää ihmistä pinnalla ja jokainen haluaa kehitystä elämään.
Ei sinkkuna olo varmasti pöllömpää ole kun vain asennoituu ja sopeutuu tilanteeseen.
Sen oikean sattuessa elämän polulla vastaan niin asiathan muuttuvat hyvinkin nopeasti.
Sinkkuihmisestäkin hehkuu tietynlainen kemia kun on valmis vastaanottamaan tuttavuuksia. Myös varatut ihmiset voivat hehkua joten siinä oltava varovainen ehdotuksissaan. Yleensä asiat etenevät jouhevasti. Suuntaan tai toiseen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Uskontoon verrattavissa on myös se että käy viikonloppuna baarissa ja toivoo ihmettä, jota ei koskaan tapahdu.
Aivan! Tuleeko kotoa kuitenkaan kukaan hakemaan? Niin? Eipä taida tulla..
Kaikki mihin sokeasti uskot on yhtä verrattavissa uskontoon. :-) Olemme siis kaikki enemmän ja vähemmän eräänlaisia uskovaisia.
Tekeekö usko asiasta periaatteen vai periaate uskon?
Periaatteessa uskon että sen jonkin löytäminen on työn alla tai sitten se tapahtuisi helposti.
Uskonto on oopiaattia eli mitä vikaa hä?
Ei mitään vikaa, vikaa, vikaa. Usko pois.
"Uskonnollinen ahdistus on samalla sekä ilmaus todellisesta ahdingosta että protesti todellista ahdinkoa vastaan. Uskonto on sorretun olennon huokaus, sydämettömän maailman sydän, aivan kuten se on hengettömän tilanteen henki. Se on kansan oopiumia.
Kansan onni vaatii hävittämään uskonnon kansan kuviteltuna onnena. Vaatimus luopua kansan oloja koskevista harhakuvitelmista tarkoittaa vaatimusta luopua sellaisesta tilasta, joka tarvitsee harhakuvitelmia. Siksi uskonnon kritiikki on alkio kritiikkiin murheen laaksosta, jota uskonto sädekehänä ympäröi. Kritiikki on poiminut kuvitellut kukat kahleista, ei siksi, että ihminen kantaisi kahleita ilman mitään kuvitelmia, vaan siksi, että hän karistaisi kahleet ja poimisi elävän kukan."
Kumpi on vittumaisempaa?
1. Tietää, että saisi naisen jos vain uskaltaisi yrittää, mutta ei koskaan uskalla.
2. Yrittää, mutta ei vain saa naista.
Itse olin ennen vaihtoehto 1. Sitten kun viimein uskalsin yrittää, rakastuin kyseiseen naiseen ja 5 vuoden liitto jo takana. Villit poikamiesvuodet jäivät välistä kun ei uskaltanut yrittää.
Kyllä tuo ensimmäinen vaihtoehto on v-mäisempi. Ainakin omasta mielestäni.
Jäätyminen. Eli 1 vaihtoehto.