tulleen vironkielestä. Siellä slaaveja/venäläisiä kutsuttiin venneläisiksi ja heidän asuinaluettaan Vennemaaksi tai Vennäinmaaksi.
Mistä sitten nuo nimikkeet tulevat? Ehkäpä sillä alunperin tarkoitettiin vain ylipäätään muukalaisia, jotka saapuivat veneillä...
0Äänestä
AlkuperäinenTermiitti
Germaanista alkuperää wened.
0Äänestä
vanha kundi
Venäläisten veneellä liikkuminen oli varmaan ylivoimaisesti eniten käytetty kulkuneuvo. Niin Laatokan Karjalassa kuin Etelä-Suomen rannikolla pohjoiseen suuntautuvia jokia pitkin. Niitä jokiahan riitti ja riittää. Nousutkin melko pienet. Infra oli polkujen tasolla ja vasta 1300-luvulla kehittyi "Kuninkaantie" Pietarista Varsinais-Suomen Turkuun.
Ja Viron kielestä tosiaan löytyy Venemaa=Venäjä ja venelane=venäläinen. Tosin vironkielessä vene on paat eli he eivät tarkoittaneet vene-sanalla meidän nykyistä venettä. Jos he olisivat kuvanneet venettä käyttävää kansaa olisi se varmaan ollut Paatmaa=Venäjä ja paatlane ( paattilainen )=venäläinen. Vene-sanasta tuo yhtäläisyys ja alkuperä kuitenkin ilmeisesti tulee.
Suomen ja etenkin Viron alkuperäinen tarkoitus sanalle ”vene” tai ”venne” pitäisi löytää. Onkos palstalla virolaisia tutkijoita?
0Äänestä
Himohessu.
Nyt varmaan moni ihmettelee viestini kirjoitusajankohtaa
En ole virolainen tutkija, mutta jostakin olen lukenut että sana venäläinen tulee tavusta -ven, joka taas tulee sanasta slaven =slaavilainen, jota venäläiset ovat.
Suomen ja viron kielessä puheen painotus on ensimmäisellä tavulla, mutta venäjän kielessä ei, siksi sanassa slaVen painottuu jälkimmäinen tavu.
Summa summaarum: Sanalla venäjä tai venäläinen, ei ole mitään tekemistä veneen kanssa.
0Äänestä
näin se meni
Venäjä sanan alkuperä on vieras/vierasuskoinen, eli venäläinen-väinöläinen-vainolainen jne....
Kun "suomalaiset" eli alueen alkuperäinen asutus siirtyi kristinuskon piiriin, niin pakanoita alettiin kutsua väinöläisiksi tai venäläisiksi, myöhemmin nimitys alkoi siirtyä itäisiä heimoja tarkoittavaksi, eli Karjalaa ja siitä itään, Slaavit saivat/perivät nimen kun ottivat alueen hallintaansa. Vainolainen on tämän saman sanan väännös, tarkoittaa vihollista, tai vierasuskoista, sitähän myös ortodoksit on ...
0Äänestä
TiedänKaiken
Tulee Vendit - nimisestä slaavilaisesta heimosta, joka eli 1000 vuotta sitten nykyisen Itä-Saksan ja Puolan alueilla.
0Äänestä
hmmmmmf
eiks venäläinen tarkoita alunperin sanaa roisto tai patalaiska tollo?
0Äänestä
Lähtökohtana-on
vironkielen sana "vene". Se on suomessa vääntynyt Venäjäksi ja "venneläiset" venäläisiksi.
Muiden kielien Rus, Russia jne -johtoiset sanat taas muuttuivat haukkumanimeksi, vaikka Venäjällä se on edelleen virallinen nimi.
0Äänestä
silleen-
Eesitin kielessä "vene" on "paat" ja "vene" on venäläinen.
0Äänestä
vesistöä.on
Venäjä, viena, väinä, vene, kaikki samaa ja vesistöön liittyvää. Lienee ensin tarkoittanut itäisiä sukulaisheimojamme sillä he olivat lähellä ja joku kutsumanimi heillekin tarvittiin. Varsinaiset venäläiset aika kaukana.
On hyvin yleistä, että lähinaapureilla on naapuristaan joku omaperäinen nimi, joka perustuu lähikontaktiin. Näin latvialaiset kutsuvat venäläisiä nimellä krievs, joka viittaa muinoiseen krivitsien slaaviheimoon Novgorodin alueella. Virolaista tarkoittaa latviassa sana igaunis, joka viittaa Viron eteläisimmistä osista joskus käytettyyn Igaunija-nimeen.
Sitten mennäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: missä ja milloin asuivat ne suomalaiset, jotka olivat vendien naapureita? Tietenkin vironkielen sana venelane on samaa pohjaa kuin suomen "venäläinen". Juontaisiko slaavinaapurikansan vendeiksi/venäläisiksi kutsuminen juurensa ajalta, jolloin suomalaiset ja vendit olisivat olleet naapureita - mahdollisesti eteläisen Baltian tietämillä?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
tulleen vironkielestä. Siellä slaaveja/venäläisiä kutsuttiin venneläisiksi ja heidän asuinaluettaan Vennemaaksi tai Vennäinmaaksi.
Mistä sitten nuo nimikkeet tulevat? Ehkäpä sillä alunperin tarkoitettiin vain ylipäätään muukalaisia, jotka saapuivat veneillä...
Germaanista alkuperää wened.
Venäläisten veneellä liikkuminen oli varmaan ylivoimaisesti eniten käytetty kulkuneuvo.
Niin Laatokan Karjalassa kuin Etelä-Suomen rannikolla pohjoiseen suuntautuvia jokia pitkin.
Niitä jokiahan riitti ja riittää. Nousutkin melko pienet.
Infra oli polkujen tasolla ja vasta 1300-luvulla kehittyi "Kuninkaantie" Pietarista Varsinais-Suomen Turkuun.
Ja Viron kielestä tosiaan löytyy Venemaa=Venäjä ja venelane=venäläinen. Tosin vironkielessä vene on paat eli he eivät tarkoittaneet vene-sanalla meidän nykyistä venettä. Jos he olisivat kuvanneet venettä käyttävää kansaa olisi se varmaan ollut Paatmaa=Venäjä ja paatlane ( paattilainen )=venäläinen.
Vene-sanasta tuo yhtäläisyys ja alkuperä kuitenkin ilmeisesti tulee.
Suomen ja etenkin Viron alkuperäinen tarkoitus sanalle ”vene” tai ”venne” pitäisi löytää.
Onkos palstalla virolaisia tutkijoita?
Nyt varmaan moni ihmettelee viestini kirjoitusajankohtaa
En ole virolainen tutkija, mutta jostakin olen lukenut että sana venäläinen tulee tavusta -ven, joka taas tulee sanasta slaven =slaavilainen, jota venäläiset ovat.
Suomen ja viron kielessä puheen painotus on ensimmäisellä tavulla, mutta venäjän kielessä ei, siksi sanassa slaVen painottuu jälkimmäinen tavu.
Summa summaarum: Sanalla venäjä tai venäläinen, ei ole mitään tekemistä veneen kanssa.
Venäjä sanan alkuperä on vieras/vierasuskoinen, eli venäläinen-väinöläinen-vainolainen jne....
Kun "suomalaiset" eli alueen alkuperäinen asutus siirtyi kristinuskon piiriin, niin pakanoita alettiin kutsua väinöläisiksi tai venäläisiksi, myöhemmin nimitys alkoi siirtyä itäisiä heimoja tarkoittavaksi, eli Karjalaa ja siitä itään, Slaavit saivat/perivät nimen kun ottivat alueen hallintaansa. Vainolainen on tämän saman sanan väännös, tarkoittaa vihollista, tai vierasuskoista, sitähän myös ortodoksit on ...
Tulee Vendit - nimisestä slaavilaisesta heimosta, joka eli 1000 vuotta sitten nykyisen Itä-Saksan ja Puolan alueilla.
eiks venäläinen tarkoita alunperin sanaa roisto tai patalaiska tollo?
vironkielen sana "vene". Se on suomessa vääntynyt Venäjäksi ja "venneläiset" venäläisiksi.
Muiden kielien Rus, Russia jne -johtoiset sanat taas muuttuivat haukkumanimeksi, vaikka Venäjällä se on edelleen virallinen nimi.
Eesitin kielessä "vene" on "paat" ja "vene" on venäläinen.
Venäjä, viena, väinä, vene, kaikki samaa ja vesistöön liittyvää. Lienee ensin tarkoittanut itäisiä sukulaisheimojamme sillä he olivat lähellä ja joku kutsumanimi heillekin tarvittiin. Varsinaiset venäläiset aika kaukana.
Vendeistä tarkemmin:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vendit
On hyvin yleistä, että lähinaapureilla on naapuristaan joku omaperäinen nimi, joka perustuu lähikontaktiin. Näin latvialaiset kutsuvat venäläisiä nimellä krievs, joka viittaa muinoiseen krivitsien slaaviheimoon Novgorodin alueella. Virolaista tarkoittaa latviassa sana igaunis, joka viittaa Viron eteläisimmistä osista joskus käytettyyn Igaunija-nimeen.
https://en.wiktionary.org/wiki/igaunis
Sitten mennäänkin mielenkiintoiseen kysymykseen: missä ja milloin asuivat ne suomalaiset, jotka olivat vendien naapureita? Tietenkin vironkielen sana venelane on samaa pohjaa kuin suomen "venäläinen". Juontaisiko slaavinaapurikansan vendeiksi/venäläisiksi kutsuminen juurensa ajalta, jolloin suomalaiset ja vendit olisivat olleet naapureita - mahdollisesti eteläisen Baltian tietämillä?