Olemme molemmat omilla tahoillamme parisuhteessa. Olemme työkavereita ja olemme avautuneet toisillemme monista yksityisistä asioista. (esim ongelmista kotona jne.)
Jos olemme jossain koulutuksissa vietämme illat yhdessä ja istumme yömyöhään kahdestaan jossain pitäen hauskaa.
Puhumme siitä että muut työystävät luulevat meidän välillämme olevan jotain seksuaalista, me kuitenkin aina siihen sanotaan toisillemme että on ihme kun ei saa olla ystäviä keskenään muiden mielestä...
Nyt kuitenkin tuntuu että itse olen ihastunut ja pahastikin tähän naiseen. Mutta miten tiedän että onko hän myös ihastunut minuun, vai pitääkö hän minua vaan hyvänä ystävänä?
Enkä uskalla ottaa asiaa puheeksi koska pelkään että menetän hänet kokonaan jos ihastus on yksipuolista...
Hän on myös muutaman kerran eri keskusteluissa maininnut että ei ole pettänyt miestään... (nämä keskustelut liittyneet meidän nykyisiin kumppaneihin ja mitä he ovat tehneet)
Tuntuu että aina kun ollaan yhdessä molemmat hymyillään paljon ja on erittäin hauskaa...
Jos olemme jossain koulutuksissa vietämme illat yhdessä ja istumme yömyöhään kahdestaan jossain pitäen hauskaa.
Puhumme siitä että muut työystävät luulevat meidän välillämme olevan jotain seksuaalista, me kuitenkin aina siihen sanotaan toisillemme että on ihme kun ei saa olla ystäviä keskenään muiden mielestä...
Nyt kuitenkin tuntuu että itse olen ihastunut ja pahastikin tähän naiseen. Mutta miten tiedän että onko hän myös ihastunut minuun, vai pitääkö hän minua vaan hyvänä ystävänä?
Enkä uskalla ottaa asiaa puheeksi koska pelkään että menetän hänet kokonaan jos ihastus on yksipuolista...
Hän on myös muutaman kerran eri keskusteluissa maininnut että ei ole pettänyt miestään... (nämä keskustelut liittyneet meidän nykyisiin kumppaneihin ja mitä he ovat tehneet)
Tuntuu että aina kun ollaan yhdessä molemmat hymyillään paljon ja on erittäin hauskaa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
on kiinnostunut ainakin ihmisenä. Haluaa viettää aikaa kanssasi ja viihtyy. Luottaa sinuun ja on luotettava sinulle. Vähintäänkin pitää hyvänä ystävänä, mutta ei tuskin voi tuossa tilanteessa pitää sinua enempänä, eri asia sitten on se, haluaisiko pitää muuna. Ei ole olennaista edes tietää, mitä hän haluaa. Se ei muuta sitä tilannetta sinänsä.
Kannattaa silti miettiä alkaako ruokkia tuollaista tilannetta, jos on varattuna. Totuushan ei siitä muuksi muutu, että varattu on. Jossain vaiheessa se kuitenkin menee siihen, että ne välit on selvitettävä kunnolla kaikkien kanssa.
Jos siitä on tulossa joskus enemmän, on hyvä olla nyt ja vain ystävä. Jos ei ole tulossa koskaan mitään, voi olla ystävä. Ei tuossa ole mitään syytä lähteä sekoittamaan tilannetta edes miettimällä sitä, että tulisiko siitä enempää. Varattuja molemmat, eli se tarkoittaa, että ei tule muutakuin sotkua tuosta lähtökohdasta. Vain vapailla on moraalinen oikeus pohtia sitä, haluavatko suhteeseen vai ei. Lisäksi niiden työkavereiden kommentit kannattaa silti kuunnella. Tuskin ne aivan väärässäkään ovat olleet, vaikka varatut koittaa teeskennellä, että ei tunnu missään.
Ainahan se on moraalitonta edes ajatella jne... mutta nyt ei ollut siitä kyse.
Nyt olisin vain halunnut tietää miten lukisin tätä naista, olen aina luullut että olen aika hyvä lukemaan muita ihmisiä. Mutta nyt ensimmäistä kertaa tuntuu siltä että en todellakaan tiedä haluaako hän jotain muuta vai oikeasti olla pelkästään ystävä....??
Ehkä haluaisit tietää, mutta ei sillä ole merkitystä. Tuo tilanne on se, että kun siitä ei kannata tulkita eikä ajatella mitään, niin miksi hänenkään pitäisi olla mitenkään luettavissa ja miksi kuvittelet edes, että ihmisestä pitää lukea jotakin ja sotkea asiansa. Kun ei ole mitään tarvetta eikä perustelua siihenkään. Ja jos huomioi senkin, että oli tilanne mikä hyvänsä, halusi tai ei, niin se ei asiaa muuta miksikään, joten ei sinun kannata sellaisia asiota edes miettiä.
Tuskin sinä voit kenestäkään alkaa kuvittelemaan lukemaan mitään, koska ei tuossa tilanteessa ole mitään luettavaa, jos sinulle ei selvä suomenkieli käy, niin ei voi mitään. Vaikka haluaisit tulkita asioita oman mielesi mukaan, se ei tarkoita, että on mitään tulkittavaa. Ei sillä ole mitään merkitystä, sotkisi vain kaikkien asiat.
Kiitos sinulle! Mutta selvällä suomenkielellä voin vastata sinulle että en kysynyt tässä mikä kannattaa ja mikä ei kannata tehdä.
Eli en kaipaa moraali apua tai tietoa miten asiat voivat sotkeutua elämässä.
asiapa selvä. Aina vastaukset ei miellytä. Millaisen vastauksen haluaisit ollaksesi tyytyväinen?
Ehkäpä aloittaja vain haluaisi tietää tai edes saada aavistuksen myös toisen ajatuksista. Kokemuksella voin sanoa, ettei se asioista vaikeneminenkaan pelasta, vaan vähintäänkin se ystävyys on tuhoontuomittu jossain vaiheessa ja kaikki heijastuu takuuvarmasti omaankin suhteeseen. Tunteiden tukahduttaminen pitkällä aikavälillä vaaraantaa mielenterveyden. :) Toki aina voi toivoa, että kyse on tilapäisestä mielenhäiriöstä, joka menee ohi.
vaikka aloittaja tietäisi 110% varmuudella, että toinen ei olisi hänestä kiinnostunut ja vaikka hän tietäisi 120% varmuudella, että toinen olisi umpipihkassa häneen, niin mitä sillä olisi merkitystä. Se ei anna lupaa varatuille mihinkään. Työkaveruus ja kaveruus ei saisi hetkahtaa kummastakaan tiedosta piiruakaan. Riippumatta siitä, kuinka paljon toinen mittailee toisen hymykuoppien syvyyttä.
Ja vaikka aloittaja saisi tietää tilanteen, mitä hän silti sillä tiedolla tekisi. Ei mitään. Puhut tunteiden tukahduttamisesta, mutta kyllä minä puhuisin vastuuttomuudesta ja tulella leikkimisestä ja kumppanien äärimmäisestä loukkaamisesta jos varatut alkaa niitä tunteitansa levittelemään "kavereina". Toki aina voi toivoa, että jokainen ihminen ymmärtäisi mihin on sitoutunut ja ymmärtäisi niin syvällisesti, että tajuaa, mitä se merkitsee käytännössä, eikä vain puheiden tasolla.
Just, lakaistaan aloittajan ongelma maton alle, niin sitä ei ole olemassakaan. Voisin vaikka löydä vetoa sen puolesta, että jos hän jatkaa nykyistä ystävyyttään, hän rakastuu tähän työkaveriinsa entistä voimakkaammin. Ainoa järkevä teko on tehdä pesäeroa ja pian, jos hän nykyisen suhteensa haluaa säilyttää. Itse suosittelen puhumaan asiat selväksi ellei nyt tunne kykenevänsä kantamaan niitä tunteita sisuksissaan ja jatkamaan niin kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Tekoja voit kontrolloida, tunteita et. Se ei tarkoita, etteikö jälkimmäiset voisi kalvaa mieltä yhtä tehokkaasti.
Ei lakaista, vaan aloittaja ottakoon vastuun suhteestaan ja huolehtikoon nimenomaan siitä, eikä sekaantuko johonkin työkaveriin ja samassa lykyssä mahdollisesti loukkaa omaa kumppania, työkaverin kumppania sekä hajota itseään ja työkaveriaan. Ei tuollaiseen tilanteeseen joudu vahingossa ymmärtämättä mistä muka olisi kysymys. Siksipä olet oikeassa, ihmisillä on vastuu tunteistansa, myös puolison tunteista ettei niitä loukkaa.
Ehkä tunteet voi jotakin kalvaa, mutta se kalvaminen on varmaan aika pientä siihen verrattuna, miten paljon kalvaa sitten kun on loukattu kumppaneita, ja loukkaa vielä sitä työkaveriaan sillä, että olisi kiinnostunut ja ruokkii toisenkin kiinnostusta, mutta yhä edelleen on tasaisen tappavasti varattu.
Jos ei ymmärrä sitoutumisen ja vastuunoton merkitystä, ei sitä kukaan muukaan voi selittää. Kyllä niitä ihastumisen tunteita varmasti tulee, mutta se sitoutuminen tarkoittaa juuri sitä, että kun niitä tulee, on sitoutunut omaan suhteeseensa, eikä sitoutunut rikkomaan toisenkin suhdetta kuten aloittajalla nyt olis ajatuksena.
Lisäksi miksi aloittajan pitäisi kaataa tunteensa toisenkaan niskaan. Ei se ole helppoa olla tunteiden kohteena eikä millään tavalla tunnu miltään lahjalta, jos joku varattu tunnustaa tunteensa toiselle varatulle. Lähinnä voi herkästi saada toiselle syyllisen olon siitä, että aloittaja on käsittänyt ystävyyden tarkoituksen väärin.
Oman parisuhteen sotkut pitäisi pitää omassa suhteessa ja selvittää ne siellä: te uskoutudutte toisillenne eli mikäs olisi teidän suhteenne uskollisuus... niin, ihastuneena sitä höpisee ja luulee, että tämä on erikoista, mutta ehei, te kaksi vaan avaudutte toisillenne ja luotte läheistä suhdetta ahkerasti poispäin oikeasta parisuhteestanne kääntyen. Se on teidän molempien tyyli siis, ainakin sinun kun ihastutkin. Joten kun arki astuu kuvioihin, intohimot on pantu kirjaimellisesti nurkkaan ja alkuhuuma mennyt niin mitäs sitten...
Että ei kovin hyvä pohja ainakaan noin alkuunsa. Mitä siis suhteelta edes haluat? Olet ihastunut tämän avoimuuden ja uskoutumisen takia, mutta toinen on selkeästi ilmoittanut että ei ole pettänyt. Hän siis on uskollinen: hän ei ole sitä enää jos alkaa kanssasi enempää huseeraamaan. Ei nyt kyllä tuokaan vaikuta lupaavalta. Lisäksi hän on ehkä sillä halunnut varmistella, että vaikka tässä jutellaan ja ollaan ystäviä, hän todella on uskollinen ja sitoutunut. Ihastuksia tulee ja niitä menee, ei kaikki mene kuin tuuliviirit joka heilahduksen matkaan.
Te olette hyviä ystäviä ja työkavereita ja suosittelen kyllä pitämään sen niin, koska vaikka teillä olisi hauskaakin, niin te olette kuitenkin varattuja. Jos haluaisit jotain muuta, olisit eronnut jo ja etsisit jotain muuta. Etsitkö pikapelastusta? Varatietä? Pakoreittiä? Et osaa hoitaa suhdettasi tai pelastaa sitä, et osaa uskoutua siinä? No, kaikki ne ongelmat seuraa uuteen suhteeseen: olette uskoutuneet toistenne toisten asioista, ette uskoutuneet ja puhuneet omista tunteistanne. Ja sitä se sitten olisi taas. Jos et siis osaa vanhassakaan suhteessa sitä, miten osaisit yht'äkkiä tässä?
Sinuna eläisin ja ottaisin voimaa omaan suhteeseen, siirtäisin sen ilon ja ihastuksen sinne, käytä fantasioita ja muuta. Nyt tiedät, miten läheisyyttä ja ihastusta saadaan aikaan: uskoutumalla, luottamalla ja keskustelemalla. Voit siis saada sekä parisuhteesi kukoistamaan että pitää hyvän ystäväsi. Jos nimittäin ihastuksenne ei kohtaa, menetät hänet melko varmasti. Tai päädyt laastariksi korkeintaan. Sinuna käyttäisin kaiken tuon energian oman oikean parisuhteen parantamiseen ja eläisin onnellisempana ja tyytyväisempänä, ehkä??
Nainen kuulostaa siltä,ettei ole sinusta romanttisessa mielessä kiinnostunut. Hän kertoo uskollisuudesta, pitää teitä ystävinä, ette ole edes suudelleet eikä mitään siihen viittaavaa olekaan, vain hauskan pitoa ja ystävyyttä. Ei ehkä kannatakaan ottaa asiaa puheeksi, tietäisit jo varmuudella, jos hän tuntisi samoin. Lisäksi jos nainen uskoutuu ja kertoo kumppanistaan, se on yleensä vain kaverina pitämisen merkki.
Hyvistä ystävistäkin tykätään ja heidän kanssaan pidetään hauskaa, ja hymyillään. Älä lue siitä liikoja ja pilaa asioita. Mutta muuten tsemppiä, ota onkeesi ja saat tosiaan sekä hyvän parisuhteen että ystävyyden mahdollisuuden.
Tuo on kyllä todella paha tilanne. Itsellä oli kesällä sama tilanne, mutta erona vaan että molemmat erosi kumppaneistaa . Noin kuukauden verran työskentelin tytön kanssa vielä ja sitten hän muutti muualle. Teki niiiiin pahaa kun itse oli täysin pihkassa, mutta en viitsinyt tehdä mitään koska pyörimme samoissa kaveripiireissä, enkä halunnut menettää häntä kokonaan.
Ihastus sitten laantui, mutta vieläkin hyppää sydän kurkkuun jos saan joskus häneltä viestin/hän tulee käymään täällä.
Käy miten käy, vahingosta joka tapauksessa aina viisastuu. Itse en enää koskaan uskaltaisi lähteä tuollaiseen intiimiin ystävyyteen ellei mollemmat ole vapaita, koska pelkään, että tunteet saattavat muuttua täysin yllättäen joksikin toisiksi.