Hei. Olen tutustunut sattumalta eräällä saitilla turkkilaiseen poikaan/mieheen. Hän on 25-vuotias ja asuu Istanbulissa. Huomasin heti muutaman viestin jälkeen, että hän vaikuttaa erittäin fiksulta ja mukavalta ihmiseltä. Olemme jutelleet myös skypessä. Haluaisin tutustua häneen paremmin, koska todella pidän hänestä. Kysyin myös hänen uskonnostaan. Hän sanoi olevansa muslimi, mutta että se ei käytännössä merkitse hänelle mitään. Ei ole ns. uskontoaan harjoittava pipo tiukalla oleva muslimi.
Mutta olen kuullut niin paljon negatiivista turkkilaisista miehistä, että tuntuu etten voi antaa tälle edes mahdollisuutta. Eihän voi olla niin, että niin isosta maasta kuin Turkki ei löytyisi yhtään kunnollista miespuolista yksilöä?! En ole itse koskaan Turkissa käynyt, mutta on sääli että suomalaisten kuva turkkilaisista muodostuu ainoastaan joko suomessa asuvista pitsanpyörittäjistä tai Turkin lomakohteiden ranta-ja baaripojista.
Juttelimme muuten tästäkin asiasta ja hän sanoi, että on totta että näissä rantakohteissa pyörii miehiä joilla on kyseenalaiset motiivit. Ja että näiden miesten takia monilla ulkomaalaisilla on kovia ennakkoluuloja turkkilaisia kohtaan. Vaikka tämä rantalomakohteiden porukka on vain pieni osa turkkilaisia miehiä. Ovat muuten yleensä köyhiä ja kouluttamattomia. Kyllä ne fiksut ja koulutetut turkkilaiset pyörivät ihan jossain muualla. Olisi kiva kuulla kommentteja turkkilaisista miehistä ja varsinkin niistä positiivisista kokemuksista :)
Mutta olen kuullut niin paljon negatiivista turkkilaisista miehistä, että tuntuu etten voi antaa tälle edes mahdollisuutta. Eihän voi olla niin, että niin isosta maasta kuin Turkki ei löytyisi yhtään kunnollista miespuolista yksilöä?! En ole itse koskaan Turkissa käynyt, mutta on sääli että suomalaisten kuva turkkilaisista muodostuu ainoastaan joko suomessa asuvista pitsanpyörittäjistä tai Turkin lomakohteiden ranta-ja baaripojista.
Juttelimme muuten tästäkin asiasta ja hän sanoi, että on totta että näissä rantakohteissa pyörii miehiä joilla on kyseenalaiset motiivit. Ja että näiden miesten takia monilla ulkomaalaisilla on kovia ennakkoluuloja turkkilaisia kohtaan. Vaikka tämä rantalomakohteiden porukka on vain pieni osa turkkilaisia miehiä. Ovat muuten yleensä köyhiä ja kouluttamattomia. Kyllä ne fiksut ja koulutetut turkkilaiset pyörivät ihan jossain muualla. Olisi kiva kuulla kommentteja turkkilaisista miehistä ja varsinkin niistä positiivisista kokemuksista :)
Vastaukset 32
Vanhimmat
No kuules...sieltä Turkista löytyy niitä rehellisiä ja kunnollisia miehiä pilvin pimein. Ne gigolot on erikseen.
Vaikkei itselläni olekaan turkkilaista miestä mutta tunnen sieltä miehiä jotka ovat kuules niin tavallisia, ahkeria, arvostavat hyviä käytöksiä ja vaikka ovatkin muslimeita niin ei se heissä näy.
Eräskin turkkilainen mies kertoi minulle, että vaikka hän on muslimi niin hän silti uskoo kristittyjen tavoin...toisin sanoen, heille se muslimiuskonto on se valtauskonto mutta jotkuthan vaihtavat esim. kristinuskoon.
Nyt täytyy tottakai erottaa ne fanaatikot (joita en kyllä ole nähnyt mutta olen kuullut).
Toisekseen..tulet saamaan kyllä valtavan määrän haukkumisia kun kyselet täällä turkkilaisista miehistä mutta ne haukkujat ovatkin niitä jotka eivät tiedä todellisesta elämästä mitään vaan kehittävät pienessä tyhjässä päässään sairaita kuvitelmia.
Kirjoittele tuon miehen kanssa, kysele asioita häneltä, huomaat kyllä hänen tavan kertoa sinulle asioistaan ja varmaan pääset selville hänen tyylistään elää ihan omin avuin.
Paras tapa tutustua ihmiseen on kirjoitella avoimin mielin mutta tietenkin on pidettävä järki päässä ja onhan mahdollisuus, että toinen valehtelee.
Kunnolliset turkkilaiset miehet ja tottakai naiset häpeävät maansa gigoloja, he tietävät niitä olevan. Samoin minulle ovat turkkilaiset miehet sanoneet myös suoraan, että on olemassa niitä miehiä jotka haluavat vain toiseen maahan mutta heidän mielestään se on väärin.
Siinä jotakin todenperäistä...mutta varmaan itse parhaiten kirjoittamalla selvitä tuon kyseisen miehen tarkoitusperät sun muut.
ja pah täällä palstalla tuodaan vain sitä esille kovasti.miten turkissa on gigoloja vain ne köyhät ja kouluttamattomat miehet? just joo..ei se casanovan tyyli köyhyydestä johdu.jos joku sitä on niin on oli rahaa tai ei. ennemmänkin luonne kysymys vai mitä? niin tosiaan.ja toiseksi,että nämä gigolot vain käyttää hyväksi näitä suomalais naisia? kai niitäkin on joo,mutta asiahan esitellään aina mitä nyt olen huomannut niin tältä kantilta,että suomalais naiset olisi muka jotain uhreja aina.tekeekö heistäå uhrin myös sellainen,kun itse jos sattuvat haarat levittämään näille niin sanotuille gigoloille.syytetään heti miestä.mies sitä ja tätä.eikö aikuiset ihmiset itse tiedä mitä tekevät.se tätyy tyttöjen pitää ne pöksyt jalassa kun se näkyy haittaavan ennemminkin näitä joitakin muita immeisiä(ei asianomaisia itseään) sitten kolmas asia itse en luottaisi silti mieheen joka mukamas moittii saman maalaista miestään tyyliin,että on rehellinen,et joo on niitä gigoloita ja huijareita,mut itse en niistä tykkää. no täytyyhän se luottamus jotenkin ansaita niin hyvä sitten putsata sitä omaa pöytää puhumalla paskaa saman maalaisista miehistä kuin itsekin on. eiköhän se tyttelit näin mene toi homma,et olipa mies mistä vaan kotoisin tai lähtöisin niin hyviä,että huonoja löytyy ihan niin kuin naisissakin löytyy niitä hyviä ja vähemmän hyviä.se on arpapeliä yleensäkin nää ihmissuhteet. ei auta kuin kokeille ja tutustua jos siltä tuntuu.s
hah----on myös niitä miehiä, jotka iskevät tyttöjä netissä!! Se on nykyaikaa, eikä poissulje huijauksen mahdollisuutta. Voi olla että kanssasi kirjoittelee joku tyttö tai ihan joku muu kun väittää olevansa. Kirjoitteöe vaan, mutta älä sorru ihastukseen. Jossain vaiheessa varmaan pyytää rahaa sulta, joten siinä vaiheessa unohda koko tyyppi. Voit myös testat tapausta, ja kirjoita toiselta koneelta sille viestejä. Tulet saamaan oikein herttaisia viestejä vaikka olet toisella nimellä.
No tuo nyt ei kyllä pidä ollenkaan paikkaansa. Olen nähnyt kyseisen miehen kuvat siellä sivustolla missä hänet tapasin JA olen jutellut hänen kanssa skypessä nettikameran välityksellä. Joten tiedän kyllä kuka hän on. Ja en ikinä olisi niin typerä, että lähettäisin rahaa tuntemattomalle ja vielä ulkomaille. Tai ylipäätään kenellekkään.
'Turkkilaisessa' ravintolassa syömassa ollut henkilö tuskin on kovin perilla asiasta. Jos kokemukset perustuvat vain Suomessa tavattuihin turkkilaisiin niin on tavannut vain kurdeja tai vuoristokylasta saapuneita ( ellei sitten kyseessa ole muutama hassu sinne saapunut inssi, lekuri tms.). Matka turkkilaiseen kaupunkiin voisi laajentaa maailmankuvaa ( tai sitten ei). En ole koskaan tavannut yhtaan turkkilaista joka valehtelee olevansa italialainen ja olen asunut maassa 13 vuotta. Kylla vakka kantensa valitsee tai sitten on korvien valissa vikaa, Turkissa roskakuski ei seurustele opettajan kanssa vaan jokainen pysyttelee kaltaistensa keskuudessa.
ohhoh ravintolakommenttini on näköjään sensuroitu, täytyy näköjään yrittää ilmaista itseäni hieman poliittisempaan sävyyn.
mikä tekee niistä Suomessa asuvista turkkilaisista sitten vähemmän turkkilaisia? Sama kuin sanoisi, että suomalaiset pk-seudun ulkopuolella eivät oikeastaan ole Suomalaisia, kun heidän käytöksensä poikkeaa niin paljon meidän käytöksestä.
Turkissa en ole käynyt, mutta olen tavannut lukuisia turkkilaisia Suomessa asuessani.
Ystäväni oli naimisissa turkkilaisen miehen kanssa. Kun nainen tuli raskaaksi, mies ei osallistunut mitenkään perheen elättämiseen tai lapsesta huolehtimiseen vaan erosi naisesta ja yritti kaiken lisäksi iskeä minua.
baarissa minä ja ystäväni olemme törmänneet miehiin jotka väittivät olevansa kreikkalaisia/italialaisia mutta puhuivat keskenään turkkia.
kävin nyt netissä sivistämässä itseäni Turkin domestic violence tilastoista, joiden mukaan neljää vaimoa kymmenestä hakataan. tutkitusti moku pariskunnilla on enemmän riitoja/erimielisyyksia kuin samaa kulttuuria edustavilla, joten täysin tilastollisesti puhuen Suomalaisilla naisilla on valtava todennäköisyys kokea väkivaltaa suhteessaan.
http://www.globalpost.com/dispatch/turkey/090219/turkeys-shocking-domestic-violence-statistics
Tietenkään ei saa yleistää, kaikki ovat yksilöitä ja samanarvoisia ja kulttuurierot ovat totally voitettavissa rakkaudella ja periksiantamattomuudella!!!
"kerran Suomessa erehdyin turkkilaiseen ravintolaan syömään enkä saanut syödä hetkeäkään rauhassa, kun tarjoilija tuli kokoajan iskemään minua!! "
oletko varma että olivat turkkilaisia eikä esim. kurdeja? Suomeen tulee paljon kurdipakolaisia.. on totta että on rantagigoloita ja netistä naisia iskeviä gigoloita, mutta miksi ei voisi olla myös hyvin kouluttautuneita/töitä tekeviä miehiä joilla on aivot tallella vai väittääkö osa tällä palstalla että sellaiset miehet ovat nykyään vain satua?
juttele miehelle mutta älä kysele liikaa ainakaan niin että hän huomaisi ja pahastuisi, omien kokemusten mukaan ulkomaalaset ei tykkää "kuulustelusta" ja ne epärehellisimmät miehet kyllä keksivät paljon satuja huijatakseen naista uskomaan. Kun juttelet niitä näitä voit samalla kysyä jonkun kysymyksen siihen väliin, johon mies voi vaikka vahingossakin vastata rehellisesti, siis jos olisi epärehellinen kuten suuri osa täällä olettaa.. Yritä ottaa selville onko miehellä aiemminkin ollut paljon ulkomaalaisia naisia kavereina/tyttöystävinä, sen voit kysymisen lisäksi toki tarkastaa vaikka fbn tai messengerin kaverilistasta, ne gigolojengeihin kuuluva miehet yleensä haalivat paljon ulkomaalaisia naisia kavereikseen vaikka on niissäkin sellaisia jotka pitävät yksityiselämän ja netin kokonaan erillään, jos ei jää aikaa sinulle se on varma merkki muista naisista.
kyllä olen varma, että mies oli turkkilainen, mies puhui paljon itsestään. toki on olemassa koulutettuja/ työtä tekeviä turkkilaisia, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että suomen ja turkin kulttuurierot ovat niin valtavat, ettei suomalaisten ja turkkilaisten tulisi pariutua vaikka kyseessä olisi hieman länsimaalaistuneemi turkkilainen ja hieman vähemmän länsimaalainen suomalainen. esim venäjä-turkki liitotkin toimivat jotenkuten paremmin. lisäksi, jos turkkilainen muuttaa aikuisiällä Suomeen ei hän todennäköisesti tule integroitumaan tai löydä oman alansa vastaavaa työtä, mikäli on korkeasti koulutettu.
Ei se sinusta asiantuntijaa tee jos käyt jossain pizzeriassa ja siellä on "turkkilaisia". Suuri osa pizzerioista on afgaanien, iranilaisten tai muiden maiden kansalaisten pitämiä pizzerioita. Heitä kaikkia tietysti pidetään turkkilaisina koska heillä on musta tukka, tämä on sitten sitä korkeakoulutetun suomalaisen suuresti arvostettua älykkyyttä.
Suomalaisesta älykkyydestä kertoo mm. seuraava esimerkki: Turkkilainen pizzeria oli lopettanut kadulla x, ja asiakkaalla oli sinne ilmainen pizza-kuponki. Suomalainen älykäs asiakas menee kadulle y, jossa on toinen erimaalaisen pitämä pizzeria. Siellä hän esittää kupongin ja vaatii ilmaista pizzaa. Työntekijä sanoo etteivät he voi antaa ilmaista pizzaa kupongilla joka on hankittu aivan eri yrityksestä, eri omistajalta.
Suomalainen toteaa: "Miksei? Eikös tääkin oo turkkilainen ravintola?"
no tottakai näitä gigoloita löytyy rikkaimistakin miehistä eikä vaan jostain rantapojuista ja köyhistä olosuhteista tulevista miehistä.kunhan joku nyt aikansa kuluksi koettaa säälittävästi selitellä ja sysätä "syyn" gigolo käytökselle siihen,että vain köyhät miehet käyttäytyy näin. jos joku käyttäytyy törkeästi tai tungettelevasti tai ällöttävästi säälittävine isku repliikkeineen.niin ei siihen vaikuta oletko kouluja käynyt tai et.ei ole mitään merkitystä onko rikas tai köyhä.jos käyttäytyy kuin jokin macho konsanaan!!
Monenlaisia mahtuu niihin kymmeniin miljooniin. Ei auta kuin tutustua.
Joskus kurdikin on parempi kuin turkkilainen. Ei pidä yleistää. Ja ei, en puhu nyt Suomessa olevista/asuvista kurdeista/turkkilaisista. Heihin en haluakaan tutustua.
"Hei. Olen tutustunut sattumalta eräällä saitilla turkkilaiseen poikaan/mieheen."
Tämä kertoo jo paljon miten kannattaa suhtautua...
"Saitilla" tutustuminen on yleensä nimenomaan sitä että sua koitetaan käyttää hyväksi.
Jos tahdot tosirakkautta, matkusta turkkiin sitten paikanpäälle.Ja mene KAUAS turistikohteista ja rantagigoloista.
Jos paikanpäällä kohtaat noin itsesi ikäisen henkilön jonka kanssa kemiat käyvät yksiin, eikä hän ole totaalisen tyhjätasku, niin anna palaa.
Muussa tapauksessa voinet unohtaa nuo internetin ihmemaassa tavatut 20vuotiaat pikkupojat jotka muka rakastuvat palavasti 50v mummoon suomesta.
Tämä ei ole ivaa sinulle, vaan pelkästään järjenkäyttöä, sama kaava pätee mihin tahansa muuhunkin maahan kuin turkkiin.
Järki käteen!
Siis anteeksi vain mutta kuka sinulle sanoi, että olisin 50 vuotias mummo?! Olen samanikäinen tuon turkkilaisen miehen kanssa, eli nuori vielä. Joten se siitä.
Heissan!
Kopsasin sulle tähän osittain vastaukseni erääseen toiseen samankaltaiseen keskusteluun jossa myös oli tämä samainen aihe turkkilaisista miehistä :)
Itselläni on turkkilainen aviomies, ja hellempää ja huolehtivaisempaa miestä ja isää saa hakea. Käy töissä (suomalaisessa isossa yrityksessä), maksaa laskut ja perheen menot, auttaa kotitöissä ja jumaloi ja hoivaa pientä lastamme. Viettää kaikki vapaapäivät kanssamme vaikka yritän patistella häntä välillä ulos tuulettumaan ystävien kanssa. On kohtelias ja avulias myös perhettäni kohtaan.
Hän on muslimi, mutta ei harjoita uskontoaan muuten kuin että meillä ei syödä sianlihaa.
Hänen perheensä on ihana ja rakastava. Osa perheen naisista käyttää, huivia ja osa ei; oma valinta. Minä en käytä huivia ja mieheni vastustaa huivin käyttöä. Pukeudun normaalisti, meikkaan ja tälläydyn. Välttelen tosin liian paljastavia kaula-aukkoja, enkä äidiksi tulon jälkeen ole niissä muutenkaan enään viihtynyt. Minareita en ole käyttänyt koskaan.
Liittomme toimii hyvin ja halaame ja suukottelemme päivittäin :)
Ennen kuin aloitat seurustelun/menet naimisiin, on liiton jatkuvuuden vuoksi silti hyvä tutustua muutamaan seikkaan:
-Harjoittaako uskontoa? Toivooko sinun käyttävän huivia myöhemmin?
Huomaa että tyttöystävältä ja vaimolta saatetaan odottaa erilaisia asioita. Vaimo edustaa koko suvun kunniaa..
-Toivooko sinun pukeutuvan eri tavalla?
Vaimolta ja erityisesti äidiltä saatetaan toivoa vähemmän provosoivaa pukeutumista, näin ainakin meillä.
-Alkoholinkäyttö? Taas jälleen odotukset saattavat vaihdella tyttöystävän ja vaimon välillä. Itse en ole ikinä juonut, joten ei hetkauta meidän elämää. Mieheni ottaa muutaman kerran vuodessa.
-Ystäväpiiri? Onko mustasukkainen luonne? Itse en joudu raportoimaan tekemisiäni, mutta tiedän tuttuja joilla asiat ovat toisin. Mieheni ei tosin toivo että kävisin baareissa yksin, mutta en niihin ilman häntä muutenkan haluaisi.
-Eriävät tavat? Sianliha? Siisteys kotona? Tabuja makuuhuoneessa? Intiimihygienia? (usko tai älä, niihin kohdistetaan erityistä huolellisuutta, mikä on mielestäni hyvä asia.) Käytöstapoja kodin ulkopuolella? Naisen monesti odotetaan käyttäytyvän hillitysti.
-KODINHOITO!?
Suurin osa turkkilaisista miehistä odottaa vaimon hoiotavan kotia ja laittavan ruoan. Näin myös meillä, vaikka hän modernihkona miehenä minua auttaakin. Mutta hän kysyi asiasta seurustelumme alussa ja totesin että se ei ole minulle ongelma, olen aina viihtynyt keittiössä.
-Ruoanlaitto..?
Näiden kahden jälkimmäisen asian puimiseen ja selvittelyyn kannattaa oikeasti uhrata aikaa, jotta myöhemmin välttyisit väärinkäsityksiltä ja turhilta riidoilta. Tosin riidoilta ei tietenkään voi kokonaan välttyä, nämä miehet kun todella ovat tulisieluja, itsepäisiä ja vaikka kuinka kertovat olevansa moderneja, niin odottavat vaimoilta silti tiettyjä asioita. Eivät välttämättä edes tajua mainita niistä, kun ne ovat heille itsestänselviä asioita ja jo kotoolta opittuja.
Mieheni usein esimerkiksi odottaa minun tekevän aamiaisen, vaikka olisin kuinka kiireinen.. "kulta, minulla on nälkä. Voisitko laittaa jotain syötävää", ei myöskään ole ihmeellinen lausahdus meillä.. Ja se ruoka on siis katettava pöytään asti.. :D
Nämä miehet ovat myös hyvin dramaattisia, miehelle äänen korottaminen saa aikaan melkoisen sirkuksen. Siksi on hyvä että olen itse rauhallisempi luonne. Vastakohdat tasapainottavat.
-Lapsenkasvatus? Tästä on hyvä keskustella. Mitä odottaa sinulta äitinä? Ota huomioon että tytön kasvatus on suureksi osaksi äidin vastuulla. Jos tytär käyttäytyy huonosti, syyttävä sormi heilahtaa äitiin päin.. :)
Siveellisyysasioita olisi hyvä keskustella myös pidempään. Eroavat suomen kulttuurista hiukan ja saattavat ehkä muuttua häiden myötä
. Tyttöjen kasvatukselta saatetaan myös odottaa tiettyjä asioita. (imetys, lapsen alastomuus, vaipan vaihto, missä ja miten? Musiikki, "sopivat" tv ohjelmat? wc-hygienia? Isomman lapsen kasvatus; käytöstavat, tytön ja pojan eriävät kasvatukset ja säännöt?)
Eroja löytyy näissä turkkilaisissa miehissä, kotipaikka, perhe, kasvatus, koulutus ja muu elämän tausta vaikuttaa, ihan niinkuin suomalaisissa miehissä. Mutta jos toivot harmonista ja rauhaisaa perhe-elämää, niin toiseen on syytä tutustua toden teolla, vaikka kaikki tuntuukin niin ihanalta alussa. Jos kulttuuri erot eivät häiritse ja toiveenne kohtaavat myös arjen pyörityksen suhteen saat itsellesi hyvässä tapauksessa ihanan miehen jolle perhe on tärkein :) Lykkyä pyttyyn! :)
En tiedä johtuuko turkkilaisuudesta, mutta omani, jonka netissä alunperin tapasin, on hyvännäköinen, koulutettu, hyvä keskustelija, ottaa toiset huomioon, huumorintajuinen, tunteellinen, uskonnollinen, raitis, ei tupakoi, säästäväinen....
Saako tiedustella, että asuiko miehesi suomessa vai turkissa kun alunperin tutustuitte? Asutteko nyt yhdessä suomessa? Onko miehesi mustasukkainen ja tekeekö hän kotitöitä? Kiinnostaa vain tietää, kun aina saa kuulla turkkilaisista miehistä kuinka he ovat mustasukkaisia ja odottavat naisen tekevän kaiken kotona...
Heissan!
Se miksi kuulet paljon turkkilaisten tietyistä taipumuksista, esim. odottaa että nainen tekee kaiken kotona ja että he ovat mustasukkaista sakkia, johtuu ihan siitä että monesti asia on näin. Mutta älä anna sen masentaa tai lannistaa itseäsi! Turkkilaisia on monenlaisia, niinkuin on meitä suomalaisiakin. Toki niin suomalaisessa, kuin turkkilaisessakin kulttuurissa on tiettyjä ominaispiirteitä, mutta se riippuu paljolti kasvatuksesta ja perheen omista tavoista minkälaisia meistä sitten aikuisiällä muotoutuu.
Suomalaisille esim. on yleistä tietty hiljaisuus/jurous, pysytellään oman perheen parissa, tapaamiset sovitaan kalenteri kädessä, kaikki maksetaan puoliksi, vieraanvaraisuus on hieman ankeaa ja naiset pitävät henkeen ja vereen kiinni oikeudestaan olla tekemättä ruokaa kotona; näin karusti yleistäen. Kuitenkin joukostamme löytyy myös sankoin joukoin puheliaita ja avoimia yksilöitä jotka pitävät aktiivisesti yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin, käydään ylläri visiiteillä, pöytä katetaan koreaksi aina kun joku tulee käymään, ollaan kohteliaita, tarjotaan syömisiä ja juomisia puolin ja toisin, ollaan avuliaita ja ihmisrakkaita ja viihdytään myös siellä hellan ääressä. Ei siis pitäisi yleistää.
Syy siihen miksi kirjoitin kokonaisen eri kirjon myös niitä ehkä hankalimpiakin kulttuurieroja , ei ollut halu lannistaa, vaan se että ne oikeasti ovat asioita joista joutuu ehkä keskustelemaan siinä vaiheessa kun suhde vakavoituu. Niistä on hyvä olla tietoinen vaikka ne eivät sitten pitäisikään paikkansa sinun miehesi kohdalla. Riippuu taas miehestä, hänen kotikasvatuksestaan ja kotipaikastaan.
Oma mieheni asui suhteemme alussa turkissa ja muutti sitten myöhemmin tänne suomeen. Oppi kielen pikavauhtia, sai töitä isosta suomalaisesta yrityksestä, maksaa kaikki meidän menot, käy ulkona pari kertaa vuodessa (mieluiten minun kanssani) ei suostu ystävystymään "ns. disko poikien" kanssa, vaan haluaa viettää aikaansa perheellisten naimisissa olevien ihmisten kanssa. Avioliitto ja perhe ovat hänelle todella pyhiä asioita. Hän hoivaa ja lellii pientä lastamme ja siivoaa kotonamme usein( paremmin kuin minä. Höh..), tekee ruokaostokset, vie ja hakee minut mistä vaan. On rehellinen, lempeä ja rakastava. Auttaa aina ystävää hädässä. Ei tosiaan tee ruokaa ja odottaa että ruoka on katettu hänelle pöytään, mutta ei esim. pidä sitä pahana asiana että käymme joskus ulkona tanssimassa tai pakota käyttämään huivia, hametta tai muuta vastaavaa. Myös meidän suomessa asuvilla tuttavaperheillä on jotakuinkin samankaltaiset käytännöt.
Olemme vierailleet sukulaisten luona myös istanbulissa, mutta siellä hänen serkkunsa vaati omalta vaimoltaan väljempää vaatetusta ja huivia ja vaimo tosiaan tarjoili teet ja ruoat mukisematta. Disco ilta ei olisi tullut hänen vaimolleen kuuloonkaan (sama koskee myös yhden suomessa asuvan perheen vaimoa) Samaisen serkun veljen vaimo taasen sipsutteli ankarasti ehostettuna, tukka auki tiukoissa farkuissa ja topissa. Teki kyllä kotirouvana kaikki kotityöt, miehen ollessa töissä. Oman mieheni sisko ei sitten tee ruokaa, vaan ruoan tekee heillä yleensä hänen miehensä (työpäivän ja kauppareissun päätteeksi..).
Joten huomanet, että jokaisessa perheessä on omat kuvionsa. Turkissa on valloillaan tiettyjä vanhoja tapoja, mutta on ihan omasta miehestäsi itsestään kiinni seuraako hän niitä kokonaan, osittain tai sitten kenties ei ollenkaan. Samalla tavalla kuin suomesta lienee vaikeampaa löytää miestänsä passaavaa ja hellan edessä ja kotona viihtyvää vaimoa, turkissa on yleistä että miehet osallistuvat vähemmän kotitöihin ja saattavat olla kontrolloivempia kuin suomalaiset miehet. Tämä ei silti tarkoita sitä etteikö suomesta löytyisi niitä kodinhengettäriä ja turkista taasen modernimpeja yksilöitä jotka haistattavat pitkät vanhoille tavoille.
Keskustelemalla ja toisen kanssa elämää elämällä nämä asiat selviävät. Jatkat vaan eteenpäin avoimin mielin äläkä anna negatiivisten ihmisten lannistaa. Sinä tunnet oman miehesi parhaiten :) Tsemppiä jatkoon!
Asui silloin Turkissa ja niin nykuäänkin. minä asun Suomessa. Kun menen hänen luokseen Turkkiin, hän tekee kaikki kotityöt ja maksaa kaikki kulut. Tuo varmaan olsii toisin, jos tapaisimme Suomessa. On hän vähän mustasukainen, mutta en noteeraa sitä, koska emme ole kovin vakinaisessa suhteessa emmekä naimisiin menossa. Ei hänkään varmaan itsekseen siellä minua odota, kun olen Suomessa.
Hän ei työskentele turismin parissa. Tekee koulutustaan vastaavaa työtä. Vaikka välittääkin perheestään, niin näkee haittapuolena senkin, että perhe kontrolloi aikuista miestä.
MInä arvostan turkkilaisissa sitä, että heille kelpaa monesti työ kuin työ, jos niinkseen pitää. Turkkilaisten naapurikansa teettää likaiset/raskaammat ja huonommin palkatut työt turkkilaisilla (siivous, kokin työt, rakennus luultavasti myös) ja sen päälle halveksivat heitä. Minä sen sijaan arvostan enemmän työtä pelkäämätöntä miestä kuin hienohelmoja. Uskoakseni se on turkkilaisten vahvuus, että eivät koe olevansa liian hienoja tekemään työtä.
Niin tulee Turkista hyvää musiikkiakin (Manga).
olen kanssasi samaa mieltä ei se raha ratkaise aina ja tosiaan myös toi,et hienohelmat saa olla. riittää kun mies on mies ja tekee töitä ja elannon saa.
Olen ollut kohta kolme vuotta naimisissa turkkilaisen miehen kanssa, joka on myös kotoisin Istanbulista.
Omistaa oman pitserian(niillä pitsanpyörittäjilläkin on yleensä jokin ammattillinen tai korkeampi koulutus mutta suomesta on ulkomaalaisen kovin vaikea saada oman alansa töitä,varsinkaan jos ei osaa kieltä) ja on kurdilainen.Ja muslimi. Todella huomaavainen ja huolehtivainen mies.Tekee yleensä enemmän kotitöitä kun minä kun töiltään ehtii.
Uskonto ei meidän arjessamme paljon näy. Joskus huomauttelee pukeutumisesta mutta jätän kommentit aina omaan arvoonsa,ei ole koskaan ollut mikään ongelma. Hän laittaa kotona ruokaa,vaihtaa vaipat sujuvasti 1 vuotiaalta tytöltämme.
Alkuun oli melko mustasukkainen, mutta nykyään jo melko suvaitsevainen. Tapasimme siis Suomessa.
Kaveripiirissäni on myös paljon muita turkkilaisen miehen kanssa naimisssa olevia, osa miehistä on ihan kunnon kansalaisia ja osa taas ei. Ihmiset on niin erilaisia. Tottakai voit antaa miehelle mahdollisuuden,kunhan varaudut siihen että yllätyksiä ja yllättäviä ongelmia voi tulla, tai sitten ei. Minun mieheni on ainakin rehellinen, avoin ja kunnollinen.
"pitsanpyörittäjilläkin on yleensä jokin ammattillinen tai korkeampi koulutus mutta suomesta on ulkomaalaisen kovin vaikea saada oman alansa töitä,varsinkaan jos ei osaa kieltä) ja on kurdilainen.Ja muslimi. "
On totta että työnsaantimahdollisuuksia Suomessa vähentää oleellisesti se, jos ei osaa kieltä. Se nyt on ihan luonnollista. Mutta mitä tulee kurdilaisuuden ja muslimiuden vaikutukseen, niin se on kyllä täyttä potaskaa. Jos on ammattitaitoinen ihminen, jonka ammattitaidolle on kysyntää, saa hän halutessaan töitä ihan riippumatta näistä asioista. Muun väittäminen on pahimmanlaatuista hölynpölyä. Mutta toki sopiva tekosyy monelle. Tietysti voi olla joissain tapauksissa niin, että esim. uskonnollinen vakaumus estää hoitamasta työnkuvaan kuuluvia tehtäviä vaaditulla tavalla. Silloin on ihan turha syyttää työnantajaa syrjinnästä. Jos on soveltumaton hommaan, niin on soveltumaton hommaan.
Ongelmahan onkin siinä kun ei erimaalainen tutkintopaperi kelpaa Suomessa,niin sillä ei ole työnantajalle mitään arvoa ja ihan sama miten hyvin homman osaa jos ei oo mitään millä sen todistaa.Täällä kun sattumoisin tykätään noita papereita pyöritellä.Kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa opintoja Suomessa,taloudellinen tilanne kun ei yksinkertaisesti anna periksi.Silloin on tehtävä niitä töitä mitä saa.Ja onko tuo ravintola-ala sitten jotenkin huono/alempiarvoinen työ?Hyvin tuo pitsa ja kebu näyttää suomalaisille maistuvan,miksi niiden tekijöitä sitten dissataan jatkuvasti...
USAlainen opettajani vei Suomessa tutkintopaperit hyväksiluettaviksi johonkin virastoon ja suoritti muutaman kurssin jonka jälkeen tutkinto kokonaan kelpuutettaisiin täällä ja hän työllistyi omaan alaansa. ei se nyt niin vaikeata ole. ja kyllä minua ainakin ärsyttäisi opiskella vuosia jotain alaa ja päätyä raskaaseen aliarvostettuun tarjoilijatyöhön.
Jokuhan tuolla mainitsi, että on hienoa, kun turkkilaiset tarttuu työhön kuin työhön. Toiset taas kumartaa titteleitä.
On myös paljon ammatteja, joita Suomessa ei voi harjoittaa, kun sellaista työtä ei vaan tässä maassa tehdä tai tehtävät ovat harvinaisia.
Tuohon voisi moni tarjoilijaksi päätynyt suomalainen koulutettu vähän älähtää...
By the way, ei se ulkomaalainen tutkinto takaa Suomessa mitään. Onhan näitä ulkomaalaisia insinöörejä ja yliopiston käyneitä, mutta kukaan ei ota heitä töihin, ehkä korkeintaan ammattikorkeat tai yliopistot itse, projekteihin tms.
On se vaikeata työllistyä omalle alalla, varsinkin Suomessa. Yksi USA:lainen opettaja ei tätä asiaa muuta, suomalaiset on ennakkoluuloisia ja vähän rasistejakin.
hmmm... joo, on sen verran sanottavaa Turkkilaisista miehistä omien kokemusten ja ystävien kokemusten kautta, että heihin ei todellakaan ole luottamista! Osaavat kyllä varsin sujuvasti/uskottavasti näytellä rakastavan, hellän ja huolehtivaisen aviomiehen roolia. Mutta heistä ei takuulla yksikään jätä sopivaa pano -tilaisuutta käyttämättä, eivätkä pode ns. huonoa omaatuntoa siitä, että ovat vieraissa käyneet.
samaa voisin sanoa suomalaisista miehistä omien sekä ystävieni kokemusten perusteella.Ei se turkkilaisuus panomiestä tee, kyllä se riippuu ihan ihmisestä itsetään.Toki jos tulee jostain Alanyasta tai muusta turistiparatiisista, on siellä meininki ihan erilainen kun vaikkapa korkeakoulutetulla suurkaupunkilaisella,Toisilla on arvot kohdillaan,toisilla ei,Tunnen/tiedän muutamia juuri kuvailemasi kaltaista turkkilaista mutta tunnen myös paljon samanlaisia suomalaisia.Ja tunnen myös hyviä aviomiehiä,rakastavia isiä.Riippumatta siitä minkä maalaisia he ovat. Kyllä ne turkkilaisetkin osaavat ne housut jalassaan pitäää.Taatusti.
olen tutustunut vain muutamiin turkkilaisiin, mutta sitäkin enemmän kurdeihin. Ovat aika erilaisia ihmisiä mutta kumminkin kaikesta huolimatta samanlaisia, äkkipikaisia ja tulisia luonteita.
Yksi turkkilainen vähän aikaa sitten totesi kurdeista näin "Turkki ei ole heitä varten" mielestäni se oli rumasti sanottu etenkin jos ajattelee sen niin että jos vaikka suomalaisena ei hyväksyttäisi toiseen maahan edes matkalle..
Kyseessä oli vanhempi, jo asenteisiinsa pinttynyt turkkilaismies ja mikä hauskinta hän ei edes juurikaan eronnut ulkonäöltään kurdeista. Toinen turkkilainen oli nuorempi nainen, olimme ystäviä vuosikausia kunnes kerroin alkaneeni tapailla kurdia ja hän totesi siihen vain "paha", sen jälkeen en enää siitä naisesta kuullut ja nyt ymmärrän miksi, rasistisuus kurdeja kohtaan on voimissaan. En ollut puhunut heille yhtään mitään politiikasta tai muustakaan, eikä tapailemani kurdimies ollut edes asunut Turkissa, mutta koska "kaveerasin" kurdin kanssa niin minutkin ilmeisesti pyrittiin heti luokittelemaan vihamieheksi. Ennen jopa suunnittelin matkaa Turkkiin koska se kuulosti kiehtovalta ja erilaiselta maalta, mutta en enää sillä rasismi on asia jota vihaan suuresti! ja tappamista ei pidä ikinä hyväksyä, missään muodossa.
Niinpa, kurdit taistelivat luodakseen Turkkia yhta paljon kuin turkkilaisetkin, mutta pettivat heidat ja ajoivat vuoristoon. Muistivat tasaisesti tappamalla ja pommittamalla kurdeja. Kovasti lehdissa huudetaan miten se paha PKK tekee kaikkea pahaa, tappaa muutaman turkkilaisen sotilaan mutta kun puhutaan mita turkin armeija on tehnyt, unohdetaan kertoa totuus.
Kurdit ovat vainottu kansa. Mikaan ei ole naurettavampi kuin turkkilainen nationalisti joka muuttaa Suomeen, on itsekin maahanmuuttaja ja vieraassa maassa mutta niin kiihkomielisesti isanmaallinen etta haukkuu kurdit eika soisi heille samoja oikeuksia kuin turkkilaisille. Jos heille on isanmaa niin tarkea, niin mikseivat jaaneet sinne?
Vai olisiko niin etta kun se rakas isanmaa ei valita heidan perusturvasta pas*aakaan, piti tulla tanne kylmaan Pohjolaan.
Dillinger ihan ykkönen.