... mistä ateisti saa voimansa?
Mistä henkinen pääoma? (Marx, Lenin ym.)?
Mikä on ateistin uskon perusta?
"Uskovana" olen kiinnostunut näkemään heidän
voimansa lähteen kirjoituksellisessa muodossa?
Muutkin ateistit voivat vastata, kuin yksin omaan
Pakana(M)! Toivottavasti ette esitä linkkiä,
sillä toivoisin vastauksia tähän
keskustelupalstalle. Kiitos jo etukäteen!
Ystävällisesti...
Mistä henkinen pääoma? (Marx, Lenin ym.)?
Mikä on ateistin uskon perusta?
"Uskovana" olen kiinnostunut näkemään heidän
voimansa lähteen kirjoituksellisessa muodossa?
Muutkin ateistit voivat vastata, kuin yksin omaan
Pakana(M)! Toivottavasti ette esitä linkkiä,
sillä toivoisin vastauksia tähän
keskustelupalstalle. Kiitos jo etukäteen!
Ystävällisesti...
Vastaukset 132
Vanhimmat
Ei mistään uskosta vaan tiedosta.
... Hänhän sanoi:
- Tie, Totuus ja Elämä?
Minun "elämäntieni" on myös "tie-tää"?
Miten selität pulman?
Koko jeesusta ja jumalaa ei ole todellakaan
olemassa. Mm. raamattuun otetuissa kirjoituksissa
on osa kirjoituksista jo satoja vuosia aiemmin
sikäläiset filosofit kirjoittaneet josta myös
täysin pitävät todisteet on olemassa.
Miten voit pelkkään tietoon luottaa? Eikö tietoon
pidä kuitenkin uskoa että se on totta?
Tieto pohjautuu aina uskoon vastaanottajassaan,
sillä sinä ajattelet että joko saamasi tieto on
oikeaa tai väärää. Jos uskot siihen että oikeaa,
otat sen vastaan, jos väärää, et ota sitä vastaan.
Kyse suhtautumisesta tietoon on kuitenkin uskosta.
Saivartelua
... jokainen tarvitseva löytää sopivat
todistuksensa - sieltä mihin kiinnostus
suuntautuu.
Et kuitenkaan ole selittänyt sitä, mistä saat
voimasi?
Maailmalla on ollut 2000 vuotta kaksi erilaista
tulkintaa Jeesuksesta:
1. Jeesus on kuollut. Hänen "Tiensä" (ristin tie)
on todistus siitä.
2. Tulkaa kaikki uskovat. Jeesus "elää" ja
yrittää teidän edessänne vahvistaa tämän yhteisen
veneemme, jotta "yllä eilen" olisi mahdollista.
3. Nyt esität kuitenkin ettei "Jeesusta" ole
ollut olemassakaan? Sinulla tuntuu olevan vahvaa
todistusaineistoa koska uskallat käydä noin
vahvaan polemiikkiin. Perustelepas väitettäsi?
Ystävällisesti...
Tiede ei perustu uskoon millään tavalla. Joka
ainoa asia pitää pystyä kiistattomasti
todistamaan.
En väitä ettei jeesus nimistä miestä ole ollut
olemassa onhan niitä nykyisinkin tuhansia. Vaan
tiedän ettei jumalia ole olemassa. Ei myöskään
mitään ihmetekoja tekevää jeesusta ole ollut.
Jumalat on ihmisten vallanpitovälineiksi
tekemällä tehtyjä taikausko oppeja koska ei
tarvitse edes todistaa yhtään mitään kun
väitetään vasta kuoleman jälkeen taivaaseen
päästävän.
Sinä et itse tutki mitään vaan kuulet
tutkimuksista tai luet niistä eri välineitten
kautta. Sinun tehtävänäsi on vain joko uskoa
tieto tai hylätä se, mutta sinä et tiedä onko
tietosi todella oikeaa.
Jeesuksen Pyhää Henkeä tämän päivän "voimana".
Huomisesta ei kukaan "tiedä" mitään! Esitetään
vain erilaisia skenaarioita siitä.
Selitäpä minulle - kuinka minä ja 33.6% kaikista
maailman "uskovista" voi olla niin väärässä?
Sinulla taitaa olla "salattua tietoa" - kun niin
pihistät tietojasi? Kerro ihmeessä?
Ystävällisesti...
Ei ne maailman kaikki 33,6% ihmistä ole
uskovaisia ei lähimainkaan vaan tapa kristittyjä
kuten suomessakin.Tieto ei todellakaan ole
salattua "kuin uskonnoissa" Lähimmästä
kirjastosta asia selviää ellet täältä netistä
osaa tietoa hakea. Eihän siitä ole edes
epäilyksen häivää miten uskonnot ja jumalat on
mielikuvituksen tuotetta. Lue enemmän niin luulet
vähemmän.
... mutta varmaan erilaisia kirjoja.
Ateisteillä taitaakin olla "oma"
kirjallisuutensa, niin kuin meillä uskovillakin.
Molemmat vahvistavat kannatajiensa rivejä omilla
opuksillaan.
Onneksi olkoon - Sinäkin tiedät jotain! Jos Sinun
mielenrauhasi on hyvä - niin kaikki hyvin. Saat
energiasi (voimasi) siitä...
Oikeanlaatuista "tietoa" kaikki
haluavat. "Elämäntiestä" johtuu se, mitä koemme
matkallamme.
Miten se piintynyt kommunisti sanoikin sattuvasti:
- Jokaiselle kykyjensä mukaan!
Ystävällisesti...
Olen tutkinut jo kuusi vuotta Suomen akatemian
apurahan turvin jonka tutkimus ryhmäni saa
palkkioksi yhdestä ympäri maailmaa olevasta
tutkimuksesta. Tutkitaan hormoneja ( vertailun
vuoksi hieman kerron, jos viskaat uima-altaaseen
sokeripalan niin siinä hyvä vertaus miten pieniä
pitopisuuuksia tutkitaan). Tutkimuksemme on vain
yksi eripuolilla maailmaa olevista samoista
tutkimuksista. Kun noin 10-15-vuoden päästä
tutkimukset on valmiita tulee moni asia taas
mullistumaan ja taatusti vähentää osaltaan tätä
teidän taikauskoista maailman kuvaanne.
Tää oli kiteytettynä ja justiinsa noinhan se
menee.
Siunausta!
Kuitenkin tiede kenttänä on niin laaja etten usko
sinunkaan tutkineen koko maailmankaikkeutta.
Suurin osa tiedoistasi koskien vaikka
evoluutioteoriaa perustuu uskoon siihen että
saamasi tiedot ovat olleet oikeita.
Itse talouspuolella työskentelevänä ajattelin
ennen että tiedän aika paljon alastani mutta joka
päivä löytyy uutta tietoa. Puhun vain pelkästään
taloudesta. Tiede on laaja käsite joten suuri osa
tietoamme perustuu uskoon niiden luotettavuudesta.
luulet,että on jotakin ateistin järkeä ja sinun
uskontosi määrämää järkeä.
On kaksi mahdollisuutta,jotka sulkevat toisensa
pois:"rationaalinen"ihmisen oma järki tai sinun
auktoriteettiuskomukset.
Ateisti on valinnut järjenkäytön sinä uskomukset.
Ei se sen ihmeellisempää ole.
vaan estää uskonnonvastaisen tiedon omaksumisen.
uskonnonvastaisen tiedon omaksuminen estää uskon
omaksumisen.
Älä sekoita tietoa ja uskontoa.
En sekoitakaan,miksi sellaista kuvittelet.Mun
puolesta tietäjät tietäkööt ja uskojat
uskokoot.Suvaitsevaisuutta täältä puuttuu,ei
tietoa.Kyllä jokainen nykymaailmassa saa selville
asian kun asian ja voi siitä päätellä miten
haluaa elää.Joten elä ja anna toistenkin elää.
siksi,koska lauseesi oli "uskonnonvastaisen tiedon
omaksuminen estää uskon omaksumisen"
Oikeaksi todistettu tieto ei ole minkään
vastainen,se on vain oikeata tietoa.
Tieto sinänsä ei estä ihmistä elämästä niinkuin
haluaa.
Taas tehdään ateismista usko.. jee jee!
Noh... Elämän synty, evoluutio teoria vaikka se
ei olekkaan täydellinen, on paljon loogisempi
kuin raamatun tarjoama vaihtoehto. Jos raamattu
ei ole totta niin miksi mikään muukaan uskonto
olisi??? Sitten tähän kun lisää pohdintoja siitä
että, mistä uskonnot saavat alkunsa tulee varmuus
että, ne ovat humpuukia.
Raamatun ylimaallinen heepo luomassa maailman
kuudessa päivässä, veden paisumus ja maan
litteys, ovat semmoisia dramaattisia käänteitä
siihen ettei raamattuun voi uskoa. Sitten kun
tämmöinen satukirja väittää ettei ole olemassa
kuin yks jumala, kumoaa ylimielisyydellään
muitten uskontojen oikealla olevaisuuden.
Tähän kun miettii niitä ihmis parkoja jotka ovat
joskus kävelleet tuolla peurojen perässä ja
miettineet miksi tuolta taivaalta tulee vettä ja
salamoita. Eihän semmoinen ihmis rukka/parka voi
tietää mistä se johtuu ja se joutuu luomaan
mielikuvan ukkoylijumalasta ja vähän ajan päästä
se mielikuva on uskonto.
Tiedeuskontona???
Usko jo nimenä osoittaa että siinä
kirjaimellisesti uskotaan jonkin asian olevan
näin, ilamn mitään todisteita.
Tiede, tietää joitakin asioita. Vaikka se ei
kaikkia tiedäkkään sitä ei voida luokitella
uskonnoksi sillä lähes kaikella
väitteillä/teorioilla mitä tiede tarjoaa on jokin
tieto pohjanaan.
ATEISTI! Jos kerta Sinä luet tietosi kirjoista, et
ole tippaakaan parempi kuin uskovat, jotka
uskovat, ettei Heidän tule itse ajatella, vaan
totuus on löydettävissä ainoastaan kirjoituksista!
ATEISTI! Sinulla olisi lähde vain siten, että itse
omasta päästäsi sepustat, miten asiat ovat, etkä
lue niitä kirjotuksista.
Olisit ateistri vain siten, että et olisi lukenut
ateismia kirjoituksista. Oletko siis itse keksinyt
ateismin?
Jos olet, niin miksiköhän olet antanut sille saman
nimen kuin muutkin ateistit?
Minä olen minä, koska minä saan nämä ajatukset
omasta päästäni, sillä jos minä kirjoittaisin
jonkun muun ajatuksia, silloin minä olisin
tarpeeton.
Jumalan päivä on meille tuhat vuotta.Jumala loi
siis maan kuudessa tuhannessa vuodessa.
Miksei vedenpaisumus voisi olla totta?Mitä
epäuskottavaa on maailman laajuisessa tulvassa?
Tunteehan tiedekin kaikenlaisia suuria
luonnonmullistuksia..
Tottahan on että mä en ole nähnyt tai mitenkään
muutenkaan havainnoinut että onko maapallo
pyöreä, mutta kyllä mä siihen uskon silti. Uskon
myös että maapallo on kolma kivi aurinkosta päin
laskien. Totta kai tietoni tulevat tieteestä ja
moniakaan niistä en ole itse pystynyt mitenkään
todentamaan.
Mutta se etten ole itse tutkinut asiaa tekee
minusta kieltämättä uskovaisen. Kun VIILATAAN
pilkkua! Mutta tässä tapauksessa me nyt ei aleta
nimittään ateisteja uskovaisiksi. Sillä Tieteessä
ei palvota mitään, ei edes sitä asiaa mitä ei
tiedetä. Tieteessä ei ole mitään ylimaallista
olentoa...
Se joka laskee ateistin uskovaiseksi tuon
pohjalta että eihän ateisti ole itse tutkinut
asioita, tekee itsensä suureksi pelleksi ja
yrittää epätoivoisesti vain horjuttaa
horjuttamatonta ateistia.
Lisäksi tiede muuttuu ja kehittyy... se koko ajan
menee oikeempaa suuntaan. Se tai jokin lähde,
löytää tieteen mokia ja korjaa niitä, teorioita
todistellaan oikeiksi jne. Raamattu on edelleen
sitä mieltä että maapallo on litteä ja täällä
olisi ollut maailman laajuinen vedenpaisumus.
Minusta uskovainen tunnustaa uskovansa että
maapallo on litteä, jos se ei sitä tunnusta, hän
melkein on luonut taas uuden jumalan ja uskonnon.
Tämä nyt on ehkä mun tämmöinen vyön alapuolelle
veto.
Itsepohdittua: Tottakai minulla on myös
itsepohdittuja juttuja. Ja miksi en nimeäis
itseäni ateistiksi??? Vaikka olisin pelkästään
lukenut jostain??? Ateismin määrittely kai on
jotain sinne päin että, ateisti EI usko
yliluonnoliseen. Pelkistettynä.
Sorry, ei vakavan asian suhteen saa nauraa. Eli
sun mielestä maailma on 10k vuotta vanha, ja että
maapallo on ollut vedenpeitossa. Huhhuijaa...
tulee taas rajua tekstiä!
En taida edes jaksaa alkaa tähän....
Ostappa lentolippu niin koneesta näet että
maailma on todella pyöreä eikä pilvien
reunalakaan enkeleitä näe harppujaan soittamassa.
Luin pikkupoikana kirjasta, miten Galilei joutui
vaikeuksiin väitettyään, että Jupiterilla on
kuita, jotka kiertävät sitä eivätkä maata. Minusta
se oli sen verran kiehtova tarina, että vietin
monta iltaa kiikarin kanssa merkiten muistiin
kuiden asentoja ja todellakin, kykenin itse
havaitseman ihan saman.
Tieteessä on uskoon verrattuna se ero, että
ainakin periaatteessa on mahdollisuus tehdä itse
sama.
Mitsä kummasta Sinä tiedät, että Sinun omasta
päästä keksimäsi jutut ovat ateismia? Kerropa
kaikki omasta päästäsi olevat jutut muille
ateisteille, ja äänestäkäätten sitten, ovatko ne
todella ateismia.
Sinä taidat olla vetänyt senkin omasta hatustasi,
kun väität omienkin juttujesi kuuluvan tuosta noin
vain ateismiin, vaikka kukaan muu ateisti ei niitä
ole todistanut?
Sinun ei myöskään tarvitse uskoa, onko maa pyöreä,
vaan voit mennä vaikka meren rantaan katsomaan,
miten laivat nousevat meren takaa...
Tai voit katsoa kuunpimennyksen aikaan maan
pyöreää varjoa...
Ja voit todeta sen saman monin eri keinoin. Jumala
ei ole jättänyt Sinua pimeyteen, vaan Sinä voit
tehdä tiedettä ihan itse, eikä Sinun tarvitse
uskoa ihmisten kirjoituksiin...
Et sinä ole sen kummempi kuin muutkaan ihmiset.
Sinäkin luet kirjoja ja lehtiä ja kuuntelet muita
ihmisiä. Ja poimit sieltä tietoja ja asioita ja
mietit niitä omassa päässäsi ja kääntelet ne
miten osaat.
Aivan samalla lailla kuin muutkin. Sinä yrität
lokeroida ateisteja johonkin omaan ihme
laatikkoon mutta perusteesi ovat aivan typeriä.
Kaikki ihmiset ovat samanlaisia yksilöitä kuin
sinä, kaikki saavat ajatuksensa omasta päästään
vaikka lukisivatkin kirjoja.
Ja sinä olet muuten silti tarpeeton.
Mistä sinä oikein puhut? Onko olemassa joku
ateismin muotti jonka läpi pitää sopia että voi
olla ateisti?
Ateismi on sitä ettei uskota yliluonnolliseen.
Ei se tarkoita että ajatellaan kaikesta samalla
lailla ja syödään samaa ruokaa ja hengitetään
samaan tahtiin.
Ei ole mitään käsikirjaa miten ateistin pitää
käyttäytyä.
Mikä sinä olet?
Et ilmeisesti usko, ja tunnut vastustavan ateisti-
määritelmääkin kovasti. "Yksilö"?
Mistä se vesi tuli ja minne se meni? Sitä piti
olla aika paljon, enemmän reilusti kuin mitä
nykyään löytyy.
Vaikka eihän se ole se tärkeä pointti tässä. Jos
sen takana olisi kaikkivaltias jumala niin se
vesi tuli tyhjästä ja katosi kun jumala käski.
Mutta pointti onkin siinä että jumalaa ei ole.
Jumalasta ei ole mitään muuta näyttöä kuin
uskovien halu uskoa siihen. Se on satuolento,
mielikuvitusta.
En minäkään usko, että Jumala on yliluonnollinen,
vaan Hän on mitä luonnollisin henki.
Vai että Sinä kutsut minua tarpeettomaksi, vaikka
minä olin Sinulle tarpeellinen, jotta pystyit
sanomaan, että minä olen Sinulle tarpeeton.
Päätä jo, kumpi minä olen.
Omasta mielestäni minä olen tarpeellinen, mutta
minähän olenkin rehellinen. Ihminen voidaan
luokitella oikein vain sen mukaan, mitä Hän itse
sanoo olevansa.
Sinä sitten kuitenkin uskot jumalaan?
Eikös sinun pitänyt suureen ääneen vastustaa
toisten satuihin uskomista? Mistä ihmeestä sinä
sait päähäsi että on olemassa jumala?
Minun Jumala ei ole satua, koska sain sen
itsestäni. Sillä minä en ole satua, vaan
realiteetti, eikä realiteetista voi tulla ulos
satua, sillä realiteetti ei ole
satuilugeneraattori, vaan realiteetista tulee uls
vain realiteetteja.
Tämän täytyy jo olla vitsi. Et sinä mieti yhtään
mitä kirjoitat, tai sitten olet aivan superkuupo.
Olet väärässä. Jumalasi on satua. Sinä keksit
satuja omasta päästäsi ja ne ovat satuja vaikka
ne tulevat olemassaolevasta päästä.
Ateisti saa voimansa energiasta.
Ateistin uskon perusta on se, mikä on olemassa.
Vain se mikä on olemassa on todellisuutta!! Ei
jumalat ja sokea usko jumaliin ole kuin
taikauskoa ja tietämättömyyttä elämän
lainalaisuuksista sekä pelkoa elämää kohtaan.
Lyhyesti ja ytimekkäästi. Itse satuilin pidempään
ja tätähän sekin lähinnä tarkoitti.
Ei "voiman" saantiin tarvita uskontoa tai mitään
Marxismia tms.
Ihminen syntyy, elää ja kuolee. Kaikki on
sattumaa, ei johdatusta tai sääntöjä seuraamalla
taivaaseen ikuiseen elämään kulkemista.
Elämä on arvokasta ja merkityksellistä vaikka ei
uskoisikaan, että elämällä on sinänsä mitään
tarkoitusta tai että kuoleman jälkeen seuraisi
taivas, uusi elämä jossain muodossa tms.
Nauttia ruuasta, juomasta, luonnosta,
kanssaihmisistä, harrastuksista. Tämä riittää
ihan hyvin.
Minun ateismini "perusta" on, että sattuma määrää
syntymän ja kuoleman, ja pitkälti siinä välissä
elämän käänteet. Ihminen itsekin tietenkin
jossain määrin vaikuttaa elämäänsä, mutta monesti
kaikki on kiinni milleistä tai sekunneista, tai
vielä pienemmistä yksiköistä. En usko, että
Jumala tms. voima määrää näistä asioista.
Uskonnot on keksitty helpottamaan niiden oloa,
jotka eivät pysty hyväksymään elämää ilman jotain
ns. "suurempaa" päämäärää. Myöskin vallanpitäjien
on ollut (on yhä) helppo pönkittää valtaansa ja
pitää ihmiset "kurissa" uskonnon oppejen avulla.
Mielestäni ihminen luonnostaan omaa
perusmoraaliset pääsäännöt: Älä tapa ja Älä
varasta, ilman esim. Raamatun käskyjä. Jos näin
ei ole, niin kyseinen hlö on henkisesti sairas,
ja siihen voi olla monenlaisia syitä.
Tämä on meidän voimanlähteemme: Jeesus Kristus.
"Nauttia ruuasta, juomasta, luonnosta,
kanssaihmisistä, harrastuksista. Tämä riittää
ihan hyvin."
Mutta meille riittää vielä vähempikin. Vaikka
jäisin paitsi tuosta kaikesta niin silti en
menetä toivoani. Usko on valtavan arvokas lahja!
Ennen ateistina en osannut iloita ja nauttia
elämästä, nyt osaan iloita ja nauttia elämästä
paremmin, vaikka se olisikin kurjempaa kuin
ennen.
"Uskonnot on keksitty helpottamaan niiden oloa,
jotka eivät pysty hyväksymään elämää ilman jotain
ns. "suurempaa" päämäärää."
Jeesus tuli, jotta me ihmiset voisimme hyväksyä
oman elämämme, niin kurja ja vähäinen kuin se
onkaan. Jo Paavalin aikaiset apostolit olivat
tyytyväisi omaan elämäänsä vaikka se olikin
kurjaa ja köyhää, kun heitä vainottiin joka
paikassa. Usko auttoi heitä hyväksymään oman
elämänsä SELLAISENAAN, toisin kuin ateistit jotka
murehtivat sitä että heidän elämänsä on kurjaa ja
köyhää eli he eivät osaa hyväksyä omaa elämäänsä.
Usko siis auttaa ihmistä hyväksymään elämän
murheet ja kurjuudet kun taas ateistina ollessa
ihminen masentuneena murehtii: "menetin elämäni
enkä voi hyväksyä sitä", mutta uskova
ajattelee: "vaikka menetinkin elämäni, niin minä
hyväksyn sen, sillä todellisuudessa en ole
menettänyt mitään". Eli uskova hyväksyy elämänsä
mutta ateisti ei.
"Enkö minä joisi sitä maljaa jonka Isäni on
minulle antanut?"
Ja kun kansa hyväksyy mukisematta sen kurjan
elämänsä odotellessaan taivaan iloja,
on "esivallan" hyvä elää leveästi, tähän
viittasin mm. edellisessä kirjoituksessani.
En kiellä sinua uskomasta Jumalaasi. Kukin
uskokoon mihin haluaa, niin kauan kuin minäkin
saan elää vapaasti kuten haluan.
Mutta suvaitsemattomia ovat monet kristityt.
ovat ne kristityt joista puhuit. Vaikka oletkin
ateisti, niin varmaan ymmärrät etteivät
tuommoiset kristityt elä Jeesuksen opetusten
mukaista elämää?
Paavali sanoi ettei ole hänen asiansa tuomita
ulkopuolisia(ateisteja ja pakanoita) vaan heidät
tuomitsee Jumala eli kristittyjen ei kuuluisi
puuttua toisten ihmisten asioihin jotka eivät
heille kuulu. Paavali myöskin sanoi ettei tule
loukata ketään, ateisteja eikä pakanoitakaan.
Onhan ateistienkin joukossa näitä "terroristeja",
kristityt eivät tee tässä asiassa poikkeusta
vaikka heillä olisi tarve tehdä parannus.
...todistit juuri kirjoituksellasi HPM:n
väitteen alamaisten lannistamisesta uskon avulla!
Noin kunnon kristitty alistuu kurjuuteen,kun se on
"herran määräämä" olotila. Just joo,onpas tyhmää
lammaslaumaa...tai jos he ovat "onnellisia",niin
mikäs siinä olkoot.Ihmetyttää vaan tuommoinen
järjen vastainen ajatuksenjuoksu.No hölmöjähän
syntyy joka hetki lisää,uskonnon(kirkon) etujen ja
omaisuuden kartuttamiseen.Onneksi en itse maksa
kirkollisveroja...säästyy nekin sataset vuodessa.
Heissulivei ja herran haltuun vaan...
Miksette voisi ihmiset joskus vaikka uskoa omaan
itseenne ja hakea sitä voimaa omasta itsestänne.
Uskosta puheen ollen voittehan te sitten vaikka
poimia pihalta kiven ja alkaa uskoa siihen ja
saada siitä uskosta voimaa. Eikö se sitten ole
sama saatteko sitä voimaanne kivestä vai
raamatusta. Oletteko te niin heikkoja että teidän
on pakko uskoa johonkin olkoon se sitten jeesus,
allah, saatana saatikaan sitten jumala.
Tälle palstalle usein kirjoittava pakana(m) jos
kerta olet ateisti mikä tekee sinusta pakanan.
Uskotko kenties Odiniin vai Ukko ylijumalaan? Vai
käytätkö pakana nimikettä sen takia että
kristityt ovat kutsuneet kirkosta eronneitakin
pakanoiksi?
Täytyy tässä lopussa mainita että en ole ateisti
vaan individualisti jos minut tässä on jotenkin
lokeroitava eli yksilöllisyys nousuun älkää olko
heikkoja uskokaa omaan itseenne!
Mistä sä oot saanut päähäsi että jos uskoo
Jumalaan niin ei usko omaan itseensä?Mä ainakin
uskon hyvin vahvasti itseeni ja rakastan
itseäni.Ei Jumala rajoita mitenkään mun
kehitystäni ihmisenä.
Nämä on nyt taas näitä yleistyksiä puolin ja
toisin.Miksi ihmiset ei voi olla onnellisia omana
itsenään,uskoi tai ei,mitä väliä sillä on.Aina
tää sama jankkaaminen käynnissä.Harva täällä osaa
rakentavasti keskustella,huudellaan vaan
poterosta toiseen jonninjoutavia.
Tarkoitin sillä lähinnä sitä että ole itsesi
jumala. Vai onko se jotenkin vaikea tajuta?
Pelkäättekö te kuolemaa niin paljon että teidän
on pakko uskoa johonkin taivaaseen ja kuoleman
jälkeiseen elämään.
Siitä vielä että onko sillä mitään väliä uskooko
vai ei. No onneksi suomessa ei kirkko ole niin
hallitsevassa asemassa kuin esim norjassa ja mitä
siellä tapahtuikaan:KIRKOT PALOI! Mutta sekin
valta mikä kirkolla on täällä on liikaa! Joten ei
se ihan sama ole.
" Mutta sekin
valta mikä kirkolla on täällä on liikaa! Joten ei
se ihan sama ole."
Minä en kuulu kirkkoon,enkä huomaa missään kirkon
valtaa.Enkä pelkää kuolemaa,miksi sitä pitäisi
pelätä?Kaikkihan me kuollaan.Ja on vaikea tajuta
että mun pitäs olla itseni jumala.Miks?
...en siis tarkoita että ihmisten pitäisi luulla
olevansa jumalia niin kuin tässä humanistisessa
ihmiskunnassa on tapana vaan olevansa oman
itsensä jumala. Siis käyttäkää aivojanne älkää
olko sokeita. En siis tarkoittanut omaan itseensä
uskomisella itsetuntoa.
"Siis käyttäkää aivojanne älkää
olko sokeita"
Yritä jo sinäkin käsittää että ainakin minä
käytän aivojani ja näen vallan hyvin.Muiden
puolesta en voi vastata.Yritä sinäkin nähdä vähän
laajemmin asioita niin ei tarvitse tuomita
ketään,eikä yleistää asioita.
Onhan kirkolla jotain valtaa esim. siinä että
täällä ylipäätänsä on kirkollis vero vaikka yli
18 v ihmiset voivatkin erota kirkosta ja näin
sitä ei tarvitse maksaa. Entäpä homo avioliitot
on aika vaikea uskoa ettei kirkon mielipiteellä
ollut mitään vaikutusta siihen että siitä tuli
rekisteröityminen. Mutta tosin raamattuhan käskee
tappaa kaikki homot. Huom.en ole itse homo. Kyllä
kirkolla aina jotain valtaa on vaikka se ei olisi
suoranaista.
Ja mistähän kohtaa kirjoituksiasi pitäisi huomata
että käytät aivojasi. Mielipiteesi on sitä samaa
mitä kaikki (jotka eivät jaksa ajatella autoansa
pidemmälle)selittävät... just boring...
Voi jessus,vai pitäis oikein kirjoituksista näkyä
että käytän aivojani.Jos sinun kirjoitukset on
todisteena sinun aivojesi käytöstä niin...turha
on minun alentua sinun tasollesi.Hyvää päivän
jatkoa vaan. ;-)
p.s eikä ole autoa,joten en voi ajatella niinkään
pitkälle
No itsepä eräässä kirjoituksessasi sanoit että
minun pitäisi käsittää että käytät aivojasi. Ja
kun minulla ei satu muuta kontaktia olemaan kuin
tämä kirjoittelu niin EIKÖ SEN SIITÄ PITÄISI
SITTEN NÄKYÄ. Mutta ei siitä ainakaan näy että
sillä lailla...noihin sinun mielipiteisiisi ei
kovin kauheeta älyllistä kapasiteettia tarvita...
just so typical and so fucking boring...voisit
tietysti lukea aiemmat kirjoituksesi ennen kuin
vastaat uusiin kun näköjään muuten puhut itsesi
pussiin...
"just so typical and so fucking boring"
No niin eiköhän tämä jo riitäkin ja edelleen
toivotan hyvää päivän jatkoa!
p.s elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa
Ensinnäkin lähden siitä, että ateismi
sellaisenaan ei ole ollut itsetarkoitus. Ateismi
on saanut alkunsa niistä väärinteoista ja
veritöistä, joita kristikunnan hitoriasta on
luettavissa. Tämän lisäksi meillä Suomessa on
kirkon piirissä ollut käytössä erittäin
perusteellinen ihmisten luokittelu omiin
arvoihinsa. Esim. keskiaikaisessa Turun
linnakirkossa oli kirkon penkkirivit määrätty
kunkin säädyn arvon mukaiseen järjestykseen; ja
jos alempiarvoinen istui vaikka vain vahingossa
ylympiarvoisen penkkiriviin, oli seurauksena
sakko tai raipparangaistus.
Nyt kun silloisella kristillisyydellä ei ollut
vähempiosaiselle kansalle paremman elämän toivoa
annettavana, kansa lähti etsimään tätä parempaa
elämää työväenaatteen piirissä; ja nyt kun
pyrittiin aseelliseen vallankumoukseen, oli tarve
kieltää niin kirkon kuin kirkon edustaman
Jumalankin arvo, jotta kansa saataisiin
aseisiin "laillista hallitusvaltaa vastaan". Näin
tapahtui Venäjällä ja myös meillä Suomessa.Eli
ateismi on vain näiden oikeutettujen sosiaalisten
uudistuspyrkimysten vähäinen sivutuote.
Mitä taas ateismin, siis aatteen, hengen voimaan
tulee, niin tässä, samoin kuin monissa
uskonnoissakin, toimivat käytännössä erittäin
voimakkaat suggestiiviset ja hypnoottiset
tekijät, jotka antavan uutta uljuutta rintaan,
samalla kuitenkin vääristäen yksilön totuus- ja
oikeuskäsitteet.
Vähän saman suuntaista innoitusta oli mm.
lapsuudessani voimakkaana elänyt "maa-usko". Eli
sotien jälkeisenä aikana puhuttiin
jälleenrakentamisesta, puhuttiin maanviljelystä,
pellon raivauksesta, Maamiesseura-aate eli
voimakkainta kukoistuskautta, ja näiden
tekijöiden innoittamana monet uudisraivaajat
pystyivät lähes käsittämättömiin suorituksiin.
Jopa 15 tuntisia työpäiviä kirveen ja kuokan
kanssa pysähtymättä ja levähtämättä ja usein myös
vähällä syömisellä.
Eli että. Meissä ihmisissä uinuu valtavia
henkisiä ja fyysisiä voimia kunhan näm aatteen,
uskon, ma-uskon ym. tekijöiden avula herätetään
meissä toimimaan.
... ei ole mitään lisättävää - eikä pois
otettavaa...
Siunausta...
"Mistä ateisti saa voimansa" Vähän star wars-
kysymys :-) Pimeältä puolelta, böö! :-)
Mistä ihminen saa voimaa elää elämäänsä. Tämä on
monien asioitten summa, elämään tulee sisältöä
sosiaalisista suhteista, harrastuksista,
opiskelusta, työstä, luonnosta etc.
En pysty nostamaan tuosta jotakin tiettyä asiaa
suurimmaksi ja kauneimmaksi voiman lähteeksi,
kaikkea tarvitaan. Ystävät ja läheiset ihmiset on
varmaan tärkein voiman lähde jos on pakko yksi
kokonaisuus poimia.
Henkinen pääoma. Mitä helvettiä tuo Marx ja Lenin
tuossa oli olevinaan? Joku
kommunistivittuiluyritys? Haista siitä hyvästä
paska.
Henkistä pääomaa tulee koko ajan läpi koko
elämän. Ihminen kerää joka sekunti
tietorakenteeseensa uusia kokemuksia ja asioita,
ja hyödyntää keräämiään tietoja uusien asioitten
käsittelyssä. Ateistien henkistä pääomaa ei voi
erityisesti luokitella syntyvän jotenkin tietyllä
tavalla tai jostain tietystä lähteestä. Jokainen
elää omaa elämäänsä ja jäsentelee kokemuksiaan
oman yksilöllisen tietorakenteensa pohjalta.
Jos sinä uskovana koet voimasi lähteeksi
pelkästää jumalan olet aika jännä jätkä. Ja jos
kuvittelet että ateisteilla on jumalan tilalla
joku yksi iso hohtava "tiede" tai muuta kuupoa
olet aivan hakoteillä.
Ateistin uskon perusta. Sana usko on tässä
yhteydessä vähän kirosana, varmaan tarkoituksella
yrität saada lokeroitua kaikki ateistit johonkin
pieneen laatikkoon jonka voi leimata ja potkaista
roskiin. Ei se toimi niin. Jokainen yksilö
ajattelee asioista omalla tavallaan, ja vaikka
joissakin pienissä jutuissa ollaan samaa mieltä,
kaikki on silti enemmän erilaisia kuin
samanlaisia.
Syy miksi itse en usko jumalaan on juttu josta
voisi kirjoittaa pitkästikin. Jumalasta ei ole
koskaan ollu mitään näyttöä, ei ole nykyään enkä
usko koskaan olevankaan. Elämäntilanteeni ei anna
minulle mitään aihetta keksiä itselleni
mielikuvituskaveria tai uppoutua fantasioihin. En
ole menettänyt läheisiäni tai ole itse
kuolemassa, joten en tarvitse kuvitteellista
taivasta tai muuta kuoleman jälkeistä nirvanaa.
Ehkä kun äiti kuolee keksin taivaan ettei sureta
niin kovasti. Silti uskon etten sekoisi niin
pahasti ettenkö tajuaisi sen olevan vain
mielikuvitusta.
Se mihin uskon, on toinen juttu josta voisi
kirjoitella pitkät pätkät. En tiedä mitä on
kuoleman jälkeen, kukaan ei tiedä. Ehkä siellä on
jotain, olis hienoa jos jotain löytyisi.
Todennäköisesti siellä ei ole mitään. Nämä on
vain arvauksia, kenelläkään ei ole tarjolla muuta
kuin arvauksia.
Ihmisen elämän tarkoitus on hankala kysymys.
Yksilön tarkoitus biologisesti on lisääntyä, ja
yhteiskunnallinen elämän tarkoitus on raha.
Molemmat on aika surkeita tarkoituksia mutta
parempaakaan ei ole näkyvissä. Olen sitä mieltä
että pitää yrittää elää elämänsä mahdollisimman
hyvin, että nauttisi suurimman osan ajastaan
olostaan. Tyyli on vapaa, nautinnon lähteitä on
monelaisia.
Ihmiskunnan tarkoitus on mielestäni pysyä
olemassa, pitäisi lähteä asuttamaan muita
planeettoja ennenkuin tämä yksi menee ihan
pilalle.
... erikoisemmin minun kommenttejani - mutta
hyvin olet oman elämäntilanteesi muotoillut.
Olet kirjoittamasi perusteella "aika hyvä jätkä".
Kunnioitan asenteitasi!
Lykkyä tykö!
...edelliseen kirjoittajaan.Siis en fyysisesti,
vaan ajatuksellisesti...siis,että Keppo puhuu
asiaa,en siis tarkoittanut,että ajatuksellisesti
"yhtyisin" Keijoon,siis mitenkään seksuaalisesti
ajatellen...äh,pittu villu,teksti tökkii ku airo
kaislikkoon...parempi lopetta nyt,ennenku joku
vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tästä
turinasta.Korkkaanpa toisenkin kossun,kippis!
No onneks selvis noitten sun juttujen
taustat.Kännisen löpinöitä,ei sullakaan oo
kännissä parempaa tekemistä.
"Korkkaanpa toisenkin kossun,kippis!"
Samaa paskaa se "Saddamisti" kirjoittaa sekä
kännissä että selvinpäin.
Että sillei.
Onnea matkaan sinullekin!
...ku ette voi itte ostaa kossua!
No kyllä ne karvat teidän siloposkiinkin kasvaa
vielä joskus,odotelkaa vaan rauhassa ja juokaa
sitä jaffaa sillä aikaa.
...edellisellekin. Kippis!
Ateistit ovat tismalleen saman laisia kuin
uskovat; uskovien lähde on kirjoitukset, kuten on
myös ateistien lähde.
Yksikään ateisti ei ole milloinkaan ajatellut ihan
itse, kuten ei ole yksikään uskovainenkaan
milloinkaan rohjennut itse ajatella, miten asiat
oikeesti ovat.
Jos nimittäin ateisti olisi ajatellut ihan itse,
silloin Hän olisi tuonut jotain täysin uutta
esille, eikä se asia olisi ollut täysin uusi, jos
se olisi jo etukäteen ollut ateismia.
Kukahan se tätä maailman tiedettä ja tekniikka
kehittää ja vie eteenpäin. esim.DNA-tutkimusta?
nämä taikauskoiset jeesustelijatko?
Tiedettä vievät eteen päin tietysti tiedemiehet.
Sinä taasen olet pahasti eksyksissä, jos luulet,
että ateisti on tiedemiehen synonyymi.
Ei missään päin maailmaa sentään taikauskoisia
tiedettä ole tekemässä, etsikööt jatkossakin vain
edes pienen todisteet jumalistaan. Tiedemaailma
ei ole todellakaan ennakkoluuloisten työtä. Jos
usnämä taikauskoiset "tiedemiehet" pääsisivät
tiedettä vääristelemään niin johan maailma
sekaisin menisi. Mitä te tietellä teette kun
ettehän te edes kuolekkaan ja onhan teillä se
jumalanne. Siellä elelkää sitten suu hymyssä tai
seiskää vaikka päällänne.
Kyllä uskovaisiakin käytetään tiedettä tekemässä
tosin aivan tois arvoisissa tehtävissä toisten
apuna ja sitten ne vielä leikkii niin tutkijaa ja
tiedemiestä voi että. Eikä ne edes itse huomaa
kuinka syrjässä ovat oikeasta tutkimustyöstä
mutta pitäähän niitä mukaan ottaa kun ovat
kuitenkin jopa tutkinnon suorittaneet. Se näistä
jeesustelijoista tutkimuksen tekijänä.
Ei tieteessä uskolla ole eikä saa olla mitään
sijaa. Vain pelkkä tieto ja tiedon halu
päämääränä löytyypä mieluisia tai epämieluisia
asioita se on tiedettä joka elämäämme vie aina
vain parempaan suuntaan.
varsin vihamieliselle kirjoituksissasi. Monesti
kristityt puhuvat rakkaudesta yms. hyvistä
asioista Jumalan yhteydessä, mutta itse
käyttäytyvät vihamielisesti ja suvaitsemattomasti
erilaisia aatteita ja tapoja kohtaan.
Minä olen ev.lut:na elänyt ja koulun sekä riparin
opit aikoinaan saanut, mutta jo nuorena alkanut
pohdiskella ja tutkiskella näitä asioita. Eri
uskontoja, ideologioita ja kaikenmaailman ufo-
kirjojakin. Omassa elämässäni tulin siihen
tulokseen ettei valtauskontomme tai muutkaan
uskonnot anna minulle mitään mitä tarvitsen.
Silloin erosin kirkosta. Mielestäni onkin väärin,
että kirkon piiriin liitetään lapset ihan noin
vaan automaattisesti.
Hyväksyn sen kumminkin, että joku löytää
uskonnosta jotain itselleen, vaikka minä en siitä
mitään irti saa.
Vai tiedät sinä tämän asian, ettet vain uskoisi.
Mihin tämä pohjautuu ja sulkeeko se pois
ihmisen oman kokemusmaailman ja
ajattelukyvyn?
Tunnetko tämä lauseen, minä olen lukenut
sen jostakin: "ei kannata keksiä pyörää
uudelleen"
toki kannattaa keksiä pyöräkin uudelleen. Ja koko
ajan todistetaan uusia, ja uusia asioita
todeksi.Tieteet kehittyvät aina vain nopeammin ja
nopeammin. Ihminen pystyy jo nyt koeputkessa
ihmisen tai minkä tahansa elävän organismin
tekemään. DNA-tekniikalla kaikki sairaudet on
parannettavissa. Johan nyt on rutiinia sydämmen
ja monien muiden elimien siirroot. Ei nämä
jeesustelijat tietenkään tykkää minkäänlaisesta
kehityksestä ja oikeasta ihmiskuntaa auttavasta
tiedosta. Nämä jeesustelijat vain ovat täällä
odotushuoneessa kuolemaansa odottamassa jotta
pääsisivät sinne olemattomaan taivaaseensa
jumalansa luokse. Taika usko katoaa aivan
lähivuosina maailmasta lopullisesti.
Voihan sitä pyörääkin joskus hioa paremmin
ympyriäiseksi....Tarkoittaa vain sitä että mitä
suuremmalla todennäköisyydellä joku asia on
totta, sitä vähemmän on tarvetta "keksiä" sitä
uudelleen, helpompi ottaa se tietona vastaan.
Uskovaisille on hieman mysteerinomainen
asia se, että täytyy tietää ensin mitä muut ovat
ajatelleet, jotta voi päätellä olisiko itsellä
mitään uutta annettavaa asiaan....Joillakin
täällä näyttää olevan sellainen mieliala, että
kaikki pitäisi tehdä itse aa:sta lähtien jotta
voisi olla jotain muuta kuin uskovainen.
No, pitäähän heilläkin olla jokin mielikuva jota
voi sormella osoitella....
Aili tietää. Mutta jotenkin musta tuntuu ettei
sittenkään.
Uskonto jo nimenä osoittaa että he uskovat...
eivät tiedä, vaan uskovat.
Tiede jota ateistit "uskovat" tietää asioita ja
ilmoittaa mitä asioita se ei tiedä ja heittää
siihen teorian joka pohjautuu tietämykseen.
En ole itse havainnut onko maapallo kolmaskivi
aurinkkosta, mutta uskon sen. Tieteellä on sen
verran kovat todisteet siitä.
Tiede myös kehittyy, virheitä korjataan,
teorioita todennetaan oikeiksi tai vääriksi,
uusia tehdään. Raamattu ei muutu, se kuvittelee
vieläkin maan olevan litteä...
Tieteessä ei ole palvontaa eikä yliluonnollisia
voimia.
Joten rohkenen väittää kaikkitietävän ailin
erehtyneen, luullessaan uskista samanlaiseksi
kuin ateisti.
Ja Sinä olet typerys, jos nimittelet rehellisiä
ihmisiä uskovaisiksi, tai ateisteiksi.
Ihmisen kannattaa tietysti keksiä pyörä, jos Hän
ei tiedä, että sellainen on jo keksitty!
Jos taasen ihminen tietää, että pyörä on keksitty,
niin Hän on silloin typerys, jos hokee tuota
hokemaa, ettei pyörää kannata keksiä UUDELLEEN.
Ei se ole uudelleen keksimistä, jos ihminen ei
tiedä, että pyörä on keksitty, vaikka Sinä
tietäisitkin sen. Sinun ei tule arvioida keksijää
oman tietsi mukaan, sillä keksijä on aina
tiedoltaan ketä tahansa etevämpi, kun Hän keksii
itselleen uusia keksintöjä.
Jos todella aidosti epäilet, onko planeetta maa
kolmas planeetta Auringosta, niin Sinä olet
typerys, jos et itse havainnoi tähtitaivasta, ja
itse havaitse, että asia on niin.
Se, että maa on kolmas planeetta, selvisi jo
tuhansia vuosia sitten vain havainnoimalla, ja kun
sitten tultiin nykyaikaan, NIITÄ havaintoja ei
vahvistettu, vaan tehtiin samoja havaintoja, mutta
toisilla tavoin.
Kenenkään ei todellakaan tarvitse uskoa
tiedemiesten kirjoituksia, vaan tiede on siksi
juuri vänkää, kun kuka tahansa voi tehdä itse
havaintoja.
Tietysti jumalatodellisuus on myös samaa, mutta
johtuen ihmisten typeryydestä, niin tässä ryhmässä
tästä Jumalan asiasta tuskin on soveliasta puhua..
jos uskot, että tieteen tekeminen on Jumalan
kumoamista.
Tiede on totta vain, koska Jumala on suurempi
totuus.
Onko kukaan sitten ajatellut itse jotain? Miten
sinä pystyt sanoa ettei ihminen ajattele itse
asioita? Eikö se ole sinun oma ajatus?
Eikö tämä vastaus ole minun omia ajatuksiani?
Vastauksesi on Sionun omaa ajattelua --vain, jos
et väitä olevasi ateisti, uskovainen.
Huomaat kai, ettei tuo vastauksesi vaatinut Sinua
olemaan ateitsi/uskovainen, vaankoska se oli
Sinun, niin Sinä pystyit ihan itsestäsi
ajattelemaan sen, etkä Sinä olisi pystynyt siihen,
jos olisit lukenut ateistien pyhistä
kirjoituksista...
Mistä pyhistä kirjoituksista? Mulla on nyt mennyt
jotain pahasti ohi... :-)
Nimeä ateisti joka siteeraa jotain pyhää kirjaa?
Ei semmoisia olekaan.
No! Kerropa nyt meille, miten ihmiset voivat olla
ateisteja, jos He jokainen olisivat itse keksineet
koko jutun?
Mitä järkeä on siinä, että miljardi ihmistä antaa
omille ajatuksilleen nimeksi ateismi?
Esim luterilaisetkin ovat luterilaisia, koska He
eivät itse keksineet lutherismia.
Näin siis minä keksin ihan itse, että ihminen on
ateismi vain siksi, koska Hän on lukenut sen
kirjoituksista.
Olkoon sitten niin. Ateismi on elämänkatsomus
jossa on yli yksi jäsen. Joten sitä ei ole enää
sen ensimmäisen jälkeen itse keksitty. Ja tuskin
se ensimmäinenkään sitä itse nimesi ateismiksi,
sen termin keksi joku muu. Ja siinä, että
miljardi ihmistä antaa ajatuksilleen nimeksi
ateismi on siinä mielessä järkeä että ateistit
ovat oikeassa.
Mutta se ei tarkoita edelleenkään sitä että
kaikki ajattelisivat samalla lailla, tai
lukisivat jotain pyhää kirjaa. Me ollaan samalla
aaltopituudella parissa elämänkatsomuksellisessa
seikassa. Ei me olla mikään hivemind-olento joka
ajattelee kaikesta samalla lailla.
Ateismissa ei ole pyhiä teoksia.
Sinä ihan itse keksit siellä asioita, joten
nimeäppä nyt se oman itsesi keksimä
elämänkatsomus joksikin. Jos sinä et ole uskova
etkä ateisti etkä pakana niin mikä sinä olet?
Minä olen oikeassa, koska minä en ota hernettä
nenuuni siitä, että minun ajatuksilla ei ole
nimeä, vaan ajatukseni kertovat itse itsestään.
Kun siis ajattelen esim: 'Jumala on
luonnollinen.', niin sillontuo ajatus ei kuulu
mihinkään ismien kategoriaan, vaan ajatus on juuri
sitä, mitä siinä lukee.
Edelleenkään et ole sen kummempi kuin muutkaan
ihmiset vaikka kuinka yrität niin väittää.
Oletko itse keksinyt jumalan johon uskot? Eikö
se, että jumalastasi ei edes tiedä kukaan muu
kuin sinä yhtään vaivaa sinua. Jos jumalasi olisi
kaikkivaltias, kaikkien luulisi uskovan siihen.
Miksei jumalasi koskaan tee mitään tai sano
mitään tai edes näyttäydy.
Siksi että se on mielikuvitusta. Ja vieläpä
toisten keksimä satuolento, jonka olet ottanut
itsellesi palvottavaksi.
Minä en pelkää, vaikka Te muut ette uskoisikaan
minun omaan Jumalaani, sillä minä olen onnellinen
oman Jumalani kanssa, ja jokainen rehellinen
tarkkailija voi ihan itse siitä päätellä, että oma
Jumala pelaa paremmin kuin purkillinen pillereitä
lopun elämää päivässä.
Mitä sillä on väliä, onko Jumala, kunhan vaan
ihminen on katkoitta onnellinen, eikä Hänen
tarvitse maksaa mitään siitä. Jos Sinä joudut
ostamaan iloa, silloin Sinun elämäsi ei ole
iloinen juttu, joten silloin kannattaisi hieman
funtsia, miksi on ihmisiä, jotka ovat iloisia
rahattakin.
Onnellisia rahattakin? Kuka on puhunut rahasta
mitään? Sinä yrität siellä edelleen luokitella
ateisteja perusteettomasti ja typerästi
keksittyihin typeriin kategorioihin.
Jos jumalasi on oma keksintösi, niin kai tajuat
että se on oma keksintösi? Miten voit uskoa ja
palvoa omaa mielikuvitustasi?
En minä osta iloa. Sinun elämäsi
harhakuvitelmiesi ja fantasioidesi pauloissa ei
ole sen onnellisempaa kuin kenenkään muunkaan.
Voin funtsia miksi on ihmisiä jotka ovat
onnellisia rahatta, mutta jos vastaus on jeesus
he ovat typerämpiä kuin ne jotka ovat rahasta
onnellisia.
Olen toki luokitellut kaiken:
jokainen ajatus on yhtä oikea!
Jos esim ihminen ajattelee olevansa ateisti, niin
ei se Hänestä ateistia tee, vaan ajatus: 'Minä
olen ateisti.' on ajatus kaikkien muiden
ajatuksien joukossa.
Minun kategoriani on siis melko laaja;
infiniittinen.
Sinulla on luja usko, jos luulet, että jokin
ajatus ei kuulu ajatuksien joukkoon.
Otin tän kolmaskivi aurinkosta esimerkin sen
yksinkertaisuuden takia. Mutta nyt taas
erhedyt... alkaa käymään sulta tavaksi.
Et voi itse havannoida atomien olemassa oloa...
tai voit... mutta sun pitää järjestäytyä
tuonne ... noh en edes tiedä mihin... ainakin
saksassa on niitä hiukkaskiihdyttimiä. Samoin on
iänmittaus keinot, en itse voi havannoida
pitääkö ne paikkansa, mutta uskon samalla lailla
kuin tämän kolmaskivi aurinkosta jutun.
Jumala... sen havainnoiminen on mahdotonta,
satuolennon havainnoiminen on mahdotonta. Tai
no, onhan joulupukinkin havainnoiminen helppoa,
mutta sen aitous todellisessa merkityksessä on
virheellistä. Samoin jos joku väittää nähneensä
jumalan, se on näköharha. Huumeiden, tressin tai
jonku muun vastaavan aiheuttamaa.... Onko
itsesuggestio tuttu käsite???
... on niitä "ruudinkeksijöitä".
Stan Laurel ja Oliver Hardy:
Stan:
- Mitä Sinä teet?
Oliver:
- Keksin ruutia!
Stan:
- Hölmö! Sehän on jo keksitty!
Oliver:
- Mutta minä keksin sitä lisää...
JK. Joka sukupolven on tietyt "jutut" keksittävä
aina uudestaan ja uudestaan!
Ystävyydellä...
...sanoi,että: Hullulla on halvat huvit ja
idiootilla ilmaiset! Olikos sinulla Kati,halvat
vai ilmaiset huvit? Onko pillerit jo loppu?
No kohta pääset avohoidosta laitokseen,älä
stressaa liikaa odotellessa.
Halaa vaikka puita puutteeseesi jos ei ole miestä.
jos ei tiedä, kukaan ei tietääkseni kiellä
etsimästä tietoa, vai miten minun tulisi se
ajatella?
Siitähän oli alunperin kysymys, menettääkö
ihminen "minuutensa" jos tietää mitä joku
muu on keksinyt.
Onhan se juhlallisen upeaa olla "tienraivaaja".
Mutta mielestäni joku muu saa kyllä vapaasti
arvioida hänen tekemisiään oman
kokemusmaailman mukaan, uutta asiaa tai
ei, minkä muun mukaan sen sitten tekisi jos
ei oman??? Onhan käsitys sen toisen
ihmisen kokemusmaailmasta myöskin omaa
tietoa, oma käsitys asiasta, vai onko se
jossain pään ulkopuolella josta se jotenkin
vain "tulee" ilman omaa ajattelua.
Ajatus on ajatus
Siinäpä uusi ajatus
Jokainen ajatus ei ole yhtä oikea.
Jos ajattelet että pöydällä on norsu, olet
väärässä. Jos ajattelet että on jumala, olet
samalla lailla väärässä.
Ajatuksesi kuuluu sekin ajatuksien kategoriaan. Et
voi ajatella ajatusta, joka ei kuuluisi ajatuksien
joukkoon.
"Muutkin ateistit voivat vastata, kuin yksin omaan
Pakana(M)!"
Väitätkö onneton, että pakanat ovat ateisteja?
Uskikset osaa ajatella. Jopa kaksinapaisesti.
Hyvä-huono ; jumala -Saatana.(Muista pakana,
ettei välimuotoja sallita)
tosi mustavalkoista. Oletko kokeillut elää
kenties, välimuoto on aina olemassa! Ateisti-
Agnostikko- uskovainen... Missä viiraa?
Uskova uskosta, ateisti-agnostikko tiedosta.
Tiedonlähteenä ei ole Raamattu, kirkko eikä
profeetat vaan tiedeyhteisö, tiedemiehet,
yliopistot ja elävä luonto.
teoriat kumoutuu korjautuu paljon näppärämmin kun
voi tehdä kokeita ja todeta toimiiko vai ei.
uskovat taas ovat tapelleet tulkinnoistaan (ja
uskonsa kohteesta jota eivät voi koskettaa) aina
ja tulevat tappelemaan aseellisestikin maailman
tappiin asti.
terv. Mr.K.A.T.
Uskonnot menettävät merkityksensä kun tieto jokus
lopulta heidätkin saavuttaa. Johan nyt monet
lahkot ovat todella pulassa kun nuoria ei enää
heidän kokouksissaan edes käy. Ja esim.
joulukirkossa on vain kourallinen mummoja. Kävin
viime jouluna elämäni ensimmäisen kerran
joulukirkossa täällä helsingissä ja tosi hyvältä
näytti meitä oli vain kourallinen ihmisiä
suuressa kirkossa.
muutkin uskoo kiimaan ja elämään
ja tulevaisuuteen!
Vain tietoon ei mihinkään jumaliin.Kiimaan "on
edellytys ihmiskunnan olemassa ololle", elämään
ja tietenkin tulevaisuuteen maailmassa jossa ei
enää olisi näitä taikauskoisia jeesustelija
hörhöjä sotia aiheuttamassa ja valehtelmassa
heikoille kanssa ihmisilleen ja peloittelemasta
heitä jumaliensa kostolla.
Lisäpotkua näille edellisille tulee siitä
että jos ja kun saamme vielä parempia tietoja
menneisyydestä:
http://www.childpastlives.org/
ehkä voidaan kohta kaikki vetää samaan suuntaan.
Yllättävän rakentava kysymys.
Pidän itseäni agnostikkona, mutta uskovien mielestä olen tietysti täysi ateisti.
Voimaa saan totuudesta, maailmankaikkeuden arvoitusten ratkeamisesta, löytämisen ja oivaltamisen ilosta, ymmärtämisestä.
Ei ole olemassa valmiiksi annettuja totuuksia, vaan totuudet pitää löytää. Löydetyt totuudet ovat voimassa kaikkialla ja kaiken aikaa. Niiden todisteet voi kuka tahansa (noin yleisesti) tarkistaa ja todentaa, vaikka se vaatii tietysti aika paljon työtä perusasioiden ymmärtämiseksi. Esimerkiksi sähkömagneettisen vuorovaikutuksen nopeuden mittaaminen tai jonkin tähden tai galaksin etäisyyden mittaaminen.
Totuuden löytämisen ilo on vertaansa vailla. Lisäksi se että totuudet eivät ole lopullisia vaan ne tarkentuvat kaiken aikaa, esimerkiksi suhteellisuusteoria tarkentaa Newtonin taivaanmekaniikkaa mutta ei tee sitä yleisesti pätemättömäksi.
Pidän itseäni agnostikkona siksi että en voi kieltää jumalan olemassaolon mahdollisuutta, en ole vaan (vielä) havainnut sille mitään tarvetta.
... olet mitä olet, mutta rehellisesti.
Rehellisyys "huokuu" tekstistäsi ja nautin
kirjoitustyylistäsi.
Olen onnekas kun olen saanut lukea mielipitesi.
Ystävyydellä...
Ainakin minä uskon. Olenko ateisti? En tiedä, ja
mikä TÄRKEINTÄ, en myöskään välitä. Jos uskoo
itseensä, voi olla teismin ja ateismin
yläpuolella ja keskittyä olennaiseen, omaan
elämäänsä.
Tämänkin latteuspläjäyksen tarjosi sinulle
LATE
Olen ateisti, koska vapaa-ajattelu ja
tieteellinen maailmankuva johtaa ateismiin. Jos
hyväksyy itselleen jumalan niin sen suhteen tekee
poikkeuksen empiriikan, skeptisyyden ja
maalaisjärjen suhteen joita käyttää kaikissa
muissa maailman asioissa. Minun mielestäni
tuollainen epäjohdonmukaisuus maailmankuvassa ei
ole hyvä, yleensä ihmiset pyrkivät kohti
yhtenäistä maailmankuvaa. Olen siis ateisti,
koska en usko jumaliin (kuten en tonttuihin,
joulupukkiin tai muihinkaan taruolentoihin).
Ateismista saa kuitenkin positiivista irti, se ei
johda lohduttomuuteen, toivottomuuteen,
moraalittomuuteen ja synkkyyteen kuten moni
teisti näkee asiakseen mainostaa.
Ateismilla ei myöskään ole mitään tekemistä
Marxin tai Leninin kanssa, oikeastaan
päinvastoin. Dogmaattisuus on syntiä. Varmat
totuudet ovat älyllistä laiskuutta.
Tunnen ateistina suurta vapauden tunnetta, kun
voin itse ajatella moraaliasioita, myös tabuina
pidettyjä, ilman että tarvitsee tuhlata aikaansa
2000 vuotta vanhoihin toisen kulttuurin
mielipiteisiin. On vapaus päättää, tästä seuraa
myös että on velvollisuus ymmärtää. Minun on
pystyttävä selittämään itselleni miksi ajattelen
tietyllä tavalla homoudesta, abortista,
eutanasiasta, ehkäisystä jne. Mikään dogma ei
riitä, se on pystyttävä perustelemaan. Se, että
joudun perustelemaan asioita itselleni on
muuttanut suhtautumistani, olen löytänyt
itsestäni väärää ennakkoluuloisuutta mistä olen
päässyt eroon. Íhmisiin ei voi suhtautua samalla
periaattella kuin jäätelömakuihin.
Minä en ole syntinen enkä syyllinen
ajatuksissani, vain teoissani. Minä en ollut
syntyessäni syntinen enkä syyllinen. Ihmisen
syyllistäminen ajatuksistaan on henkistä
väkivaltaa.
Maailma on siinä mielessä johdonmukainen ja
selvä, että luonto, ihminen, maailmankaikkeus,
moraali ja uskonnot liittyvät naturalistiseksi
kokonaisuudeksi missä on samat periaatteet
kaikille asioille. Ei tarvita poikkeuksia ja
poikkeuksen poikkeuksia, sen lisäksi jokainen
uusi havainto sopii palapeliin. Vaikka maailma on
selkeä tunnen suurta kunnioitusta luonnon
ihmeellisyyksiä kohtaan. ”Jumala loi” on
vähättelyä, joka ei kunnioita luonnon ihmeitä.
Minä haluan tietää miten solu toimii, miten tähti
syntyy, mikä on elämän alku, tietoisuuden lähde
ja rakkauden koostumus. *Oikeiden* ratkaisujen
etsiminen on paljon tyydyttävämpää kuin antaa
kunnia ihmeestä jollekin tuhansista jumalista.
Pitää kristityille vähän mainostaa sitä ettei
ateismi=moraalittomuus. Ellei mainosta tätä
seikkaa, niin omassa kommentissaan väittävät
moraalin löytyvän vain Raamatusta. Voihan ne
tosin mainonnasta huolimatta näinkin väittää.
Muuten sanonta: "Lukee kuin Piru Raamattua." on
varsin hyvä. Siitä kirjastahan voi tosiaan napata
itselleen mieleiset kohdat ja vähän vielä
mielikuvitusta käyttäen, niihin perustaen kieltää
tai hyväksyä ihan mitä vaan. Tuli vaan tässä
mieleen tommonenkin...
> ... mistä ateisti saa voimansa?
Ateistit - kuten uskoviasetkin - saavat "voimansa" samasta lähteestä, nimittäin halujen toteuttamisesta. Halu on ihmisen voimakkain (ja ehkä perimmäisin) toiminnan motiivi, ja halujen toteutuminen saa ihmisen kokemaan kaipaamaansa merkitystä itseen ja muihin ihmisiin nähden.
Halu ei sinänsä ole itsekästä tai epäitsekästä eikä hyvä tai paha. Hyvä, paha, itsekkyys ja epäitsekkyys ovat subjektiivisia ja niiden ilmenemismuodot riippuvat ihmisen itselleen omaksumasta moraalisesta ja maailmankatsomuksellisesta viitekehyksestä.
> Mikä on ateistin uskon perusta?
Ateistin uskon perusta on sama kun uskovankin. Halu, että maailma olisi sellainen kun hän toivoo. Ateisti haluaa, ettei jumalia ole, uskova haluaa, että jumalia on.
Itse ateistina voisin nimittäin vastata, että
mielelläni kyllä haluisin jonkin jumalan olevan
olemassa. Pääsisi johonkin paratiisiin kuoleman
jälkeen ja saisi nauttia kaikesta mukavasta. Ei
mulla mitään sitä vastaan olisi :)
Mutta uskoa en vain kykene jumalien
olemassaoloon. Halusta huolimatta.
Nyt mää lähen vielä kiireesti yötä myöten siskon
luo kylään.
Äiti-muori tulee vanhempana ihmisenä vastaa
aamulla.
Moi.
Älkää uskoko tota kellonaikaa näissä parissa
viestissä.
Kyllä mää yöllä menin siskon luo.
Esko esko,ootko nyt aivan varma siitä siskosta?Mä
en nimittäin kohta usko että sä vaan sukulaistes
kanssa pataroit,onkai sulla muutakin elämää?Tuu
välillä meillä käymään,voisin antaa sulle muuta
ajateltavaa.
Olemassaolomme on kvakkkien värähtelyä.
Ihminen voi haluta monia, ristiriitaisiakin asioita. Ateistinen ihminen usein haluaa, että maailma on (ei välttämättä hänen, vaan yleensä ihmisen) selitettävissä, ymmärrettävissä ja hallitavissa. Ateismi onkin menestynyt juuri siksi, että ihmisen kyky selittää maailmaa ilman jumalia on parantuunut viime vuosisatojen aikana huimasti.
Uskonnollinen ihminen haluaa myös maailman olevan hallittavissa, mutta hänen mielestään maailmaa voi hallita vain jokin ulkopuolinen voima, jota hän kutsuu jumalaksi. Monasti tuntuu, että uskovan ihmisen halu selittää maailmaa toivomustesa mukaiseksi on voimakkaampi kun ateistin, sillä uskovan on hyvin vaikea elää selityksiä vailla olevassa maailmassa.
Ehkä sinulla on halu uskoa jumalaan, mutta samanaikainen halusi uskoa, ettei jumalia ole, on voimakkaampi.
niitä viettejä, taustamotiiveja tai
taustaemootioita, jotka johtavat eri
ihmisyksilöitä erilaisiin usein
ristiriitaisiinkin haluihin (tässä tapauksessa
tapoihin jäsentää maailmaa)?
Entäpä mitä taustamotiiveja näet esimerkiksi
sille, että osa ihmisistä haluaa
maailmanselitysten olevan sillä tavoin 'avoimia',
että he esittelevät itsensä agnostisismin
edustajina, tai vaikkapa fundamentaalikriittisinä
kaiken epäilijöinä?
Kysymykseni on laajahko, mutta joitakin
näkökohtia viitsinet silti vastaukseksi muotoilla.
...mutta kyl mä voin silti ihan rehellisesti
sanoa, että uskoisin kyllä ihan mihin tahansa
jumalaan, jos vain voisin olla varma sen
olemassaolosta. Jos se jumala onkin jokin täys
sadisti, ei se siltikään tarkota sitä, ettenkö
vois uskoa siihen. Halu uskoa johonkin, toiveet
ihannemaailmasta ei todellisiin asioihin ja
todelliseen uskoon vaikuta. Uskonhan HI-
viruksenkin olemassaoloon, vaikken tahtoisi.
Ja korostan vielä, että tietenkin mä nautinnosta
nauttivana (hienosti sanottu ;) ihmisenä
haluaisin, että olis joku jumala, joka sitä
nautintoa ihmisille tarjois. Nyt on vaan
tyydyttävä ateistina olemiseen, koska pidän
jumalien olemassaoloa äärimmäisen
epätodennäköisenä asiana. En kuitenkaan missään
nimessä täysin mahdottomana.
Heh, ethän vähää kysykään. Vastaan hyvin yleisellä tasolla, vaikka kysymys on monessakin mielessä aika mielenkiintoinen ja pohdiskelun arvoinen.
Ihmisen perusolemukseen tuntuu kuuluvan jonkinlainen maailman jäsentämisen tarve. Itse olen ajatellut se johtuvan siitä, mitä olemme; ts. elämä on tilapäistä järjestyksen lisääntymistä kohti aina vain suurempaa entropiaa kulkevassa systeemissä. Järjestys on elämälle biologisena prosessina eduksi, ja niinmuodoin se edesauttaa myös ihmisen menestystä.
Ihmisen halu ymmärtää ja jäsentää maailmaa voidaan aika helposti johtaa biologiselta (ja myös filosofiselta) pohjalta toimintana, josta on ihmisen säilymiselle (prosessin käynnissäpysymiselle) etua. Tämän halun alkuperän voidaan ajatella olevan vaikkapa jumalallinen (ihmisillä esim. sanotaan olevan "jumalan kaipuu"), mutta aivan yhtä hyvin halun perusteet löytyvät evoluutiobiologiasta ja geenien itsekkyydestä. Niin tai näin, ihmisen halut ovat ikään kuin kalpea heijastus elämän perimmäisestä luonteesta.
Minusta uskonnollisuus on ihmiselle yksi tapa asemoida itsensä jollakin tavoin maailmaan, samaa voi tietysti sanoa kaikista maailmankatsomuksista. Uskonnollisuus on ihmiselle lajityypillinen tapa jäsentää maailmaa; sen käytännön ilmenemismuodot ovat kulttuurisidonnaisia, kuten Keijokin toteaa. Ateistista mailmankatsomusta pidän uskonnollisen lähisukuisena. Aito ateisti on uskovan kaltaisesti varma jostakin ilman kiistattomia todisteita. Jumalat eivät kuitenkaan ole falsifioitavissa yhtään sen enempää kun verifioitavissakaan.
Itse kuulun kait lähinnä tähän mainitsemaasi "fundamentaalikriittisten" joukkoon. Ajatteluani ohjaavat tiedostamattomat motiivit eivät varmaan ole sen kummosemmat kun uskonnollisilla tai ateisteillakaan, mutta käsittääkseni epäilijän ajattelua tietoisella tasolla ohjaa yleensä voimakas käsitys totuuksien suhteellisuudesta ja tiedon muuttuvasta luonteesta. Data on dataa mutta informaatio muuttuu ajan, paikan ja esittäjän myötä. Epäilijäkin etsii totuutta mutta ei kuvittele, että joku sen jo tietää.
Vastaukseni ei ollut kovin hyvä, sillä aiheeseen ei muiden syiden vuoksi ole juuri nyt riittävästi tarmoa keskittyä. Tästä olen pahoillani.
> että uskoisin kyllä ihan mihin tahansa jumalaan, jos vain voisin olla varma sen olemassaolosta.
Niin. Uskon kohteesta et voi saada riippumatonta varmistusta. Siksipä ainoa tapa olla varma uskon kohteen olemassaolosta on niin voimakas halu, että se ohittaa rationaaliset ja riippumattomat todisteet tai niiden puutteen. Sinulla tämä halu (joka on myös minulla) ei ole riittävän voimakas, vaikka se varmasti onkin vilpitön ja aito.
Usko sinänsä (luottamus ilman varmoja todisteita) sisältää aina epävarmuuden elementin (jonka muuten monet uskovat ovat kaikkein kiivaimmin kieltämässä). Usko onkin "helppoa", sitä kun ei tarvitse tiedollisesti perustella.
> ihmisenä haluaisin, että olis joku jumala, joka sitä nautintoa ihmisille tarjois.
Niin. Uskova on usein aika itsekäs ajatellessaan, että jumalat ovat ihmistä varten, tarjoamassa rakkautta ja pelastuksia yms. Tämä on minusta yksi "perinteisten" jumalkäsitysten suurimmista ongelmista.
> koska pidän jumalien olemassaoloa äärimmäisen epätodennäköisenä asiana. En kuitenkaan missään nimessä täysin mahdottomana.
Hmmm... Tervetuloa agnostikkojen tietämättömään mutta rehelliseen joukkoon. :-).
sitä oli sen sijaan johdatteleva
kysymyksenasetteluni, joka implikoi
hämäräperäistä psykologismia.
Olen näet sitä mieltä, että vielä siinä vaiheessa
kun puheena ovat ihmisaivojen 'perustoiminnot',
ei ole erityisen hyviä syitä tarkastella niitä
psykologisin käsittein. Ennemminkin on niin, että
psykologinen tarkastelutapa tulee aiheelliseksi
vasta silloin, kun joidenkin ärsykkeiden
aiheuttamat reaktiot saavat sellaisen muodon,
jolle on keksitty sopivantuntuinen psykologinen
käsite.
Haluista ja niiden 'syistä' ajattelen mm.
seuraavaa: Jokaisen tavanomaiset aivot omaavan
yksilön aivot käyvät läpi samantyyppisiä
prosesseja, joista tärkeimmät todennäköisesti
tapahtuvat lapsuusaikana. Aivojen koon kasvu
ja 'kypsyminen' ovat asian yksi puoli, ja toinen
on se mitä aivoihin syötetään/syöttyy. Aivoihin
sisäänsyötetty data muodostaa aivoissa
neuronipopulaatioiksi/populaatioihin
tallentunutta informaatiota, joka järjestyy
sellaisiksi kokoelmiksi jotka ovat ko. yksilön
genomin perusteella luontevia. Tähän prosessiin
perustuu mm. kielen tehokas ja 'itsestään'
tapahtuva oppiminen lapsuusaikana.
Ei pelkästään kieli, vaan luonnollisesti myös
monet muunkintyyppiset neuraaliset kategoriat
(audiovisuaaliset kuvat, tunnemuistikuvat, haju -
ja makumielikuvat, yms.) muodostuvat ja tietyllä
tavalla 'kiinteytyvät' aivoihin erityisen
voimakkaasti juuri silloin, kun aivojen
kehittyminen on kaikkein aktiivisimmassa
vaiheessa. Nämä kaikki mielen'kuviksi'
jäsentyneet asiat muodostavat aivoissa
(sanokaamme vaikkapa)kuva-avaruuden.
Kuva-avaruuden lisäksi aivoihin muodostuu myös
neuraalisia järjestelmiä, jotka toimivat
reitteinä aivojen eri osien (ja myös kuva-
avaruuden kuvien) välillä. Joitakin reittejä
välttämättä käytetään yksilön kokemien
tilanteiden ohjaamina toisia reittejä enemmän, ja
usein käytössä olleilla neuronipopulaatioilla on
taipumus vahvistua ja toimia 'helpommin'.
Kutsukaamme näitä järjestelmiä vaikkapa
taipumusavaruudeksi.
Mielestäni erittäin tärkeä tekijä erilaisten
halujen ohjaajana on juuri
tämä 'taipumusavaruus', joka ehkä voidaan kääntää
suomeksi ytimekkäällä sanonnalla: 'Tottumus on
toinen luonto' - aivosoluillakin.
Monilla tälle palstalle kirjoittavilla mielestäni
oikein fiksuillakin ihmisillä on näyttänyt olevan
jonkinlainen kauhu edustamaani 'biologis-
strukturalistista' lähestymistapaa kohtaan, ja
ehkäpä siinä oli osasyy siihen, miksi esitin
kysymykseni sinullekin psykologistisessa asussa.
Se saattoi olla turha 'varotoimi', koska sinä et
ehkä ole ihminen, joka hyppii seinille kun kuulee
ihmisestä puhuttavan 'orgaanisena koneena'.
Hyvä kirjoitus, olet tosiaan perehtynyt aiheeseen. Olen myös sitä mieltä, että halut pääosin opitaan ja tässä oppimisessa ensimmäiset elinvuodet ovat aivan ratkaisevia. Toisaalta uskonnollinen ajattelu on niin yleistä, että minusta sen voi laskea lajiominaisuudeksi ja ilmaukseksi ihmiseläimelle vaistomaisesta selityksen keksimisen halusta.
Olisi mielenkiintoista seurata koetta, jossa ihmistä pidettäisiin erossa ulkoisista vaikutteista fyysisiä tarpeita lukuunottamatta (joskin koe tietenkin ihmisarvoa loukkaavana olisi törkeästi epäeettinen). Kuvittelisin, että vaikka ihminen ei tietäisikään mitään esim. jumalista tai galakseista, hän silti mielessään kehittelisi tällaisen selityksen ja ajattelisi vaikkapa ruoka-automaatin olevan jonkin yliluonnollisen aikaansaannosta. Yleisesti ottaen tiedon lisääntyessä uskonnollinen ajattelu vähenee (mutta ei toki aina). Luonnontieteiden selitysmallit tulevat ikään kuin uskonnollisten tilalle.
> koska sinä et ehkä ole ihminen, joka hyppii seinille kun kuulee ihmisestä puhuttavan 'orgaanisena koneena'.
Minusta ihminen on oragaaninen kone, hyvin joustava ja monimutkainen. Ihminen ei vielä läheskään tiedä edes sitä, miten tämä kone oikeataan toimii. Osamme vasta käyttää tätä konetta, emme tunne tarkkaan sen rakennetta. Onko ihminen sen lisäksi jotain muutakin ja onko joku suunnitellut tämän koneen, sitä en tiedä. Ainakaan mitään merkkejä tällaisesta suunnittelusta (tai muunlaisesta olemuksesta) en ole havainnut, mutta ei se tietenkään tarkoita, etteikö näin voisi olla.
Niin se taitaa olla, olevaisen 'varsinainen
alkuperä', jos sellaista ylipäätään on olemassa,
jäänee ikuisiksi ajoiksi hämärän peittoon.
On vaikea sanoa, voisiko kuvailemasi koehenkilö
keksiä jonkinlaisen 'metodologisen'
lähestymistavan ruoka-automaatin mysteeriin.
Koska hänellä ei olisi käytössään kieltä, hänen
olisi luultavasti hyvin vaikeaa saada otetta
ympäristöstään sellaisella tavalla, joka on meille
(käsitteellisenä) tuttu. Jos koehenkilö pystyisi
liikkumaan, (hän varmaankin tuntisi ainakin
painovoiman) saattaisi hän hyvinkin kyetä
muodostamaan mieleensä
jonkinlaisen 'ulottuvaisen' kuva-avaruuden, jolla
hän saattaisi kyetä operoimaan loogisesti
sijoittamalla kuvia eri kategorioihin niiden
ilmaantuvuuden ja muodon perusteella.
Luultavasti hän ei kuitenkaan koskaan tulisi
esittäneeksi kysymystä 'miten?' tapahtuu se, mitä
kulloinkin tapahtuu. Meidän tuntemamme
tieteellisen ajattelun peruskysymys lienee juuri
tuo ihmettely 'miten?'. Tai vaikka arvoisa
koehenkilömme kykenisikin tämäntyyppisen
sanattoman kysymyksen mielessään muodostamaan,
olisivat hänen eväänsä vastauksen muodostamisen
kannalta melkoisen kevyet.
Toivottavasti koehenkilömme alkaisi uskoa
olevansa jonkinlaisessa 'taivaassa', jossa
yliluonnollinen 'taivaanmannan' jakaja (ruoka-
automaatin ylläpitäjä) pitäisi hänestä huolta ja
olisi luonut hänet iankaikkisesti
autuaaksi 'taivaanmannan' mussuttajaksi.
Heipparallaa Keijo K.
Jos olet kykenevä pieneen mielikuvitusleikkiin,
niin oletapa autio saari jossain keskellä ei mi-
tään. Saarelle ajautuu lautta, josta kömpii saa-
relle vaikkapa 5-vuotias tenava. Nyt täytyy ku-
vitella tosi paljon lisää niin, että jollain ih-
meen ja kumman konstilla tämä vesseli onnistuu
selviämään hengissä siellä tulevat vuodet.
No, ajatellaanpa, että hän on sinnitellyt siellä
20 vuotta tai kolmekymmentä - näkemättä ainutta-
kaan IHMISTÄ.
Millä ihmeen logiikalla sinä Keijo K. voisit ku-
vitella, että tämä erakko olisi löytänyt saarel-
laan sen enempää jumalan, allahin tai buddhan tai
minkään muunkaan yli-inhimillisen olennon????????
Jos tuolle saarelle ilmestyisi vaikkapa ufoihin
uskova olento, kuka opettaisi pojalle oman uskon-
sa, niin tuo poika eläisi kenties elämänsä uskoen
ufoihin tai sitten ei. Jos tuohon ufo-uskoon kuu-
luisi se, että maallisen vaelluksen jälkeen ufo
hakee hänet linnunradan onnelaan, niin hänhän voi-
si uskoa siihen halutessaan ja kuolla onnellisena.
Aurinko ja kuukin olisivat sentään näkyvissä, mi-
käli hän alkaisi ajatella jotain "suuremman" läs-
näoloa. Muistelen, että alkuasukkaille historian
männävuosina kristinusko nimenomaan käytiin
TUNKEMASSA heidän pääkoppaansa , kun ei poppamies-
ten opit ja toteemit kristityille kelvanneet.
Joten, jokainen uskokoon, mihin tykkää, mutta aika
turhaa puhua siitä, kuka on oikeassa, niinkauan
kunnes ensimmäinen todiste löytyy - todiste, mikä
on ihmisen olemassaolevilla aisteilla havaittavis-
sa. Yks hyvä ois vaikka suora tv-lähetys jostain
sieltä jonkun väittämästä paikasta(mikä siis saa-
vutetaan kuoleman jälkeen)... tai.. uskoako tv:tä
tai uskoako että tv on olemassa tai uskoako, että
olen itse olemassa tai uskoako, että edes kirjoi-
tan tätä juttua tai.....
... että ompa tällä palstalla paljon ateistia.
Olen myös yrittänyt jotain "synteesin" tapaista
tehdä vastauksista.
1. Jokainen (myös ateistit) tullevat "uskollaan"
autuaiksi...
2. Aivan viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä oli
aika merkittävä ajatus. - Uskonto ja usko - on
kulttuurisidonnainen ilmiö = ensin on oltava
ihmisiä jotka kommunikoivat ja vaihtavat
mielipiteitä. Sitten kyllä syntyy uskovia
(tarkoitan ateistiakin - sillä useimmat ateistit
vannoivat "tieteen" nimiin - siihenkin on
uskottava, jotta tieteestä syntyisi jotain
merkittävää).
-Hyvää vuoden jatkoa kaikki tämän aiheen kanssa
kipuilleet keskustelijat. Eiköhän ole aika
siirtyä uusien asioiden kimppuun.
JK. Minun "uskovaisuuttani" ei kukaan teistä
kirjoituksillaan saanut pois pyyhittyä tai
häviämään. Ei kai se teidän tarkoituksenne
ollutkaan. Saimpahan erittäin usean ihmisen
kokemusmaailmoista mitä mainiointa tietoa. Me
olemme ihmisiä - käyttäytykäämme ihmisen arvolle
sopivasti.
Niin te kaikki olette muuten kyllä tehneetkin.
Ystävyydellä...
Ei kysymykseesi voi vastata. Ei ateisti
mihinkään "usko". Uskoisin että useimmat ateistit
näkevät, kuulevat ja tuntevat, kuten muutkin,
mutta käyttävät aistejansa hyväkseen ja luottavat
niihin. Eivät siis usko. Henkinen pääoma on
jokaisen omassa päässä. Joten sitä joko on tai
ei. Turha luulla että henkistä pääomaa saisi
jostain lisää jollain taikatempulla, kuten
jumalilta. Kyllä se syntyy omien aistien ja
ajattelun kautta. Mutta se siitä filosofoinnista.
En muuten lue itseäni ateistiksi, en vain usko
olemattomia asioita. Itseeni toki "uskon", tai
paremminkin luotan.
... ihmisten keksintöä.
Niin kuuluukin olla! Jotta tutkijalla olisi
mahdollista analysoida - eritellä - miten sen nyt
sanoisi, hänen on uskottava johonkin lupaavaan
hypoteesiin, jotta lisätutkimukset olisivat
mielekkäitä.
Ei useinkaan tutkimuksen alkuvaiheessa ole
mahdollista tietää - mihin tutkimus johtaa. Mitä
siitä seuraa. Epäillä voi ja olettaa, mutta
faktat puhukoot puolestaan.
Aivan uteliaisuuttani esitin
kysymyksen "ateistin" uskomisesta. On aivan
makuasia - mitä "sellaisella" uskomisella
tarkoitetaan. Aivan hyvin voi sanoa, että
jokaisen rehellisen tutkijan on
uskottava "itseensä". Eihän mikään täällä
ihmisten maailmassa olisi mahdollista - ellei
niin olisi. Siinä olet aivan oikeassa.
Olen kyllä sitä mieltä, että täällä "-ismien"
maailmassa aivan hyvin voidaan sanoa, että
ateisti uskoo itseensä, luomiinsa teorioihin
maailman synnystä ja itsensä kaltaisiin toisin
ajattelijoihin - jos on uskoakseen.
Niin kuin monella muullakin sanalla "usko"
sanalla on - lausesisällyksestä riippuen
erilaisia merkityksiä - ainakin erilaisia
vivahteita. On makuasia - miten miellät
kysymykseni ja sehän oli koko kysymyksen
asettelun tarkoituskin.
Hyvää päivän jatkoa!
En ehtinyt vielä lukea muita vastauksia, mutta
AIVAN PAKKO vastata näin herkulliseen aiheeseen!
Oman ateismini perusta:
1. en usko yliluonnolliseen.
2. tietojeni mukaan ihminen kuuluu eläinkuntaan
ja on luonnonlakien alainen pienen pieni murunen
tätä maailmaa.
3. siitä mitä yksittäiselle ihmiselle tapahtuu on
aina A% sattumaa + B% oman toiminnan/valintojen
tulosta + C% ympäristön toiminnan tulosta, missä
A, B ja C voivat olla mitä vaan 0-100, sopivassa
suhteessa.
4. ihmisen elämän moraalista perustaa kuvaa
mielestäni parhaiten määritelmä "kohtelee itseään
ja muita kohtuudella". Jos rakastaa itseään, voi
rakastaa ja ymmärtää myös muita ihmisiä, vaikka
nämä olisivat ventovieraita, eivätkä edes juuri
ansaitsisi rakkautta.
5. elän omaa elämää toisia vahingoittamatta,
mutta en myöskään pyhitä elämääni kenenkään
toisen toiveille ja tarpeille.
6. voimaa saan omasta itsekunnioituksestani,
suhteestani ympäröivään maailmaan (toisiin
ihmisiin, luontoon), saamastani rakkaudesta ja
oman pienuuteni kokemisesta.
Jumala ei ole mikään mysterio- vaan uskonto asuu
jokaisen ihmisen-luonnon luoman olennon sisällä.
Sydämessäsi voit eroittaa oikean ja väärän. Sitä
Jumala, olkoon sitten minkä uskonkunnan hyvänsä
Jumala. Kaikki meidän
ihmisten "Jumala"nimikkeellä kulkevat PYHIMMÄT
ovat meidän omatuntomme. Jotain on atmosfäärissä
meidän yläpuolellamme- miksi haluaisimme tietää
siitä liikaa. Eikä omatuntomme ole todistus
jonkunvarjelevan läsnäolosta ?