Kauanko olette olleet työttömänä ja minkälaisia sivuoireita se on aiheuttanut?
Gallupkysely
,,,
13135
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
yli 2v. on mennyt ja 545 pv viimeksi oli kulunut, sivuoireista voin mainita suurimpana sen mahtavan tyytyväisyyden joka alkoi heti ihan ekasta päivästä kun ei enää tarvinut mennä töihin. Saan suunnatonta iloa kun katselen taas syksyn kurjaa säätä ja ei tarvi lähteä mihinkään jos ei halua. Takkaan puita, kissa syliin, karjalanpaisti uuniin, hyvä kirja käteen ja ei kun menoksi....
Töissä käyn ja enempi tai vähempi aiheuttaa vi**tusta!
Kun jäin työttömäksi tulin paljon rennommaksi ja sosiaalisemmaksi jätin myös alkoholin kokonaan pois ja rupesin kuntoilemaan. Olen lukenut paljon kirjoja ja opiskellut samalla. Elämälaatu parani melkoisesti sen jälkeen kun jäin pois sressaavasta työstä.
Tähän päivn asti. kätyäni kymmmppiluokan kahdeti. Aiheutttaa mielisrautta.
Kohta vuosi työttömänä ansiosidonnaista nauttien. Jos vielä toisen vuoden porskuttelis ennen kuin tipahtaa peruspäivärahalle. Sivuvaikutukset: turha stressi ja kiire hävinnyt, enemmän aikaa petipuuhille, viikonpäivillä ei enää niin väliä.
2kk 1vk. Vähän on yksinäistä mutta onneks on facebook.
Jäin vapuksi työttömäksi viime vuonna. Muutama työhakemus ennen kesä sesonkia. Asuin pojan kanssa koira järven rannalla koko kesän asuntovaunussa nauttien ja veneillen (pieni perämoottorivene), Vaimo kävi sieltä töissä kun lyhyt matka. En edes hakennut töitä kun kerrankin vapaa olo. Rahat toki vähissä mutta eipä' haitannut. Syksyllä hieman ontto olo ja joitain työhakemuksia. En oikein tiennyt mitä oikeastaan olin hakemassa. Unirytmi meni sekaisin pikkuhiljaa. Katsoin telkkaria pitkälle aamuyöhön.Joulun jälkeen päätin ottaa itseni niskasta kiinni ja nousin joka aamu jo kuudelta ja kun perhe lähti ulos katsoin netistä kaikki työpaikat jotka olivat läheltä tekniikan alaltani joskin osa hieman poikkeaavia. Netistä selasin yrityksen kaikki tiedot ja soitin yhteyshekilöille jotka osa oli reksry toimistojen henkilötiä ennenkuin laitoin hakemuksen. Noin 2-5 päivässä. Kävin sitten keväällä 1-5 haastattelussa joka viikko kunnes maaliskuussa tänävuonna tärppäsi. Vakituinen työ tekniika´n alan firmalta jossa sitten aloitin 1.4 ja olen edelleenkin firmassa oman alueen myyntipäällikkönä. Eli kannatti olla aktiivinen..
Reilun vuoden työttömänä. Haettu on koko ajan, muttei ketään kiinnosta palkata kohta 50-vuotiasta, vaikka osaamista onkin.
En tykkää olla toimettomana. Olenkin tehnyt kaiken mitä on rästiin jäänyt itsellä ja tuttavilla vaan seinät tuntuvat kaatuvan päälle.
inhottavaa on myös se, kuinka jotkut arvioivat ihmisen huonommaksi työttömyyden vuoksi. Pitemmän päälle se alkaa nakertaa itsetuntoa.
Voi kun joku ottaisi minutkin, edes haastatteluun. Olisi ihanaa päästä taas töihin.
Ne ovat noita kokoomuskokkareita jotka haukkuvat. Niitä ei ole turhalla älyllä siunattu, psykopaattisia narsistisia paskakasoja, joista ei ole mitään hyötyä.
mikäli asuisin kerros/rivitalossa, niin seinät kaatuisi mullakin, mutta ok-talossa on onneksi aina tekemistä. Nytkin olen kesäisin tehnyt yli 10v. polttopuut, puutarhassa riittää keväästä syksyyn, talvella on onneksi lumityöt vaikka nyt näyttää ettei niitä ole.Minä sain viimeisen työpaikkani 54v. korkeassa iässä ja siitä sitten vapaaehtoisesti putkeen.Kaikenlaisia hommia teen itselleni ja kavereille, minulla on kotona aika hyvin varusteltu verstas jossa onnistuu niin puu kuin metallityötkin, kaikkea värkkään huonekalujen entisöinnistä pihakoristeisiin ja lisäksi maalailen myös tauluja. Se onkin juttu jota kannattaa kokeilla jos aika jää pitkäksi, silloin ei huomaa ajankulua, 5tuntiakin vierähtää ettei tule nälkä eikä jano kun uppoaa maalauksen maailmaan.Sitä voi myös tehdä kerros/rivitalossa kun käyttää hajutonta tärpättiä ettei haise muitten asukkaitten puolelle.Kaikkea voi harrastaa jos vain antaa mielikuvitukselle vapaat siivet.
En oikein ymmärrä kysymystä, oirehtiminen alkaa yleensä silloin kun menen töihin vaikka lyhyeksikin aikaa. Oireet ovat hikoilua, unettomuutta, käsien tärinää, levottomuutta, keskittymisvaikeuksia ja ahdistusta.
Vuoden työttömyys kohta takana. Aktiivinen työnhaku jatkuvaa.
Toistaiseksi olen käynyt noin 80 eri työhaastattelussa ja hakemuksia vuoden aikana raapustanut USEITA SATOJA. Suurin osa suoria hakuja, ei rekryjä. MOL.fi sivuja tutkin päivittäin.
Omaan 3 ammattitutkintoa hyvin arvosanoin, lisäksi olen käynyt useita lisäkursseja/ valmennuksia, (myös ilman palkkaa, ilmaistyötä tehnyt v.2008!?!) Työhistoritausta on suht. kunnossa, joitakin pätkätöitä joukossa. Lähes kaikista työsuhteista on hyvät paperit ja suosittelijoita.
MUTTA EI!! TYÖTÄ EI VAAN KUULU. Onko tämä yleistä, entä onko neuvoja?
Noin 7 vuotta. Yleiskunto ja elämänhalu on paljon korkeammat kuin töissä ollessa. On aikaa harrastuksille ja kavereille.