mitä tehdä. olemme mieheni kanssa asumus erossa tällä hetkellä. ja vaikka se kuinka sattuukin myöntää ja kertoa teille kaikille mitä hirveää on tapahtunut luulen että se on ainoa keino saada joku tolkku tähän systeemiin.
Joten...
Muutama vuosi sitten kaikki alkoi... otin yhden ihmisen suojeluun ja enkä kertonut miehelleni tietävän asiasta mitään tai sanotaan että otin syyt niskoilleni...
Äitini oli ottanut pikavippejä mieheni nimiin ja vaikka se kuulostaakin kaukaa haetulta niin hän oli ohjannut rahat tililleni ja nostanut ne sitten sieltä pois minun 2:os kortilla joka oli hänen hallussaan. pyysin kyllä korttia takaisin monta kertaa mutta aina se oli jossain muualla...
sitten asia tuli julki ja mieheni syytti minua siitä ja hän teki samalla poliisi ilmoituksen ja olen kun olenkin ollut monta kertaa kuulusteluissa, sillä niitä vippejä oli tullut lisää, poliisille myönsin että olen ottanut ne sillä se tuntui helpoimmalta ratkaisulta juuri silloin ( äitini oli sairastanut aivoinfarktin ja hän on ollut masentunut siitä lähtien) Nyt kuitenkin äitini on käynyt poliisilla myöntämässä rikokset, mutta mieheni uskoo yhä edelleen että se olen minä siitä syystä että olen tilannut tavaraa hänen nimellään kotiimme sillä minulla on luottotiedot menneet. sen olenkin tehnyt, rahaa vippifirmoilta en ole hakenut.
Hän on myös sitä mieltä että olen koko yhdessä olon ajan valehdellut hänelle, joo joitakin asioita esim. se että edellisestä liitosta minulle syntyi 3 lasta josta 1 asuu isänsä kanssa ja kaksi minun luonani, exäni ei maksa elatus apua mutta saan koko lapsilisän ja hän maksaa lasten puhelin liittymät ja vakuutukset.
Mieheni mielestä asian kuuluisi mennä niin että minä nostan niistä 2 lapsesta lapsilisää ja exäni 1, ja sitten hän maksaa minulle elatusapua, se on mielestäni hankalaa ja kuitenkin tämä nyt toimii näin. ONKO VÄÄRIN????
nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että mieheni on hakenut avioeroa minusta ja häätöä yhteisestä talosta sekä yksinhuoltajuuden yhteisestä pojastamme joka on 2,5 vuotias.
Kertokaa oma kommentti ja antakaa jotain mistä tarttua kiinni. Kyllä minä tiedän ja olenkin saanut kuulla kuinka huono ihminen minä olen ja kuinka idiootti ja tyhmä lehmä minä olen. sain myös kuulla että olen niin mädäntynyt että syöpäkään ei edes tapa minua, olen niin mädäntynyt että mikään ei halua kasvaa minussa vaan kuolee suosiolla....
Huoraksi, idiootiksi, lumpuksi ym olen kuulemma
ja ei siinä mitään mutta kun kaikki lapset ovat kuulleet minkä arvoinen olen. en ole saanut äitienpäivää viettää sillä en ole viettämisen arvoinen, syntymäpäiviäni lukuunottamattakaan, ja hääpäivää ei vietetä sillä se on kuulemma ihan paska juttu, ei ole mitään mitä juhlia muuta kun kieroa muijaa...
Joten...
Muutama vuosi sitten kaikki alkoi... otin yhden ihmisen suojeluun ja enkä kertonut miehelleni tietävän asiasta mitään tai sanotaan että otin syyt niskoilleni...
Äitini oli ottanut pikavippejä mieheni nimiin ja vaikka se kuulostaakin kaukaa haetulta niin hän oli ohjannut rahat tililleni ja nostanut ne sitten sieltä pois minun 2:os kortilla joka oli hänen hallussaan. pyysin kyllä korttia takaisin monta kertaa mutta aina se oli jossain muualla...
sitten asia tuli julki ja mieheni syytti minua siitä ja hän teki samalla poliisi ilmoituksen ja olen kun olenkin ollut monta kertaa kuulusteluissa, sillä niitä vippejä oli tullut lisää, poliisille myönsin että olen ottanut ne sillä se tuntui helpoimmalta ratkaisulta juuri silloin ( äitini oli sairastanut aivoinfarktin ja hän on ollut masentunut siitä lähtien) Nyt kuitenkin äitini on käynyt poliisilla myöntämässä rikokset, mutta mieheni uskoo yhä edelleen että se olen minä siitä syystä että olen tilannut tavaraa hänen nimellään kotiimme sillä minulla on luottotiedot menneet. sen olenkin tehnyt, rahaa vippifirmoilta en ole hakenut.
Hän on myös sitä mieltä että olen koko yhdessä olon ajan valehdellut hänelle, joo joitakin asioita esim. se että edellisestä liitosta minulle syntyi 3 lasta josta 1 asuu isänsä kanssa ja kaksi minun luonani, exäni ei maksa elatus apua mutta saan koko lapsilisän ja hän maksaa lasten puhelin liittymät ja vakuutukset.
Mieheni mielestä asian kuuluisi mennä niin että minä nostan niistä 2 lapsesta lapsilisää ja exäni 1, ja sitten hän maksaa minulle elatusapua, se on mielestäni hankalaa ja kuitenkin tämä nyt toimii näin. ONKO VÄÄRIN????
nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että mieheni on hakenut avioeroa minusta ja häätöä yhteisestä talosta sekä yksinhuoltajuuden yhteisestä pojastamme joka on 2,5 vuotias.
Kertokaa oma kommentti ja antakaa jotain mistä tarttua kiinni. Kyllä minä tiedän ja olenkin saanut kuulla kuinka huono ihminen minä olen ja kuinka idiootti ja tyhmä lehmä minä olen. sain myös kuulla että olen niin mädäntynyt että syöpäkään ei edes tapa minua, olen niin mädäntynyt että mikään ei halua kasvaa minussa vaan kuolee suosiolla....
Huoraksi, idiootiksi, lumpuksi ym olen kuulemma
ja ei siinä mitään mutta kun kaikki lapset ovat kuulleet minkä arvoinen olen. en ole saanut äitienpäivää viettää sillä en ole viettämisen arvoinen, syntymäpäiviäni lukuunottamattakaan, ja hääpäivää ei vietetä sillä se on kuulemma ihan paska juttu, ei ole mitään mitä juhlia muuta kun kieroa muijaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sulla on asiat hyvin verrattuna minuun. Mulla ei ole koskaan ollut tyttöystävää koska olen ruma. Joten älä itke.
Koskaan ei saa myöntää jotakin mitä ei ole oikeasti tehnyt. Piste.
se myöntäminen, helpotti yhteis eloa silloin. Kaikki rauhottui, tai sain kuulla kaikki mitä olin ja vielä lisää. Nyt on niin raskasta voimia pitäisi saada jatkaa eteenpäin mutta mistä...
Sinulla on todella raskas tilanne ja kaikki näyttää mustalle ja toivottomalle.
Ymmärrän kuule miltä tuo tuntuu, on koettu niin paljon raskasta.
Voisin luetella sinulle nyt kaikki ne kuluneet vanhat fraasit että miten se aurinkokin sitten sinne risukasaan ja miten pilvistä löytyy ne kultareunat mutta sellasia sanoja ja tyhjää sanahelinää et nyt kaipaa eikä se auta.
Mun neuvo on, että nyt ihan ensin hakeudut jonkun sellaisen kriisityöntekijän puheille, ovat ilmaisia ja heillä on salassapitovelvollisuus. Saisit purkaa kaiken, ja puhua toisen, ulkopuolisen ihmisen kanssa joka näkee sinun tilanteesi toisesta perspektiivistä. Joka osaa antaa sinulle uusia näkökulmia ja tukee sinua itseäsi löytämään ja näkemään ratkaisumalleja. Kukaan kun taakkaa ei voi sulta pois ottaa, asiat on sun itse selvitettävä ja läpi käytävä. Sen tiedätkin.
Nyt sinun on koottava voimat, haettava tuo apu ja käärittävä hihat! Muu ei auta kuin tulta päin vaan, mutta mene puhumaan jollekin! Tiedän niin hyvin omasta kokemuksesta että sitä on hyvin skeptinen ja epäilevä ja häpeääkin, mutta kun sen saa tehtyä on helpotus valtaisa!
Kokeile, et menetä mitään! Ala siitä. Kysy neuvoja miten eteenpäin, mitä voit tehdä tilanteessasi tässä ja nyt. Siitähän se on lähdettävä uutta rakentamaan.
Ja älä syytä itseäsi, et ole huono etkä kelvoton. Me kukaan ei olla pyhimyksiä ja virheettömiä, sen voin taata! Erehtyminen on täysin inhimillistä, mutta et saa jäädä märehtimään vanhaan, on katsottava eteenpäin vaikka miten kirvelee ja kipeää tekee! Ja sitten, jonain päivänä alat sitten niitä pieniä auringonsäteitäkin nähdä siellä risukasassa...
En osaa tämän enempää sanoa. Ei mulla ole hienoja sanoja eikä lohdutusta ja valmiita ratkaisuja. Voin vain toivoa että haet apua, jaksat vaikka miten raskasta juuri nyt onkin. Voimahalaus!
https://www.tukinet.net/
Tuoltakin voi aloittaa jos pelottaa mennä livenä puhumaan!
Tsemppiä!