Olemme 22(m) ja 18w(n) pari, joka on vuosi sitten muuttanut yhteiseen kotiin eri paikkakunnalle molempien vanhemmista. Jo hetken aikaa on vaikuttanut siltä, että emme ole yhtä läheisiä toisillemme kuin ennen ja viime aikoina olemme myös riidelleet paljon...niin paljon, että en tiedä enään onko tästä tietä eteen päin? Pelottavinta on, että asumme yhdessä ja silti rakastan tyttöäni, mutta en vain jaksa ainaista riitelyä. Pelottaa jättää kaikki taakse enkä todellakaan tiedä miten sen tekisin. Tuntuu kuin olisin umpikujassa, josta ei ole pois pääsyä, mutta sieltä ei myöskään uskalla lähteä. Takana on 2 upeaa vuotta yhteistä taivalta ja molempien ensimmäinen pitkä seurustelusuhde. Vaikeutta vielä lisää hyvät välit molempien vanhempiin ja itselläni varsinkin tyttöystäväni pikku-siskoon ja -veljeen joiden olen nähnyt kasvavan lähes lapsesta asti...joille olen kuin veli!
Tuntuu kauhealta jättää kaikki taakseen...mutta nyt on alkanut tuntua, että en vain jaksa. Mistä voimia ja uskoa jatkaa elämää?Mistä tietää mikä päätös on lopulta oikea?Side on niin vahva ja ajatuskin hellien hetkien vaihtumisesta yksinäisiin, kylmiin öihin pelottaa. En haluaisi satuttaa, mutta en myöskään "pilata" elämääni!
Tuntuu kauhealta jättää kaikki taakseen...mutta nyt on alkanut tuntua, että en vain jaksa. Mistä voimia ja uskoa jatkaa elämää?Mistä tietää mikä päätös on lopulta oikea?Side on niin vahva ja ajatuskin hellien hetkien vaihtumisesta yksinäisiin, kylmiin öihin pelottaa. En haluaisi satuttaa, mutta en myöskään "pilata" elämääni!
Vastaukset 3
Vanhimmat
siis että riitelyn takia jättäisit? mut on jätetty vasta sen takia ja sanonpahan vain että mikään ei oo niin hirveetä ja tunnu niin paskalta että jättää sellasen syyn takia. ASIOISTA PITÄÄ PYSTYÄ PUHUA..
te ootte ollu aika kauan kuitenkin yhdessä et älä anna kaiken kaatua siihen. otatte yhessä selvää miks riitelette,mistä riitelette ja yritätte keksiä keinon miten niitä vähentäs... jos riitaa tulee pienistä asioista, pitäs yksinään miettii asiaa ennenkun alkaa riitelee asiasta...
parisuhteessa kun pitää tehdä uhrauksia, puolin ja toisin.
mä olen ollu esim meidän jutussa tosi väärässä kokoajan ja riitaa tuli siitä etten antanut periks.. mun silmät on avautunu tän eron aikana ja pystyn myöntää virheeni kaikille.. toivon että se korjais tämän suhteen, koska rakastan tätä miestä ylikaiken!! nykyään osaisin ja opettelisin tekee kaiken aivan toisin.. mitä vaan rakkauden puolesta!
Ja sinä idiootti oot pettäny mua!!!!!!!!
Haista sinä v***u!!!!!!!!
puhukaa, puhukaa,puhukaa puhukaa.. olkaa ihan täysin rehellisiä toisillenne ja selvittäkää mitä johtuu, keksikää yhdessä ratkaisu siihen miten teette, ja eläkää elämänne hienosti yhdessä loppuun asti! Tsemppiä kummallekkin!!