Hitaasti tutustumien vs. treffit

A) Toimii vain silloin kun kohtaat toisen tuolla tavoin, jos et kohtaa niin mies joutuu joka tapauksessa pyytämään treffeille
B) Jos mies toimii noin niin vaarana on että nainen ajattelee miehen olevan vain ihan kiva, onkin tosi kutkuttavaa huomata kun nainen tapailee muitakin miehiä samalla tavoin tai kuulla että nainen on maannut jonkun toisen miehen kanssa koska tehän ette seurustelu ettekä tapaile
C) Edelliseen viitaten niin naisten tapa katsella miehiä nykyään on että ollaan ns. "kavereita" vähän joka jätkän ja miehen kanssa, sitten näitä pidetään narussa juoksemassa kunnes poimitaan sielä se komein tai isokullisin - sitten ihmettelet että miksei mies suostu moiseen?
D) Jos etsit kutkutusta ja flirttiä niin pysy sinkkuna, jos etsit parisuhdetta niin tuskin silloin on merkitystä miten tutustuu?

"uuri tällainen pidättyväisyys, hienovarainen flirttailu ja suoraan sanomattomuus on mielestäni just sen tutustumisen&ihastumisen kutkuttavammat asiat."

Kuulostaa pelkältä peliltä.

Veikkaan ettei tuo suhde kestä pitkään. Oikeastaan siihen asti kunnes ne kutkutukset loppuu, sen jälkeen sinä lähdet etsimään tuota tunnetilaa miehen hyläten uudestaan.

"Tai ei ehkä "paineita", mutta se, että molemmat tiedostavat toisen olevan edes vähän kiinnostunut (kun treffeillä kuitenkin ollaan) niin luo mielestäni joitain odotuksia ja tutustutaan vähän niin kuin väkisin."

Onhan se kauheaa jos on paineita siitä että toinen on kiinnostunut ja joutuu väkisin toiseen tutustumaan.

IHAN VITUN HIRVEÄÄ!

Ajattele jos joudun saman kanssa olemaan väkisin ja hänestä olemaan kiinnostunut pakolla useamman vuoden!

Aloittajalla oli todellakin pointtinsa kirjoituksessaan ja olen monessa kohtaa samaa mieltä.
Nykyajan yltiökiireinen ja stressaava elämä takaa sen, että ihmisillä ei ole enää aikaa tutustua oikeasti toisiinsa; halutaan nyt heti nähdä ja kehittää suhde täysin tuntemattoman ihmisen kanssa, josta ei oikeasti tiedä vielä yhtään mitään. Tunteet ottaa aikaa ja tilaa ja siihenhän nykyihminen ei jaksa/ehdi alkaa panostamaan.
Olen itse kokeillut nettitreffejä, ihan vaan tutustuakseni siihenkin alueeseen ja katsoa, millaisia ihmisiä siellä oikeastaan pyörii. Aika nopeasti alkoi melkeinpä kuvottaa koko konsepti; nopea, helppo ja ilmainen muka-ratkaisu parisuhteen kehittämiseen, ikäänkun jokin kuvasto josta voi tilata omansa kaikilla mausteilla. Jos ei sitten toinen osapuoli kiinnostukaan, niin vedetään hirveät pultit täysin tuntemattomalle, jota välttämättä ei ole koskaan edes nähnyt. Todella irvokas nykyajan mulle-kaikki-heti-nyt mentaliteettiin hyvin istuva tapa muka-tutustua ihmisiin ja unohtaa täysin se, mihin pitkä, kestävä parisuhde ja ylipäätään ihmissuhteet pohjaavat; ystävyyteen, kunnioitukseen, jollain tavalla tuttuuteen ja luottamukseen, joka on mahdollista syntyä vasta ajan kanssa ja kummankin ehdoílla.

Itse yritin vajaan 10 vuoden ajan itselleni suhdetta tuolla tavoin löytää. Ensin oli koulua ja sitten töitä. Tutustuin lukuisiin nuoriin naisiin ja kävimme samoissa opiskelijoiden/työpaikan tapahtumissa. Muutamien kanssa oli sitä silmäpeliä, mutta suuri osa heistä oli toki jo valmiiksi varattuja, osa ehti ryhtyä suhteeseen jonkun toisen kanssa ennen kuin minä vielä olin ajatellukaan treffeille pyytämistä, ja osa ehti valmistua, vaihtaa työpaikkaa tai muuten vaan elämäntilanteen muutosten vuoksi kadota maisemista.

Sitten minulla rupesi olemaan ikää lähemmäs 30 vuotta ja sinkkunaisia ei "normaaleista" ympyröistä enää löytynyt, vaan kaikki vähintään seurustelivat. Baarikäynneillä ei minun onnettomilla puhujanlahjoilla ollut mahdollisuuksia luoda pysyviä tuttavuuksia.

Tein sinkkuuteen kyllästyneenä suomi24-profiilin, viestittelin muutaman kiinnostavan ihmisen kanssa yksitellen, ja sitten erään heistä kanssa sovin treffit. Seurustelumme alkoi siitä heti ja jatkuu vieläkin ja yhteenmuutto on edessä.

Eli ei se niin helppoa ole hitaasti tutustumalla löytää kumppania. Kyllähän tommosilla sopimalla sovituilla treffeillä on sitä väkisintutustumisen tuntua, mutta meillä ainakin oli heti alusta asti selvää että molemmat etsivät seurustelukumppania eikä mitään pelkkää uutta kaveria, niin ei siinä tilanteessa mitään väkinäistä ollut enää.

Tuollainen lähestymistapa edellyttää, että ihastuksen kohde kuuluu samaan kaveriporukkaan tai on kaverinkaveri, vieraileva tähti. Jos taas haluaa pitää kaverit erikseen ja sitten ne romanttiset suhteet aivan erikseen, milläs tapaa luonnollisesti pyydät jonkun tuntemattoman sun kaveriporukkaan silläviisiin että tutustutte kimpassa "luonnollisesti". Taidat olla jämähtänyt jonnekin kouluajoille, joissa hengailu useamman ihmisen laumoissa olikin luontevaa. Aikuisena tuollaista elämää ei ole.