Eksä pyörii mielessä ja se häiritsee uutta suhdetta..

montako sulle riittäisi? Varmaan vielä naapurikin pyörii mielessä ja työkaveri. Toivottavasti sulle tekee joskus joku saman, että jättää ja alkaa sen jälkeen haikailla takas tai sitten suhteessa ollessa haikailee muualle ja roikottaa sua jossain epävarmuudessa.

Vaikee tuohon on mitään sanoa, kun ei tiedä ees millaisia suuria ongelmia suhteeseen liittyi sen exän kanssa, kuitenkin ootte kavereita??
Yleensäkään ymmärrä miksi ollaan exän kaa kavereita?

"Nykyinen poikaystäväni on mielestäni ihan täydellinen minulle, jos järjellä ajattelee"

No ehkä sä sitten ajattelet vaan "järjellä", silloin voi käydä juuri noin.

Toi, ettei ole yhtään riitaa kyllä ihmetyttää?
Tuntus jotenkin, että hyvittelet sitä edellistä suhdetta jos susta tuntuu et oot tehny silloin väärin?

Eksä pyörii mielessä mutta se ei häiritse uutta suhdetta..

















..kun ei ole uutta suhdetta.

Ota se eksä takaasi!

En ikinä kirjottele nettikeskusteluihin mitään. Nyt oli pakko, koska olen melkein täysin samassa tilanteessa. Erottiin entisen kanssa joskus alkuvuodesta, en edes muista päivämäärää, koska en halua. Erottiin lopulta miehen päätöksestä, ja olin aivan palasina, vaikka tavallaan tiesin, ettei suhde voi jatkua niin.

Meillä oli paljon riitoja. Olin miehen ensirakkaus, vaikka suhteita oli takana monia. Ja mies oli minulle kaikki kaikessa, olin umpirakastunut. Puhuttiin naimisiinmenosta, lapsista, koirasta ja yhteisestä kodista. Kuitenkin kaikki meni pieleen. Eron jälkeen olemme koko ajan olleet tekemisissä, emme pystyneet olemaan erossa ja silti satutettiin koko ajan toisiamme ja taas hetken onnellisia.

Vietettiin koko kesä yhdessä, ja lopulta yritettiin uudestaan, se ei kauaa kestänyt, kun mies jätti mut uudestaan. Silloin päätin että nyt riitti. Olin kesällä tavannut kivan miehen, jonka lähestymiseen en vastannut, koska halusin tosissani yrittää eksäni kanssa. Mies lähestyi minua taas kun kuuli erostani ja paras ystäväni oli sitä mieltä, että mun pitää ehdottomasti tutustua tyyppiin. Jos mies ei olisi vaikuttanut kaikinpuolin hyvältä, en olis varmaan suostunu tapaamaan ollenkaan.

Kuinkas sitten kävikään, Eksäni yritti ensin kännissä minua takaisin, mutta loukkaantuneena laitoin luun kurkkuun. Tästä muutamia viikkoja myöhemmin yritti uudestaan, tällä kertaa niin, etten ollut ikinä nähny sellaisena :/ itkettiin ihan hulluna molemmat, mut en vaan uskonut, että meidän olis aika yrittää uudestaan, ja lisäksi tilannetta vaikeutti/helpotti tämä toinen mies, kenelle kerroin, että eksä halusi mut takaisin. Ilman häntä olisin luultavasti antanut vielä mahdollisuuden. Sanoi että jos annan mahdollisuuden niin vie mut vihille ensi kesänä. En pystynyt, vaikka olisin halunnut antaa sydämen ja tunteiden taas viedä, se kipu ja suru mitä tunsin, oli hirveintä ikinä. Samaan aikaan tämä toinen mies oli yhä kiinnostuneempi minusta ja tiesi kyllä tilanteeni.

Tilanne on tällä hetkellä se, että mietin usein, entä jos.. sitä tunnetta en usko löytäväni kenenkään muun kanssa, tiedän että eksäni ikävöi minua myös, vaikka hänelläkin on uusi nainen. Pakko kysyä, miksi?

En oikein osaa kuvitella olevani onnellinen yksin. Ja siis entinen miesystävä oli tämä, joka halusi minut takaisin ja sanoi, että jos olisin antanut mahdollisuuden meille vielä, olisi kosinut minua. En vain siinä tilanteessa pystynyt, vaikka rakastin ja rakastan edelleen. Koitin piilottaa tunteet ja sanoin, että jos kuulutaan toisilemme niin kohdataan vielä. Mut kyllä tässä alkaa tuntua siltä, että yksinolo tekis ihan hyvää.

Tässä on käynyt peruskämmi. Et ole antanut itsellesi aikaa toipua exästäsi, kun pistit jo uutta matoa koukkuun. Kaikkein fiksuinta olisi ollut olla hetken aikaa yksin ja käsitellä ero loppuun, näin exä ei enää kummittelisi koko aikaa mielessä. Poissa silmistä, poissa mielestä toimii hyvin, joten sinun pitää pistää välisi kokonaan poikki exääsi, jos oikeasti haluat homman toimivan nykyisen poikaystäväsi kanssa. Et voi olla exäsi "ystävä", koska sinulla on hänestä romanttisia ajatuksia, se häiritsee nykyistä suhdettasi. Nykyisellesi ei asiaa kannata kertoa, koska se vain pahoittaisi hänen mielensä. Nyt pyyhit menneet pois elämästäsi ja keskityt nykyiseen elämääsi ja kumppaniisi! Jos se ei onnistu millään tavalla, niin sitten lopeta itsesi ja kumppanisi huijaaminen ja päästä hänet menemään ja ota aikaa itsellesi ja ajatuksillesi, YKSIN!

Hei
Mä voin kokeena ja yli 50-vuotiaana kertoa sinulle, että exä kannattaa nyt huuhtoa menneisyyteen. Petät itseäsi ja kumppaniasi tuolla hailuilulla. Et tunne nykyistä kumppaniasi tarpeeksi hyvin koska ihmettelet mitä pitää tehdä. Saattaako hän olle mustasukkainen ja ehkä jopa lopettaa koko kauniin suhteenne. Mieti nyt tarkkaan. Ajattele itseäsi samassa tilanteessa jos kuulisit nykyisellä kumppanillasi olevan tunteita ex-tyttökaveriin. Mitä tekisit silloin?

Seurustelin ollut 2 vuotta poikaystäväni kanssa ja erosin jälkeen.Toki ajattelin eksää vähään aikaan,mutta silloin minulla uusi jo suhdeessa joten ei se voisi jatkua ajatella eksää.Onnistuin päästä irti ajattelemasta eksän tunteista ja semmoista,että ajattelen uusi poikaystävääni ja tulevaisuuteni.Olin miettinyt paljon,että olisiko meitä yhteen onnistumista tulevaisuuden eksän kanssa,mutta näköjään ei koska minulla ja eksällä aivan jo muuttuneet eri tietä.En voinut ottaa myös eksän takaisin kuin oli pakko päästä menemään.Jos jatkuvaan eksän ajattelemista sekä tunteista niin se käy vaikeammaksi eli oman tunteet saattaa sekaisin ja epävarmuutta menossa.Jos eksästä ajatellut paljon niin sehän tarkoittaisi yhä rakastaa eksää kuin uudesta poikaystävästä.Nyt olen 8 vuotta eksän kanssa pelkkä kaverina eikä tunteiden kanssa touhua.Näköjään sinulla yhä enempää kaipaa ja rakastaa eksääsi?Jos et haluaisi takaisin eksää niin sinun täytyy ottaa etäisyyttä toistaiseksi tai tilanteen mensisi vasta ohi.Nyt pääni sekaisin,koska ex-poikaystäväni yhä rakastaa minua ja halusi naimisiin kanssani kun sanoin etten voi enää ottaa takaisin.Kun ex-poikaystäväni kanssa tuskin elää koska onko minulla tunteita kohtaan tai hänen minuun jota tulevaisuuden takia.Ei sitä toimisi näin,koska meillä jo ehditty paljon tapahtumia ja muuttuneet elämässä.Saattaa uutta poikaystävääsi varmasti tuntuu ärsyttävältä jos roikut ex-poikaystävän pyörimästä mielessä.

Sama ongelma minulla. Exä ei tosin häiritse nykyistä suhdettani, mutta en pysty unohtamaan häntä, vaikka erosta on jo useampi vuosi ja suhteessamme oli isoja ongelmia. Olen häneen yhteydessä silloin tällöin ja joskus näenkin hänet tietyssä paikassa sattumalta, koska molemmat käymme siellä toisinaan. Ja silloin entiset tunteet nousevat aina voimakkaasti esiin ja huomaan, etten ole vieläkään pässyt hänestä.

Ehkä olisi parhain apu saatavissa terapeutilta joka on pätevä. Asiasta voitpuhua myös ns. oma-lääkärisi kanssa.

Mulla ehkä varmaan oli samanlainen tilanne...

Mulla pyöri eksä mielessä pitkään eron jälkeen. taustalla oli sama juttu kun vähän ryminällä tapahtu kaikki, ja vaikka järjellä tietoisesti olin kaiken päättänyt ja koko ajan tietoisesti tiesin ettei mitään järkeä palata vanhaan, niin silti joku kaiveli.

Aluks oltiin hyvin paljon yhteydessä lähes päivittäin jonkun 10 kuukauden ajan. Sit siitä eteenpäin oltiin hyvin vähän yhteydessä. Sit jokskus aikaa katkes kontantit kokonaan, jonka aikana ehkä eniten mietitytti asiat. Sit sen jälkeen sain yhteyden takas, ja sovittiin tapaaminen.

Tuo tapaaminen oli merkittävin. Siinä sain vihdoinkin "closure" (lopetuksen?) kaikelle. Siinä keskusteltiin vähän niinku ranskalaisin viivoin meidän suuhteesta. Kaikki huonot asiat kaivettiin ja heitettiin, sekä myös hyvät. Sen jälkeen ei ole enää asiat vaivannut.

Suosittelen että vähän hienovaraisesti yrität saada jotain järkevää closurea kans tohon tilanteeseen.

Nykyään siis mun exä on jo pari vuotta ollu uudessa suhteessa, ja itselläni on myös ollu muita kuvoita, joissa ei ole tarttenu miettiä menneitä. Muuhun mahdottomuuksiin ovat kaatuneet. :)

Ei koskaan pyöri exät mielessä,kun eroan se on sen suhteen loppu. Tikusta ei tehdä asiaa,eikä tekstiviestejä lähetellä ja exän nro poistetaan välittömästi puhelimesta. On taito päästää irti entisestä,silloin ei jää toista kohtaan katkeruutta ,vihaa,tai muitakaan tunteita ja silloin on valmis uuteen suhteeseen.

Tuleehan tuota välillä käytyä pukilla exän(lasteni äiti) kanssa.

se joka ei osaa olla yksin ..ei myös osaa sitä kaksinkaan...

Tyypillinen luuseri joka ei osaa olla päivääkään yksin, olet luultavasti ihmisenä täysi nolla jonka itsetunto riippuu sataprosenttisesti mulkunkantotelineestä.

Tottakai suola janottaa, on se sitten uutta tai vanhaa. Ei miul muuta.

No ei tuossa tilanteessa ehkä ainakaan kannata nykyiselle kumppanille kertoa noista sairaista ajatuksistasi. Jos kertoisit että eksä pyörii mielessä, se loukkaisi varmasti hänen tunteitaan ja saisi tuntemaan ettet ehkä oikeasti olekaan onnellinen hänen kanssaan ja häneen niin sitoutunut. Se saisi hänet varmasti täysin tolaltaan. Itselläni kun joskus oli aika pitkään sekava tilanne yhden miehen kanssa, mies muuttui aika pelottavaksi ja halusin hänet pois elämästäni, Otettiin taukoa yhteydenpidosta ja sitten alettiin taas viestitellä (huono juttu). Mies alkoi pyöriä mielessä jatkuvasti, tuli lopulta uniinikin kummittelemaan ja oli semmoista ihastuneen jossittelua "entä jos..entä jos...". Tein lopulta oikean päätöksen, kun katkaisin kaikki välit tuohon mieheen. Enää ei ole kummitellut kuin hyvin hyvin harvoin. Aikaa on kulunut ja siitä se on vähitellen hävinnyt mielestä kun pakottaa itsensä keskittymään muihin asioihin, vaikka oman miehen ilahduttamiseen, harrastuksiin jne.

No siis et tule varmana koskaan pääsemään täysin yli eksästäsi, jos roikut hänessä. Kannustan lopettamaan kaiken yhteydenpidon, jos haluat pitää nykyisen suhteesi hyvinvoivana ja pitkäkestoisena oman mielenterveytesi vakaana. Siitä eksässä roikkumisesta ei oikeasti ole kuin harmia. Ero on ehkä jäänyt sinulta joo pahasti käsittelemättä, mutta et voi enää sille mitään muuta kuin joko väkisin pakottaa itsesi unohtamaan sen eksän, tai sitten puittelette sen eron kunnolla selväksi kun sinua se niin on jäänyt häiritsemään, ja sitten kun se on selvitetty, niin hyvästelette toisenne ettekä enää pidä yhteyttä. Älä kuitenkaan vedä nykyistäsi mukaan omiin ongelmiisi jotka vain satuttavat häntä ja välejänne suotta...

Kikella on merkityksensä: olet tollo.

Parisuhde perustuu pääosin luottamukseen ja kumppanille pitäisi voida puhua asiasta kuin asiasta. Mielestäni sinun pitäisi kertoa nykyiselle miehellesi tilanteestasi exän suhteen, mutta jos miehelläs ei ole syytä mustasukkasuuteen nii muista vakuuttaa hänet myös siitä :) voitte ehkä yhdessä käydä menneisyyttäsi läpi ja jos hän on hyvä kumppani niin hän auttaa sinut tuon asian yli.

Lisäksi sinun kannattaisi puhua exällesi myös erostanne. Menkää vaikka kahville ja nostakaa kissa pöydälle. Käykää asiat läpi mikkä painaa kummankin mieltä.

Uudelleen lämmitetty soppa ei milloinkaan maistu yhtä hyvältä kuin aikaisemmin!

Seurustelin melkein kaksi vuotta täydellisestä tuntuvassa parisuhteessa, jossa mies palvoi maata jalkojeni alla, minä rakastin häntä enemmän kuin ketään, me tiesimme puolesta sanasta toistemme lauseet, seksi oli hyvää, nauroimme yhteiselle huumorintajulle, tanssimme ....mutta....Niin.. täydellisessä suhteessa oli suuri mutta....

Mies oli äärimmäisen mustasukkanen ja sen myötä riidat olivat todella kamalia. Erosimme.Olin palasina, kaksi vuotta itkin ja uneksin hänestä ja hän uneksi minusta... Kaksi vuotta pidimme satunnaisesti yhteyttä aina kaivaten toisiamme, jolloin viimein päätimme kokeilla uudestaan. Tilanne oli vielä pahempi...Mutta nyt ainakin tiesimme, että emme olleetkaan niin täydellinen ja luotu pari toisllemme kuin luulimme....Mies petti minua ja minä olin palasina...taas.....sen jälkeen päätin että en selviä tästä mikäli pidämme yhteyttä....puoli vuotta olen pystynyt olla hiljaa....Häneltä on tullut ilkeitä tekstiviestejä ja synttäritoivotuskin...mutta olen jaksanut olla vahav enkä ole vastannut. Vasta tämä että en ole ollenkaan hänen kanssaan tekemisissä saa minua ajattelemaan elämää ilman häntä.

On vielä paljon hetkiä joissa eksäni tulee minun mieleeni...titeetyä ruokaa tehdessä, joissain paikoissa käydessä ja monesti vielä aamuna ensimmäisenä herätessäkin....unista puhumattakaan....

Mutta tämä on minun neuvoni sinule....älä mene takaisin, älä pidä enää mitään yhteyttä häneen. ....Mutta sinähän sen päätöksen lopulta teet....voimia ratkaisuihisi!!!!Minäkään en uskonut neuvojiani vaan jouduin itse kokemaan koko helvetin uudelleen. Mutta sekin kannatti.....KAIKELLA KUN ON TARKOITUKSENSA!

Olet vielä lapsellinen, jos saa sanoa. Jätä exästä haaveileminen ja lopeta yhteydenpito hänen kanssaan. Voihan olla että nykyinenkään ei ole sinulle se oikea kun haikailet jotain muuta. Eikä kannata kertoa nykyiselle miehelle mitään exästä, vaan käsittele asia omassa päässäsi ja lopeta tosiaan se yhteydenpito. Sinähän oikein ruokit tunteen kasvattamista exääsi kohtaan. otahan vastuu käyttäytymisestä ja kasva aikuiseksi. Aikuisuuteen kuuluu vastuu omista ystävyys- ja rakkaussuhteista. Et saa tehdä mitään, mitä et haluasi kumppanisikaan tehtävän. Ja mistä omatuntosi soimaa, se on väärin. Jokaisella on omatunto, toisella se on toisenlainen. Mutta mielestäni raja kulkee siinä mitä itse suvaitsee toiselta ja mihinkä asti voi oman tunnon mukaan mennä. (Paatunut ihminen on ilman omaatuntoa)

tiedän miltä susta tuntuu. elän samaa joka päivä. mitä jos...

VITUN HUORAT!

Kokemuksen syvä rintaääni puhuu: Ex on ex hyvästä syystä. Mitä "suuremmat" tunteet, sen epävakaampaa elämää, jota ei vuosikausia tai vuosikymmeniä kestä. Olen kokenut itse sen ja olen seurannut läheltä kun ystäväni läpikävi sen. Ja käy edelleen, mutta en jaksanut seurata niitä tunteita, joten emme ole olleet muutamaan vuoteen tekemisissä.

Älä ole exäsi kanssa tekemisissä, ymmärrä, että siihen on syy että ex on ex ja lakkaa takertumasta menneeseen. IHminen haluaa yleensä sen mitä ei saa. Näin minä neuvon ja ikäni on 27. Me pystymme vaikuttamaan omiin tunteisiimme ja elämäämme. Jos jätät hyvän miehen exän takia, pian huomaat olevasi suhteessa "suurten tunteiden" kanssa ja kaipaat hyvää miestäsi takaisin. Valinta kysymys!

Hei kohtalo toveri,

Olin täysin samassa tilanteessa, kuin sinä noin puoli vuotta sitten. Erosin entisestäni 3 vuoden suhteen jälkeen elämäni ensimmäisestä poikaystävästä ja aloin tapailla nykyistäni noin puolen vuoden jälkeen erosta (olimme nykyisen poikaystäväni kanssa jo vanhoja tuttuja, joten suhde oli helppo aloittaa. Se alkoikin oikeastaan sattumalta, kun nykyiseni tuki minua ero aikana ja vietimme paljon aikaa yhdessä, ystävinä. Sitten se vain läheni). En ollut kuitenkaan ehtinyt käsitellä eroa tarpeeksi ja se näkyi. Ajattelin exääni usein, soittelimme exäni kanssa ja käsittelimme eroa yhdessä. Ajatukset olivat sekaisin ja pyörivät paikasta toiseen, se vaikutti uuden suhteeni muodostumiseen.
Meillä oli kanssa exäni kanssa suuria tunteita, mutta myös liian suuria esteitä, kuten mustasukkaisuus, erilainen elämäntyyli jne. Riitelimme paljon.
Mietin aikani asioita yksin, kunnes tuntui, että olen umpikujassa. Kerroin asiat miehelleni, joka otti asian hyvin. Käsittelimme asian yhdessä ja kävin vielä tämän jälkeen puhumassa asiasta eräälle psykologille. Muutamassa kuukaudessa tapahtui ihmeitä ja sen jälkeen en olekaan asiaa miettinyt, vana iolen keskittynyt täysillä nykyiseen suhteeseeni ja ollut onnellinen. Olemme tavanneet nykyiseni kanssa exäni ja keskustelleet asiat hänen kanssaan läpi. Hänellä on nyt myös uusi nainen elämässään. Olemme hyvissä väleissä exäni kanssa, mutta emme juurikaan pidä yhteyttä, joskus jos törmätään, tervehditään ja kysellään kuulumiset, mutta se siinä. Molemmat on onnellisia nyt eikä tarkoitus ole koskaan palata yhteen. Kaunoja ei ole, vain hyviä muistoja, jotka aika kuultaa.
Olen nyt erittäin onnellinen näin ja hänkin on onnellinen omassa suhteessaan. Molemmat toivomme toisillemme vain hyvää. Näin meidän on hyvä olla. Olemme olleet jokainen avoimia toisillemme. Näin ongelmat eivät ole paisuneet. Olemme kaikki myös alle 25 vuotiaita.
Tsemppiä sinulle. Kuuntele myös syndäntäsi. Järjen ääni pelkästään ei välttämättä tee sinua onnelliseksi. Olemalla rehellinen itsellesi ja muille voit käsitellä tunteesi oikein. Asioilla on tapana järjestyä.

Tähän voisi todeta, että aika kultaa muistot. MIelesi haluaa pääasiallisesti muistaa vain sen hyvän ja kauniin mitä exäsi oli ja teki. Ja tuo jatkuva yhteydenpito pitää vain yllä niitä ajatuksia. Ei ole oikein nykyistä kumppaniasi kohtaan teidän viestittelynne, voisi kutsua henkiseksi pettämiseksi. Exä voi olla hyväkin ystävä, mutta vaatii vuosia aikaa ja perusteellista itsekseen suhteen ja fiilisten läpikäymistä ennenkuin onnistunee. Ja nyt kirjoitan kokemuksesta. Paras ratkaisu siis olisi nyt katkaista kaikki välit exään, käydä sen tuomat tunteet (jotka olisi siis pitänyt käydä jo eron yhteydessä) läpi ja antaa elämän jatkua.

Tee ihan oma päätös asiassa, jos kaipaat jotakin muuta kun nykyistä siihen on varmaan syy.
Täällä on paljon sellaisia jotka kaipaavat mutta eivät uskalla itse tehdä asialle mitään ja silti neuvovat muita jatkamaan ja unohtamaan sen mitä kaipaavat.
Aika harva varmaan täällä kirjoittelekaan sellainen joka on se rohkean askeleen ottanut.
Itse jätin elämäni rakkauden tyhmyyksissäni ja luulin korvaavani hänet toisella,
toisin kävi.
Olen nyt ollut puolisen vuotta yksin ja lähetin hänelle joulukortin viikkositten omani sain parin päivän päästä ja puhelinsoiton, siitä se lähti.. :)

Vuosien mittaan olen palannut eron jälkeen takaisin yhteen kolmen eri exän kanssa. Jokainen kerta on tuntunut silloin ja jälkikäteen tosi oikealta ratkaisulta, ja olisi syvästi harmittanut, jos en olisi niin tehnyt. Siitäkin huolimatta, että erääseen tapaukseen sisältyi myös epämiellyttävä irtautuminen (väli)suhteesta, johon tyhmästi lipsahdin eron jälkeen. Se taas, että kaksi noista suhteista on poistunut lopullisesti, on ihan toinen tarina. Mutta eivätpä myöskään menneet kalva mieltä, kuten olisi käynyt, mikäli olisin vain kulloinkin ensimmäisen eron jälkeen jättänyt asiat käsittelemättä exän kanssa ja vain lakannut pitämästä yhteyttä.

On tapauksia, jolloin on pakko pistää välit poikki eron yhteydessä, myönnän. Mikäli itse et ole tunnevaikutuksessa ja toinen yrittää yhä takertua eron jälkeen, eikä ymmärrä puhetta, ei se käy. Mikäli taas kykenette järkeistämään tilannetta eron yhteydessä ja jälkeen sekä pysyä kavereina, en näe mitään syytä miksi pistää välejä poikki. Jos ne tunteet ovat vielä tallella, ei mikään estä yrittämästä uudelleen, kunhan oikeasti ensin keskustelette pohtien mikä meni pieleen ja miten kävisi tulevaisuudessa. Jos osaatte oppia, hyvä, suhde palaa eron jälkeen vain syvempänä. Mikäli vaikuttaa, että tekisitte samat virheet uudelleen, ei kannata, mutta hyvä kun tuli pohdiskeltua. Ja mikäli vain eksytte uudelleen petiin pelkällä tunteella... No, sitten voi kieltämättä käydä köpösti koko jutulle. Sekin voi olla yhteyksien katkaisun paikka, jos itse on vielä syvästi rakastunut, mutta toinen on ihan tunnekylmä kaveri ja ehkä uudessa suhteessa - silloin yleensä lähinnä kiduttaa itseään sekä altistaa toisen hyväksikäytettäväksi (vaikkei se toinen edes sitä tarkoittaisi)

Sillä, että ihmiset hautaavat tunteensa käsittelemättöminä, leikataan aika iso osa henkistä kapasiteettia pois käytöstä. Ei hyvä. Aika ei todellisuudessa paranna. Ihmisen psyykelle on hirveän tärkeää, ettei muistoihin jätetä mitään isompia kalvavia asioita, joista ei jutustele kenenkään kanssa. Saattaa toki olla, ettei nykyinen poikaystävä ole paras mahdollinen keskustelukumppani, jos ette muutoinkaan keskustele ihan kaikesta. Keskustelu hyvän ystävä tai jopa psykologin kanssa voi auttaa. Pelkkä kertominen voi jo aikaansaada sisäisen selvittävän prosessin.

Ihminen ei myöskään käsittele tunteitaan ihan samalla vauhdilla kuin järkeilyä - tämänkin takia nähdäkseni yksi typerimmistä asioista kaikkien osapuolten kannalta on se, että rynnätään suin päin uuteen suhteeseen heti eron jälkeen, ellei sitten muutoinkin liikuta kevytmielisissä ja väliaikaisiksi tarkoitetuissakin suhteissa. Mitä pidempi suhde, sitä enemmän yleensä tarvitaan aikaa ja työtä irtautumiseen. Samaan tapaan kuin pitkää huumeputkea ei kannata katkaista seinään tai vieroitusoireet ovat järjettömät. Eihän avioliittojenkaan harkinta-aikoja syyttä suotta ole aikoinaan määrätty, vaikka kaikkiin tapauksiin ne eivät sovikaan.

Niin samalla tavalla se suhde kestää tai päättyy on sitten uuden tai vanhan tutun kanssa aloitettu, vain kokeilemalla sen tietää.
Mutta jos jotakin jää kalvamaan niin kannattaa se selvittää.

Minä käyn nussi.massa ex-muijaa pari kertaa viikossa.

EI OLE KOKEMUKSIA

Menkää itteenne! Ei se lutkaaminen pidemmän päälle kannata!

Ei kuulkaa vanhat suolat janottele, ryyppäsin niin, että haima sano poks!

Voit vapaasti kertoa nykyiselle poikakaverillesi asiasta ja kertoa exsäsi osoitteen & numeron ja pyytää nykyistä soittamaan exsällesi ja kertoa asiasta (:

Itse en ainakaan voisi olla suhteessa jonkun kanssa jos mielessä olisi toinen.
Mutta jos olisin tuossa tilanteessa, varmaan ottaisin aikalisän ja olisin vähän aikaa ihan yksin.
Miettisin asiaa ihan rauhassa ja tekisin päätöksen.

Minulle jäi tekstisi perusteella kuva, että olet hypännyt suhteeseen etsien turvallisinta reittiä päästä ylitse erostasi. On helpompaa korvata tuska ja suru sillä ihastumisen tunteella, kun mahassa lentelee perhosia. Nyt kun arki on todellakin asettunut elämäänne tunnet että jotain puuttuu. Elä tee sitä virhettä , että vertaat entistä suhdettasi nykyiseen. Rakkautta on vaikea lopettaa ja mahdotonta unohtaa.

Tärkeintä on sinun itsesi miettiä mitä tunnet, sillä kukaan meistä tietämättöminä ei voi antaa sinulle ohjeita miten kuuluisi toimia. Sen jälkeen kun todella tiedät mitä tunnet, voit ja ehdottomasti sinun kuuluisi puhua nykyisen kanssa asiasta. Ajattele miltä sinusta tuntuisi jos saisit kuulla puolisosi miettivän, että haluaako hän olla kanssasi. Pommi on tiputettu ja takasin paluuta ei ole. Kuitenkin kyseessä on nuoria ihmisiä, vaihtoehtoja on mistä valita.

Minun Ex oli erittäin lihava ja sillä oli aina ilmavaivoja. Mulla on sellanen tilanne, että aina kun näen ex:n, alkaa rankasti pierettään..pitäsköhän mitä tehdä...?