Näin varttipsykopaattina haluaisin kysyä teiltä normaaleilta, että mikä on ns. normaalia erossa, kun parisuhdeterapeutit aina jaksavat toitottaa sen uskon perään, että aina voi korjata, mutta kun sitä yrittää pidemmän ajan jonkun kusipään kanssa, niin eikö tuo ala syyttämään narsistiksi tai psykoksi, joka roikkuu eikä päästä irti tai vaihtoehtoisesti, jos päästää irti liian aikaisin, niin kylillä levitellään samaa epäkorrektia informaatiota casanova-donhuan psykopaatista ympäri kyliä.
Notta, että missä menee se kohtuullinen yrittämisen raja, jonka ns. normaali nainen ymmärtää, että kaikki on tehty, eikä muuta vaihtoehtoa ole?
Vai voisiko olla niin, että se vika on kuitenkin siinä naisessa? (minussahan ei mitään vikaa ole toim.huom.)
Notta, että missä menee se kohtuullinen yrittämisen raja, jonka ns. normaali nainen ymmärtää, että kaikki on tehty, eikä muuta vaihtoehtoa ole?
Vai voisiko olla niin, että se vika on kuitenkin siinä naisessa? (minussahan ei mitään vikaa ole toim.huom.)
Vastaukset 73
Vanhimmat
Älä minulta ainakaan kysy ;)
Mutta kun ex ei ole vielä kahden vuoden takaisen eron jälkeenkään päästänyt vielä irti, niin sekin käy melkoisen raskaaksi...
ahaa... siis onko normaalia roikkua kaksi vuotta toisen perässä?
voisko neljä vuotta olla epänormaalia?
Entäpä siinä irti päästämisessä, mikä olis kohtuullinen ns. normaaliksi katsottava aika?
Meinaan, että jos vaikka parissa kuukaudessa löytää itselleen toisen naisen, jonka kanssa kaikki toimii ... (ennen kuin niitä ongelmia alkaa oikeesti tuleen) ... ihan eri tavalla kuin sen ex-uhrin kanssa, onko silloin psykopaatti?
En usko, että tuohon on mitän yksiselitteistä aikarajaa. - Mutta se mikä on ollutta on mennyttä. - Ei ero yleensä synny hetkessä eikä hetken mielijohteesta, vaan jostakin syystä suhde on joutunut tilaan, jossa jommalle kummalle tai kummallekin, ero on houkutteleva ja luonteva vaihtoehto. - Siksi en kannata asiassa minkäänlaista "suruaikaa", vaan ihminen on vapaa suhteilemaan kuinka haluaa heti, kun hän on virallisesti vapaa.
kiitti tästä - ilmeisesti en olekaan sairas psykopaatti sittenkään
heh, tulit sitten muistuttaan, että tottakai sä oot ... no v*ttu niin oonki, mitä sitten?
Oli aivan pakko, sorry. ;P'
saat sen anteeksi, niin kuin aina
Täys p*ska...Siinä mulla diagnoosi sulle. ;)
Tai mun...
Perhanan olut, kun alkaa nousta jo päähän...Murh!
Ai niin...Taidan avata taas profiilini, että jos Tempulla tulee asiaa niin tiedät minne kirjoittaa. ;)
Mitäs et suostunut olemaan mun "Bitch"...edes sitä yhtä iltaa. (;
Tottakai oltais voitu vuorotella...
Se on se narsistinen itsetunto, joka ei anna periks näissä jutuissa. Mut voin miettii ajatusta, jos sä oot ensin ... :D
Älä selitä....Tykkäisit kuitenkin, Grr... ;)
Kahden kesken kun oltais unohtuis tuollaiset...
Yrität jotain julkista nöyryytystä, mutta unohdat sen, että olemme vertaisia siinä suhteessa, että kummallakaan ei ole mitään menetettävää :D
Pöh...Mitään sellaista.
Julkista iskemistähän tämä on korkeintaan. ;)
Taisin saada sitten pakit? Nyyh. :(
Tosin psykona et edes miettisi tuollaisia... :)
mutta eikös täällä kuulu olla näitä palstaromansseja? laitoin sulle kiihkeän rakkauskirjeen privana
Ooh...Niin kuuma viesti, että näyttökin alkoi sulamaan, kun teksti ilmestyi ruutuun...
Jeps... mitäpä mies ei rakastamansa naisen eteen tekisi ... eiks ollu hyvä runo?
Hyvä, mutta liian lyhyt...
Njaa ... laitoin nyt sitten pidemmän ;)
Kai sulle sopii ne huomiset treffit?
Kävin lukemassa. Vastailen, kun ehdin.
Sorry, ens viikolla en ehdi, mutta pitää katsoa jos saisin allakkaani raivattua tilaa sen verran, että vielä ennen joulua päästäis niille treffeille...Mutta se on sitten lauantai päivä, tai ei koskaan. Ota, tai jätä. :D
P.s. Tykkään muuten sitten sinisistä ruusuista... *vink, vink*
Herrasmiehet tuo aina naiselle kukkia...
Tää meitin rakkaustarina edistyy oikeen hyvin ... odottelin sua tuolla Monten kylän hissien luona, mut et tullu, vaik oli sovittu... mutta sattumalta sieltä levadon varrelta löytyi sininen ruuzu. Otin siitä kuvan ennen kuin leikkasin talteen. Suosittelen jokaiselle masentuneelle ja vähän itsetuhoiselle noita levadoja. 30cm leveä betonipolku, jonka päällä on 1cm liukasta mutaa, vasemmalla tiputusta 1m oikealla n. 100m.
Mutta se sininen ruuzu rakkaalle:
http://aijaa.com/007349145940.jpg
kyl miun jutut yleensä loppuu just hetken mielijohteesta, mitä sitä turhaan pitkiä aikoja hautomaan
Mikä on??? miksi keksit näitä juttuja?
piti sanomani vaan ... tylsää
Sorry unohdin...Työt painaa päälle ja kauheasti tekemistä. :(
*kehystää jo hieman kuivahtaneen ruusun seinälle kullanvärisiin kehyksiin*
Mä arvasin, et sä keksit jonkun tekosyyn, millä nöyryyttää meitsii lisää... mut mä oon hyvä syyllistämään takas.
24.12. on lauantai ja ennen joulua :D
* beat this
Raja meni ja menee aina siinä mitä sinä koit ja koet itsellesi hyväksi. Jos sen rajan yli mennään, niin se on siinä. Voihan olla, että jompikumpi osapuoli ei ole ihan tällä kiertoradalla, mutta se selviää vasta useamman kokeilun jälkeen.
Lähtökohta on se, että jos et voi hyvin, siinä suhteessa, niin jokin on vinossa, ja jos se ei yrittämälläkään tunnu korjautuvan, niin ehkä se on lähtökohtaisesti mutkallla tai sitten vaan ko. yksilöt eivät enää saa asioita korjattua välillänsä.
Ja sitten on ne miljoona muuta syytä kaikkiin ongelmiin.
Kohtuullinen yrittäminen missä asiassa?
Parisuhteen kasassa pitämisessä.
Ok. Puhuit vaan aloituksessa erosta.
Ei kai siinä mitään kohtuullisuutta ole, kuten ei rakkaudessa muutenkaan. Se on - Luojan kiitos - niitä elämän alueita, joita ei sittenkään ole normitettu loppuun asti.
Kohtuullista on tehdä kaikki se minkä osaa ja pystyy ja vähän päälle?
eroprosessiin kuuluu tietty määrä työtä parisuhteen korjaamiseksi, ennen kuin se päättyy eroon - varsinkin narsistisissa on-off tyyppisissä suhteissa... on-offissa on vain se ongelma, että koskaan ei voi olla varma milloin toinen päättää, että off on ohi ja nyt onkin on-aika, vaikka toinen on jo luovuttanut aikaa sitten
näitä juttula leimaa ajatus "kun mikään ei riitä"
Toi on hyvä ajatus: "ei sittenkään ole normitettu loppuun asti"
kiitos - pidän siitä kiinni ja olen normaali ;)
Ero voi olla sananmukaisesti kemian syytä.
Rakastneella kehittyy ns. rakkaushormoia, fenyylietyyliamiinia ja sen vaikuts kestää mutaman kuukauden ja loppuu siihen, eikä uutta muodostu enää.
Tiedän paljjonkin seurestelusuhteita, jotka vain loppuvat hyvässä ystävyydessä iman syyttelyjä.
luonnon omaa masennuslääkettä "rakkaushormooni" ..--- on.
Houmenta, meinasin jo nukahtaa telkkarin ääreen, mutta oliskin ollut ihan liian aikaista nukahtaa, joten tulin vielä käymään tässä.
Kyllä tuo asia on sellainen, mikä pitäisi jotenkin yrittää vain terveellä järjellä ymmärtää. Ongelma on siinä että jos toinen on oikeasti narsisti, se syyttely narsistiksi tapahtuu... siis niin, että se narsisti syyllistää. Näitä juttujahan on netti täynnä lähinnä naisten kirjoittamana, kuinka mies on joko riippuvainen, tai kylmä. Naisilla sellainen lähinnä epävakaaseen ajatteluun viittaava sanojen väärinkäyttö on aika tyypillistä.
Parasta onkin, että antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Esim. jos sä uskot suhteen vielä onnistuvan sen jälkeen, kun on tullut ero jostain lyhyen tähtäimen syistä, kuten riidasta, tai jostain muusta tapahtuneesta ja koitat vielä saada naisen itsellesi, siinä ei ole mitään riippuvaista.
Sen sijaan, jos alat ottamaan muijasi kavereihin yhteyttä puoli vuotta eron jälkeen ja kikkaileen jotain ihmejuttuja, niin menee jonkinlaisen riippuvaisuuden puolelle.
Jos nainen tekee jonkin p*skajutun, mikä on siis oikeasti törkeä juttu ja jätät sen jälkeen, se on ihan hyväksyttävä juttu. Jos jätät naisen sen takia, että yksillä treffeillä ei tullutkaan piparia, niin se on oikeasti kylmää ja törkeää... Se on vain tajuttava, mkä asia on oikeasti kohtuullista ja, mikä ei... vaikeaksi asian tekee se, että nainen koittaa kääntää kaiken mahdollisuuksien mukaan väärin päin, käyttää asioista vääriä sanoja ja vääristää todellisuuden sellaiseksi, että olet pahantekijä ja nainen on uhri.
Niin ja huvittavaa on myös se, että silloin, kun nainen on oikeasti uhri, se koittaa vääristää asiat siten, ettei se olisi uhri.
Meinaatko, että naristin uhrina oleva nainen ei koskaan eikä missään uskalla kertoa naristisesta puolisostaan ? Jos kertoo, niin hän on itse narsisti ? Näin ymmärsin kun luin tekstisi.
Niin ja mielestäsi me miehet emme koskaan tee noin...
.
mutta mitä tulee telkusta
.
psykopaatit ei vissiin kovin empaattisia ole.
viime viikolla liikutuin luonto dokkarissa leijonapennun takia, hällä takajalat vahingoittuneet, ei meinannu päässä raukka törmän yli etutassuilla raahautuessaan. pakko ol vaihtaa kanavaa luonto on julma, vitun gaselli ku polkas leijonapennun rikki
Vika on aina naisessa. Miksi mietit moista?
mielestäni aina pitää miettiä ensin oma osuus läpi - sitten vasta voi ryhtyä pohtimaan sitä toista
Äämät ovat aina oikukkaitaja häilyviä
http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=MvCPys4G3GE
Minun mottoni tässä asiassa on aina ollut, että kannattaa yrittää ja saada saman verran kuin vastapuolikin. Niin ei itse anna kenellekään turhia lupauksia eikä tule itse vedätetyksi.
Puheet kumppanin psykopatiasta ja narsismista kuitttaan aina paskanjauhantana. Psykiatrien mukaan niitä on niin harvassa, että dazumaiset puoskarit eivät niihin oikeasti törmää.
totta turiset ... paskanjauhantaahan se on
Olet psykopaatti kun kysyt tollasta :P (huumoria, sanotaan ny varmuuden vuoksi)
Miksi ajatella muiden ihmisten määritelmiä tuollaisesta? Sinähän lopetat suhteen just silloin kun sinusta siltä tuntuu. Jos siltä (eroamiselta) tuntuu, niin silloin se todennäköisesti on aiheellista. En usko oikein tohon ylenpalttiseen yrittämiseen ollenkaan. Ja heti uutta putkeen, jos siltä tuntuu. Mitään casanova- pelkoja tarvii miettii, sähän voit seuraavan kanssa olla yhteiseen sukuhautaan asti :D
Naisessa vika? Ei tod. :D
en ole mikään asiantuntija,
mut se verran osaan sanoa et nuo psykopaatti ja narsisti on vaan tän hetken muotisanoja käytettäväksi kenestä tahansa vittümaisesta tyypistä, oli se sitten oma tai kumppanin ex, ärsyttävä naapuri tai entinen koulukiusaaja, parkkipirkko tai ynseämpi kaupankassa..
mur
No onko se vika, vai onko se vain olosuhteen todellinen dynamiikka?
Emt, mulle ei-toivotut exnaiset jotka haluu takaisin on aina sellaisia että lyön niille vaan aidan eteen niin kauan että ne alkaa katsella puutteessaan muualle. Mun mielestä siinä ei oo mitään ihmeellistä tai sairasta jos nainen tykkää musta vaikka mä en tykkää takas. Ehkä se on vain heikkoutta tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan?
Tavallaan siinä terapeutti tekee kyllä virheen jos kannustaa toista yrittämään vaikka toinen osapuoli on täysin kylmä ja loppu on oikeasti loppu. Mutta se on tavallaan sen terapeutin ja sen kannustettavan ongelma. Jos itselle se ongelma on olla siinä suhteessa niin oma ongelma loppuu kun ei ole suhteessa eikä jatka sitä mistään syystä.
Tai ehkä siinä on joku sellainen että terapeutit on kaukaaviisaita ja ymmärtää että kunhan se akka hakkaa päätään aitaan tarpeeksi kauan niin lopulta se tajuaa että tästä ei pääse ja nyt on aika lopettaa yrittäminen, eli terapeutti onnistuu. Tai sitten se suhde toteutuu, ja terapeutti voitti taas. Tavallaan tollasilla terapeuteilla on se hyvä puoli että nehän voi ohjeistaa ihan mihin tahansa (normaaliin) ja jos ongelmia tulee ne on niiden toisten ihmisten ongelmia jolloin ei tee itse koskaan virhettä.
Siksi mä olenkin kateellinen kaikinlaisille sosiaalitäteille kun niillä ei ole minkäänlaista pohjimmaista vastuuta mistään. Ne voi tehdä asioista aina asiakkaansa asenneongelman ja kannustaa "asiantuntijana" vaikka millaisiin typeryyksiin ja jos sanoo että "tää ei toimi" niin silloinhan on kieltäytynyt asiantuntijan neuvoista eli on asennevammainen.
Näissä sosiaalisissa asiantuntijuuksissa on varaa olla aina oikeassa koska jos homma ei toimi niinkuin asiantuntija sen määrittelee on vika aina asiakkaassa....
Naiset ovat kieroja mukariiputtamaan miestä, joka on tehnyt bänksit.
Yx äämä lähetteli soittopyyntöjä ja kun soitin olikin uusi "löytö"
vastaamassa puhelimeen. Se uusi mies totesi vain, että
--Jaahas, se äämä on taas lähettänyt soittopyynnön lähiräkälästään
Mitä väliä sillä on, onko psykopaatti? Exän luulisi olevan tyytyväinen, että on päässyt eroon psykopaatista, joten joo, olet psykopaatti ja mielellään myös uusi kumppanisi, niin olette varmasti ansainneet toisenne.
Sitäpaitsi psykopaatille ei kannata puhua eikä sitä voi muuttaa, joten miks nää exät aina silti jaksaa yrittää, kun diagnoosi on jo tehty?
normaali vihavaihe ... sitä paitsi henkilökohtainen havaintoni on, että ne jotka syyttelee on itse sitä mitä toisissa näkee ... ulkoistaa toisiin omia ominaisuuksiaan tai jotain mikä korostetusti häiritsee siinä toisessa, vaikka muut eivät piirrettä, tapaa tai käyttäytymistä välttämättä pidä minään ... ans olla, ku syyttelijä-syyllistäjälle lätkäsee peilin nenun eteen, nih hernehän sinne menee, usein molempiin sieraimiin
Syyllistäminen on melkein yhtä vastenmielistä kuin katkeruus. Mutta ei ihan, ei ihan. Ainahan se piristää kun saa jonkun nuijia maanrakoon :)
Puhumattomuus on suomalaisen miehen pahe kyllä siinä tulee naiselle pahat mieleen ja leikkikenttä on valmis :D
kummassakin on vika.
riitaa ei saa aikaseksi jos ei ole kumpaakin siinä aiheuttamassa..
Toisena varttipsykona sanoisin, ettei normaaliutta voi sinänsä määritellä, vaikka epänormaaliudelle on kriteerejä. Kun toisen kanssa on paha, ahdistava olo, parisuhde ei ole kunnossa, ja korjattavaa voi vielä olla. Se, kykenevätkö molemmat enää siihen, on aivan eri asia. Toisen syyttäminen on projektio tarkoittaen, ettei kestä omia hankalia ajatuksiaan, vaan siirtää ne itsensä ulkopuolelle kokien ne toisen ominaisuuksiksi.
uskon vilpittömästi, että jokainen tekee käytettävissä olevilla keinoillaan kaikkensa, ennen kuin luovuttaa - tottakai jälkeenpäin tuntee vihaa joistain asioista, jos ei tuntisi olisi sairas
Tulee mieleen avioero ja jakamaton omaisuus there is something to fight about.En ymmärrä miksi teitä pitäisi kohdella eron jälkeen reilusti, kohdellaanhan omaa veljeäkin perinnönjaossa kuin pahinta vihollista ja välillä vedotaan sisarrakkauteen:DMe naiset olemme tällaisia mutta miksi sinä olet niin avuton että väität naisen roikkumisen olevan ongelma?Ettet vain olisi vielä kiinni itsekin henkisesti hänessä.Älä huoli, jos sinulla on rahaa niin kyllä uusi hoito odottaa sen pari vuotta sinua!:D
Asut käsittääkseni Lahdessa. Täältä on sinne 90min ajomatka, lähdenkö ajelemaan, kun olet vielä hereillä?
Onko frosty sulle raskaana?
Taas tota kysytään. Joku kysy multa privassa joskus, että onko kirppu mulle raskaana.
Hähä! :D
Vittu mä oon aikamoinen palsta- Casa Nueva :D
Jos joku mulle joskus tulee oleen raskaana, se on toi mun tuleva vaimo:
Sergein tyttö Лена:
http://ru.wikipedia.org/wiki/Файл:Tatu_Lena_Katina_Bacardi_2008.jpg
Hähä! :D
Kuka kirpelasta kysseli? Vastaa privana, ellet halua narauttaa. :D
Kirpela on raskaana vaan yhdelle miehelle(aviomiehelleen), jos/kun on. Se Genio-hommahan oli vitsi, minkä Genio uskoi todeksi.
Eikö yhtään haittais, ettette ymmärrä toistenne puhetta?
Njoo tuuppasin sulle viestin. Mut se on jo vanha juttu. Kiitti. Selvis sekin väärinkäsitys, mikä mulla oli siihen liittyen.
On kyllä aika söpönnäköinen ja tummatukkainen, mistä kovasti pidän. Voishan se olla aika suloista rakkautta sellainen, missä kumpikaan ei ymmärrä toistensa puhetta vaan sillain silitellään hiuksia ja ihmetellään toisiaan.
Mielenkiintoinen ajatus tapella tyypin kanssa, joka ei ymmärrrä mitään puheesta ja sama toisinpäin. Kauanko menis, että lentää vaasi toisen päähän?
Mjaa, sopiva raja on jokaisen itse tiedettävä ja osattava vetää. Myös toiselle julki tuoda. Mitä se on ajallisesti? Riippuu yksilöistä ja parista. Kyllä sen itsessään tuntee, milloin alkaa olla kuppi täynnä ottaakseen vastaan yhtään enempää.