Kiirettä parisuhteeseen en pidä ja sitä auttaa se että joudun rajaamaan huikaisevan suuren osan naisista pois jo enskättelysä. Viihdyn hyvin yksikseni mutta kattelen kuitenki aina ohimennen naiskandidaatteja.
Otsikkoon liittyen, naisen ei tule (enää) haluta lapsia. Laps saa olla entuudestaan tai adoptiota voi harkita, olen ittekin kuitenkin lapsirakas ja kykenen näkemään itteni isäpuolena. Nainen on mielellään vanhempi, yli kolmikymppinen, kypsä, itsetietoinen, älykäs, haastava. Älykkyyttä ei tule ymmärtää siten, että muija olis joku "niin sivistyneen sophistikoituneesti" puhuva (oksettavaa), turhamaisuutensa osoittava hienostelija vaan tarvittesa jäätävän kylmää logiikkaa käyttävä mimmi. Naisen pitää osata olla v**tumainen ku siihen aihetta on. Lähtökohtaisesti hyväntahtoinen muttei itteään tuhoavalla tavalla kiltti.
Omalla kouluttautuneisuudella paistatteleminen ei sytytä. Tiedän ns. akateemisen maailman ja sen kuinka paljon siellä on ihmisiä jotka ovat kaukana omaehtoisesta ajattelusta. Koulutus on naiselle vain väline elämäs(t)ä selviytymiseen ja/tai omien mielenkiinnon kohteiden tyydyttämiseen. Nainen puhuu elämästä ja kuolemasta, niin iloisista kuin surullisistakin asioista ja osaa kattoa asioita suoraan syvälle niiden silmiin, oli ne kuinka vaikeita tahansa. Eikä edelleenkään pelkästään minkään koulutuksen suoman tiedon kautta, jolloin keskustelu kaikuu onttona vaan ennenkaikkea oman elämänkokemuksensa kautta, jollon keskusteluun tulee sielukkuutta. Mieluummin puhuu vähän mutta asiaa.
Ulkonäöllisiin juttuihin. Ittestään huolen pitäminen on luonnollista ja muu pääsääntöisesti kertoo ittelleni sen, että nainen ei ole ajatusmaailmaltaankaan yhteensopiva omani kans. Ittestään huolen pitämisellään nainen ei osoita aiemmin mainittua turhamaisuutta, vaan sen, ettei päästä itteäns lässähtämään elämän edessä, ei "luovuta". Ja edellinen vähintään yhtä paljon kuvainnollisessa mielesä kuin fyysisestikin. Turhamaisuutta ei myöskään osoiteta viikko viikon jälkeen vaihtuvan hiusten värin kautta.
Erityisen tärkeää siis: turhamainen ei saa olla, ymmärrä se sitten miten ymmärrät. Viileällä logiikalla yksinkertaiseen ja olennaiseen pyrkiminen on sykähdyttävää.
Luulenpa että lopetan tähän sillä hakemani nainen kykenee halutessaan itsekin jatkamaan tästä. Naisella jota en hae on edellä oleva todennäköisesti mennyt jossain tai useammassakin kohdin ylitse.
Minä itte taas oon seuraavaa: mua on vaikea lokeroida. Josain vaiheesa huomasin, että toiminnallani teen aivan omaa lokeroani, josta ihmisten on vaikea päästä kärryille. Mun maili on gmailissa tunnuksella (ennen miukumaukua) 'herralaitaisenkujan'. Oon teekkari, en ryyppää, käyn selvinpäin baareisa, viihdyn hyvin itteäni vanhempien seurasa, 80-luvun rock/heavy iskee parhaiten, olen voimakkaasti kantaa ottava, olen urheilullinen, hiukan komeakin, tykkään pistää asiat kuin asiat puheissa läskiks, olen luontorakas/ympäristövastuullinen, olen periaatteellinen, vastuun kantava ja samalla pantava, olen huono porukoitumaan tai kuulumaan ryhmiin mutta silti yhteistyökykyinen, en ole sovinnainen jne..
Otsikkoon liittyen, naisen ei tule (enää) haluta lapsia. Laps saa olla entuudestaan tai adoptiota voi harkita, olen ittekin kuitenkin lapsirakas ja kykenen näkemään itteni isäpuolena. Nainen on mielellään vanhempi, yli kolmikymppinen, kypsä, itsetietoinen, älykäs, haastava. Älykkyyttä ei tule ymmärtää siten, että muija olis joku "niin sivistyneen sophistikoituneesti" puhuva (oksettavaa), turhamaisuutensa osoittava hienostelija vaan tarvittesa jäätävän kylmää logiikkaa käyttävä mimmi. Naisen pitää osata olla v**tumainen ku siihen aihetta on. Lähtökohtaisesti hyväntahtoinen muttei itteään tuhoavalla tavalla kiltti.
Omalla kouluttautuneisuudella paistatteleminen ei sytytä. Tiedän ns. akateemisen maailman ja sen kuinka paljon siellä on ihmisiä jotka ovat kaukana omaehtoisesta ajattelusta. Koulutus on naiselle vain väline elämäs(t)ä selviytymiseen ja/tai omien mielenkiinnon kohteiden tyydyttämiseen. Nainen puhuu elämästä ja kuolemasta, niin iloisista kuin surullisistakin asioista ja osaa kattoa asioita suoraan syvälle niiden silmiin, oli ne kuinka vaikeita tahansa. Eikä edelleenkään pelkästään minkään koulutuksen suoman tiedon kautta, jolloin keskustelu kaikuu onttona vaan ennenkaikkea oman elämänkokemuksensa kautta, jollon keskusteluun tulee sielukkuutta. Mieluummin puhuu vähän mutta asiaa.
Ulkonäöllisiin juttuihin. Ittestään huolen pitäminen on luonnollista ja muu pääsääntöisesti kertoo ittelleni sen, että nainen ei ole ajatusmaailmaltaankaan yhteensopiva omani kans. Ittestään huolen pitämisellään nainen ei osoita aiemmin mainittua turhamaisuutta, vaan sen, ettei päästä itteäns lässähtämään elämän edessä, ei "luovuta". Ja edellinen vähintään yhtä paljon kuvainnollisessa mielesä kuin fyysisestikin. Turhamaisuutta ei myöskään osoiteta viikko viikon jälkeen vaihtuvan hiusten värin kautta.
Erityisen tärkeää siis: turhamainen ei saa olla, ymmärrä se sitten miten ymmärrät. Viileällä logiikalla yksinkertaiseen ja olennaiseen pyrkiminen on sykähdyttävää.
Luulenpa että lopetan tähän sillä hakemani nainen kykenee halutessaan itsekin jatkamaan tästä. Naisella jota en hae on edellä oleva todennäköisesti mennyt jossain tai useammassakin kohdin ylitse.
Minä itte taas oon seuraavaa: mua on vaikea lokeroida. Josain vaiheesa huomasin, että toiminnallani teen aivan omaa lokeroani, josta ihmisten on vaikea päästä kärryille. Mun maili on gmailissa tunnuksella (ennen miukumaukua) 'herralaitaisenkujan'. Oon teekkari, en ryyppää, käyn selvinpäin baareisa, viihdyn hyvin itteäni vanhempien seurasa, 80-luvun rock/heavy iskee parhaiten, olen voimakkaasti kantaa ottava, olen urheilullinen, hiukan komeakin, tykkään pistää asiat kuin asiat puheissa läskiks, olen luontorakas/ympäristövastuullinen, olen periaatteellinen, vastuun kantava ja samalla pantava, olen huono porukoitumaan tai kuulumaan ryhmiin mutta silti yhteistyökykyinen, en ole sovinnainen jne..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ikää oli...?
Kolme vuosikymmentä
Ihan saatanasti häiritsee kun kirjoitat "itte." Se sana on itse. Kun kirjoitat "itte", vaikutat Pate Mustajärveä ihailevalta peräkammarinpojalta. Tosin ehkä heillekin (teillekin) on ottajansa.
Itse en huolisi.
Vältä liiallista häiriintymistä.
Oletko Oulusta? Ei se mitään, Oulu on nimittäin paras kaupunki Suomessa ja oululaiset alkuperäiset erittäin lupsakoita ja fiksuja ihmisiä.
Hmm...olen liian vanha sinulle mutta jos olisin nuorempi, olisit aika lähellä ihannemiestäni. AInoa asia joka häiritsi ja häiritsee myös puolisossani, on asian kuin asian laittaminen läskiksi; se on todella rasittava ominaisuus sekä läheisille että jossain vaiheessa itsellekin.
Olen korkeasti koulutettu, terväkielinen mutta suht terveitsetuntoinen joten kestän kritiikkiä sun muuta suuttumatta mutta osaan fiksusti ja lempeällä manipulaatiolla puuttua puheeseen ja joskus myös "lyödä luun kurkkuun"
Huolehdin itsestäni arkioloissakin. Tyttäreni tässä taannoin kysyi, että pitääkö sitä sitten lihoa kun on naimisissa. Johon totesin, että päin vastoin kun löytää sen oikean, on hän se tärkein mies elämässä, jonka eteen kannattaa nähdä vaivaa, ihan niin kuin me naisetkin haluamma miestemme tekevän. Tärkeintä on, mitä oma mies ajattelee ja tärkeintä on, että viehättää omaa miestään; ihan sama mitä muut ajattelvat tai kuvittelevat.
Meni äskeinen viesti väärään haaraan tätä viestipuuta. En ole Oulusta mutta alunperin kuitenkin melko läheltä sieltä suunnalta ja asuinkin aikanaan 1,5 vuotta Oulussa.
Hieno ilmaisu "fiksusti ja lempeällä manipulaatiolla"; luulen hyvinkin ymmärtäväni mitä tuolla puuttumisella tarkoitat.
"AInoa asia joka häiritsi ja häiritsee myös puolisossani, on asian kuin asian laittaminen läskiksi; se on todella rasittava ominaisuus sekä läheisille että jossain vaiheessa itsellekin"
Olen samaa mieltä asian kuin asian läskiks laittamisesta. Katsoitko sen tässä kohdin jotenkin liittyvän tähän ketjuun?
Viestiin "Tässä jotakin"
Nyt täytyy vetää takaisin. Onhan tuolla omassa esittelyosiossani toteamus "tykkään laittaa asiat kuin asiat puheissa läskiksi" joten siihen viittasitkin. Tuo loppuosio on kopsaus (vuosia) aiemmin kirjoittamastani minuuteni listausmaisesta kuvailusta enkä sen kummemmin tarkistanut kohtien validiutta.
Ymmärrän kyllä hatarasti mitä silloin tuolla tarkoitin mutta ei kovin hyvin kuitenkaan pidä paikkaansa kohdallani. Suhtaudun asioihin niiden vaatimalla vakavuudella ja kun moniinkin asioihin tässä maailmassa olisi jo kova kiire suhtautua vakavasti, ei kuvioon silloin sovi asian käsittelyn heittäminen viihteen puolelle.