Kuinka hiton vaikeaa siellä hammaslääkärissä niiden reikien löytäminen voi oikeesti olla? Kun tulee vähän sellainen olo, että itse pitäisi pystyä millilleen kertomaan, että missä kohtaa se reikä on. Taannoin kävi mulle meinaan niin, että kun vihdoin pääsin parin kuukauden odottelun jälkeen hammaslääkärille, niin paikkasivat ilmeisesti väärän kohdan, kun edelleen vihloo niin maan hemmetisti. Röntgenillä katsoivat kun ei päälle päin mitään näkynyt, ja silti onnistuivat paikkaamaan ilmeisesti väärältä puolelta. Koko operaatio itsessäänkin oli poikkeuksellisen hirveä, joten tuntuupa tosi kivalta lähteä sinne uudestaan, uuden ajan sai reilun kk:n päähän. Taas syödään kuukausi vain toisella poskella (jossa kuulemma sielläkin on reikä, mutta se ei kyllä sitten tunnu missään). Ja viime kesän tarkastuksessa (jossa ei otettu röntgenkuvia), sanottiin ettei siellä mitään ole ja tuu joskus parin vuoden päästä uudestaan. Osattaisko yksityisellä nää perushommat vähän paremmin?
Reikien löytäminen vaikeaa?
Näkymättömiä reikiä?
112046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos se olis niin helppoa aina nähdä, että missä se vika nyt oikein on, ei hammaslääkärin koulutus kestäisi 5 vuotta.
Eikö edes viiden vuoden koulutuksen jälkeen löydy reikää???
Hampaassa voi olla mikrohalkeama, joka ei paikkauksesta parane. Itselläni oli tällainen tilanne. Ne eivät näy röntgenkuvissa. Vihlova hammas paikattiin, vaan kipupa vain paheni. Nyt siinä on väliaikainen hoitopaikka, mutta hammas luultavasti täytyy poistaa koska halkeamaan ei auta mikään.
Ei kaikilta potilailta voi rutiinisti ottaa rtg-kuvia, laki kieltää röntgenkuvien käytön seulonnoissa. (mammografia on oikeastaan ainut poikkues laissa). Silmämääräisellä tarkistuksella ei voi löytää kaikkia reikiä. Jos silmämääräisesti löytää yhden reiän, voisi olla syytä ottaa rtg-kuva, sillä voidaan olettaa, että reikiä on lisääkin. Eli siis sinulta ei löytynyt silmämääräisesti reikää, joten hamamslääkäriei arvioinut tarvetta röntgenkuvaukselle.
Siiten paikkauksesta: paikattu hammas voi vihloa parin viikon ajan paikkauksesta, osta vihloville hampaille tarkoitettua hammastahnaa, sen pitäisi lievittää oireita. Reikä on jo sinänsä ärsyttänyt hamamsta, porattaessa hammas ärsyyntyy lisää ja tosiaan kestaa jonkin aikaa, että hammas toipuu paikkauksen aiheuttamasta "järkytyksestä".
Hammaslääkärin koulutus ei kestä 5 vuotta, että siellä vain opittaisiin löytämään reikiä ja paikkaamaan niitä. Siellä opiskellaan koko ihmisen toiminta juuria myöten, opitaan sairauksista, niiden vaikutuksesta yleisterveyteen ja niiden lääkitsemisestä. Lisäksi paikkaushoito käsittää vain yhden kahdeksasta hammaslääketieteen pääosa-alueesta. Noiden viiden vuoden aikana täytyy oppia myös perusteet kirurgista, oikomisesta, protetiikasta(tekarit), ienten ja hampaiden tukikudosten hoidosta, leukaniveleen liittyvistä purtentavaivoista, suun limakalvon muutoksista (suusyöpä) ja röntgenkuvien tulkinnasta. Haluaisitko siis käydä hammaslääkärissä vain paikkausrobotin luona vai sellaisen, joka osaa epäillä kielen reunassa kasvavaa näppylää syöväksi ajoissa eikä vasta sitten kun syöpä on edennyt liian pitkälle. Harmittomalta vaikuttava ientulehdus voi edetä ja viedä kaikki hampaat ennen 50 -ikävuotta, ellei sitä diagnosoida ajoissa.
Valitettavasti tästä epäonnistuneesta paikkauksesta on jo yli 2 viikkoa. Ja vihloville hampaille tarkoitettua tahnaa oon käyttänyt jo pari-kolme vuotta, mutta ei se auta edes siihen perusongelmaan, eli kylmävihlontaan. Herää tässä muuten kysymys, miksi käytän sitä edelleen kun ei se kerran auta....
Ehkäpä tämä on sitten sellainen mikrohalkeama, kun tuntuivat poraavan sokkona niistä kuvista huolimatta. Multa otetaan kuvat nykyään melkein joka vuosi, aiemmin ei tosin otettu ja siitä huolimatta löyty viat kyllä... Ilmeisesti hammaskalustoni on tullut vuosi vuodelta monimutkaisemmaksi. Mutta eipä tullut tuo hampaanpoisto hoitona tälle mieleenkään, mielenkiinnolla seuraavaa operaatiota odottelen...
Joo, runsasti paikatusta hampaistosta on vaikeampi löytää reikiä, kun muovi ja amalgaami eivät läpäise valoa tai röntgensäteitä samalla tavalla kuin oma hammas. Siispä paikat voivat "peittää" alleen reiät. Silloin voi joutua poraamaan oireilevaa hammasta "sokkona". Tällöin kuitenkin porataan yleensä siitä epäilyttävimmästä kohdasta eli vanhan paikan kohdalta.
Summa summarum: paikattu hammas voi reikiintyä niin kanna, kun siinä on rahtunenkin omaa hammasta jäljellä. Mutta sitten, kun hammas on kauttaaltaan muovia, ei se yleensä enää kestä purennassa ja murenee. Siispä reikiintymisen ehkäiseminene on kaikista parasta hoitoa. Yleensä paikkojen alle tulee reikiä nimenomaan hammasväleissä. Eli lankaa päivittäin vain ne hampaat, jotka haluat pitää ;)
Mikrohalkeama voi olla syyllinen vihlontaan. Halkeama ei ole hammaslääkärin syytä. Paikka voi myös korottaa jostakin kohtaan niin, että se aina pureskeltaessa ärsyttää hammasta ja saa sen vihlomaan. Jos kyseessä on mikrohalkeama, on hoitona juurihoito ja hampaan kruunun yhteensitominen keraamisella kruunulla, joka suojaa hammasta purentavoimilta ja estää halkeaman leviämisen. Toinen vaihtoehto on poisto. Halkeaman voi myös yrittää porata pois, jolloin halkeama häviää, eikä se enää etene(tämä menee vähän sellaiseen "kokeillaan nyt vielä jotain" hoitojen piiriin).
Käyppä kuitenkin ensin hammaslääkärillä, he voivat hioa paikkaa poaremmaksi ja laittaa kunnon kerroksen vihlontaa estävää vahvaa fluoria hampaan pinnalle.
Minun halkeamaani ei ensimmäinen hammaslääkäri huomannut, koska ei kunnolla katsonut. Seuraava kuunteli minua ja teki johtopäätöksensä, poisti hampaasta kaikki vanhat paikat ja katsoi niiden alle. Hammas on pituussuunnassa kokonaan halki, mutta kuinka syvälle - ei voi tietää. Juurihoito ei auttaisi kuulemma mitään. En tiedä onko kunnallisessa ja yksityisellä oikeasti merkittävää eroa, se kai riippuu ihan siitä kelle sattuu osumaan. Minä olen vähän aikaa käynyt vain yksityisellä.
> Mikrohalkeama voi olla syyllinen vihlontaan. Halkeama ei ole hammaslääkärin syytä. Paikka voi myös korottaa jostakin kohtaan niin, että se aina pureskeltaessa ärsyttää hammasta ja saa sen vihlomaan.....
Mielenkiintoista havaita, että tuo tieto, ei ole hammaslääkärin syytä, on kovin yleinen ja varma tieto, vaikka ongelmasta muuta ei tiedettäisikään!
Entä kenenkä syytä on jos paikka korottaa, kuten tuossa seuraavassa lauseessa kerrot? Onko syy itse paikassa vai potilaassa?
Halkeama ei ole hammmaslääkärin aiheuttama, se on seurausta mm. purentavoimista, hampaan yleisesti kulimisesta ja mahdollisten paikkausten aiheuttamasta hampaan rakenteen heikkenemisestä (hammaslääkäri ei ole syyllinen reikiintymiseeen).
Paikattu hammas on AINA heikompi kuin koskematon ehjä hammas. Valitettavasti Suomessa potilailla on käsitys, ettei muutama reikä vuodessa haitaa, hammaslääkäri korjaa. Kun on korjattu tarpeeksi, alkavat ongelmat muodossa tai toisessa. Hammaslääkärin tehtävä on palauttaa hampaisto sellaiseen kuntoon, että potilas pystyy itse pitämään siitä niin hyvää huolta, ettei uusia ongelmia synny. Valitettavan usein potilaan näkökulmasta hamamslääkäri on vain se paikkausautomaatti... En nyt tarkoita paatostaa sinulle henk. koht., mutta tämä vaikutelma on minulle tullut noin puolesta potilaista... Näitä keskusteluja kuitenkin lukee melko moni ja haluaisin antaa ihmisille vähän mietittävää..
Paikka on voinut jäädä korottamaan, puudutettuna potilas ei itse osaa kunnolla sanoa korottaako vai ei. Lisäksi kun hammasta hiotaan piakkauksen jälkeen purantaan ei ole suinkaan tarkoitus, että uusi paikka ei hipaisekkaan vastahammasta vaan siihen olisi jäätävä hennot purentakontaktit (katsotaan sillä väripaperilla). Ei voi ennustaa, että millä potilaalla tuo hento kontakti paikassa korottaa ja kellä ei. Jos paikka tehtäisiin joka kerta matalammaksi kuin muu hammas, purentaa lysähtää ajan saatossa matalaksi ja korkeammalle jääneet hampaat jäävät entistä suuremmalle rasitukselle ja ne lohkeilevat rasituksena alla --> paljon uusia ongelmia. Siispä syy ei ole potilaan eikä hammaslääkärin.
Hammaslääketiede (kuten mikään muukaan tiede) ei ole eksaktia tiedettä, jossa on vain yksi oikea vaihtoehto. Hommat kyllä tehdään kaikkien taiteiden sääntöjen mukaan hammashoitolassa, mutta jokainen potilas ja hamms on yksilö, eikä etukäteen voi tietää mitä 100% varmuudella paikatulle hampaalle tapahtuu. Hampaat kuluu, niinkuin autotkin. Voisi sanoa, että samalla lailla kuin jokaisesta autosta tulee vanhetessaan ooppeli, käy samalla tavoin vanhenevalle hampaistolle. Pikuvikoja löytyy aina. Tasaiset huoltovälit, pesu, ruosteenesto ja yleinen huolempito auttavat autoa kestämään, sama pätee hampaistoon.
Kukaan hammaslääkäri ei tahallaan tee huonoja paikkoja, sillä vähäisten resurssien vuoksi on syytä hoitaa hommat kerralla kunnolla, sillä virheiden korjailu ruuhkauttaa hoitojonoja entisestään ja lisää hammaslääkärin stressiä jonojen purusta ym.
Olen siis pahoillani, että hampaasi vihloo yhä paikkauksen jälkeen. Aina näihin asioihin ei vaan ole olemassa suoraa syyllistä. Toivotaan parasta!
Kiitos asiallisista vastauksista! Kiinnostaisi vielä, että millä nämä mikrohalkeamat sitten todetaan, jos ei niitä röntgenillä saada näkyviin, vai päätelläänkö vain moisen olemassaolo jos muuta vikaa ei näy? Muovia mulla tästä kyseisestä hammasvälistä kyllä löytyy varmaan jo enemmän kuin omaa hammasta, kai ne on kuitenkin kaiken muovin sieltä poranneet pois, ettei sinne oo alle jäänyt mitään muhimaan...
Kyllä minun hammaslääkärini sen halkeaman näki ilmeisen helposti, kun tiesi mitä oli etsimässä ja poisti kaiken moskan päältä pois.