Tuntuu, että ollaan umpikujassa suhteessa, jota on kestänyt kolme vuotta.
Yhdessä ei asuta, tavataan viikonloppuisin.
Mielestäni meillä on luottamuksellinen suhde, osataan keskustella asiasta kuin asiasta.
Ei varmaankaan oltais yhdessä oltu tähänkään asti jos ei osattais.
Meillä on todella hyviä aikoja ja sitten todella huonoja aikoja....
Laidasta laitaan mennään, mutta sitä kait tämä elämä on muutenkin.
Itse olen mustasukkainen, yritän itseäni työstää koko ajan.
Asiaa ei paranna, että mieheni on esiintyjä.
Kerron sen verran, että olimme illanvietossa.
omat odotukseni olivat, että seurustelemme siellä olevien ihmisten kanssa, tutustumme,
Mutta kävikin niin, että mieheni esiintyi porukalle melkein koko illan.
En pitänyt asiasta ja mieheni mielestä en arvosta hänen työtään, tällä kertaa kyllä palkatonta...
Nyt ollaan solmussa asioitten kanssa.
Olen yrittänyt hänelle selvittää, etten minä seurustele hänen roolinsa kanssa, vaan ihmisen.
Siihen ihmiseen rakastuin ennen kuin edes tiesin mitä hän työkseen tekee.
En ole hänen ihailijansa vaan miellän itseni hänen kumppanikseen.
Jonkun kait on elettävä sitä arkeakin hänen kanssaan, eikä vain hehkutettava parrasvaloissa.
Osaako kukaan antaa vinkkejä kuinka mennään tästä eteenpäin, minulla alkavat keinot olla lopussa, vai olisiko parasta luovuttaa?
Yhdessä ei asuta, tavataan viikonloppuisin.
Mielestäni meillä on luottamuksellinen suhde, osataan keskustella asiasta kuin asiasta.
Ei varmaankaan oltais yhdessä oltu tähänkään asti jos ei osattais.
Meillä on todella hyviä aikoja ja sitten todella huonoja aikoja....
Laidasta laitaan mennään, mutta sitä kait tämä elämä on muutenkin.
Itse olen mustasukkainen, yritän itseäni työstää koko ajan.
Asiaa ei paranna, että mieheni on esiintyjä.
Kerron sen verran, että olimme illanvietossa.
omat odotukseni olivat, että seurustelemme siellä olevien ihmisten kanssa, tutustumme,
Mutta kävikin niin, että mieheni esiintyi porukalle melkein koko illan.
En pitänyt asiasta ja mieheni mielestä en arvosta hänen työtään, tällä kertaa kyllä palkatonta...
Nyt ollaan solmussa asioitten kanssa.
Olen yrittänyt hänelle selvittää, etten minä seurustele hänen roolinsa kanssa, vaan ihmisen.
Siihen ihmiseen rakastuin ennen kuin edes tiesin mitä hän työkseen tekee.
En ole hänen ihailijansa vaan miellän itseni hänen kumppanikseen.
Jonkun kait on elettävä sitä arkeakin hänen kanssaan, eikä vain hehkutettava parrasvaloissa.
Osaako kukaan antaa vinkkejä kuinka mennään tästä eteenpäin, minulla alkavat keinot olla lopussa, vai olisiko parasta luovuttaa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.