erakko ja outo??

olen 15-vuotias tyttö ja minulla on masennus ja ahdistus häiriö. minulla on kavereita ja paras kaverini seurutelee isoveljeni kanssa joka on roolimallini ja toiseksi paras ystäväni. Mutta minusta on alkanut tuntua,että aina kun olemme kolmestaan, olen kolmas pyörä. He asuvat periaatteessa yhdessä joten emme ole enää kolmestaan niin usein enää, mutta silloin kun olemme tuntuu, ettei minua kaivattaisi juuri silloin ja häiritsen vain ja lähden usein yksin kotiin ja olen melkein 24/7 kotona huoneessani pelaamassa ja piirtämnässä ja itsetuntoni moittii minua koko ajan. tai no, ei minulla sellaista olekkaan. vihaan itseäni. ja nyt kun olen muidenkin kavereiden kanssa jotenkin hakeudeudun vain omiin oloihini se on jotenkin vain helpompaa olla yksin. ja päässäni kaikkuu vain oma ääneni joka sanoo että kannattaa tottua yksinäisyyten koska tulet olemaan sellainen ikuisesti. Harvat seurutelu suhteeni ovat menneet ihan päin persettä koska tunsin aina, että todellisuudessa hän ei pidäkkään minusta ja nyt ajattelen, että kannaattaa vain olla yksin. haluasin vain olla onnellinen ja iloinen tavallinen nuori joka pitää hauskaa. mitä teen??
0385
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


so fucking lonely... kirjoitti:

olen 15-vuotias tyttö ja minulla on masennus ja ahdistus häiriö. minulla on kavereita ja paras kaverini seurutelee isoveljeni kanssa joka on roolimallini ja toiseksi paras ystäväni. Mutta minusta on alkanut tuntua,että aina kun olemme kolmestaan, olen kolmas pyörä. He asuvat periaatteessa yhdessä joten emme ole enää kolmestaan niin usein enää, mutta silloin kun olemme tuntuu, ettei minua kaivattaisi juuri silloin ja häiritsen vain ja lähden usein yksin kotiin ja olen melkein 24/7 kotona huoneessani pelaamassa ja piirtämnässä ja itsetuntoni moittii minua koko ajan. tai no, ei minulla sellaista olekkaan. vihaan itseäni. ja nyt kun olen muidenkin kavereiden kanssa jotenkin hakeudeudun vain omiin oloihini se on jotenkin vain helpompaa olla yksin. ja päässäni kaikkuu vain oma ääneni joka sanoo että kannattaa tottua yksinäisyyten koska tulet olemaan sellainen ikuisesti. Harvat seurutelu suhteeni ovat menneet ihan päin persettä koska tunsin aina, että todellisuudessa hän ei pidäkkään minusta ja nyt ajattelen, että kannaattaa vain olla yksin. haluasin vain olla onnellinen ja iloinen tavallinen nuori joka pitää hauskaa. mitä teen??

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu