Apua, apua, apua...
Minulla ja miehelläni on kaksi lasta, josta toinen vasta 11 kk. Ongelmana ja ainoana riidanaiheena on mieheni juominen. Minun mielestäni hänen tissutteleminen häiritsee perhearkeamme. En pidä siitä että hän on hiprakassa/kännissä joka toinen ilta. Viikonloppuisin saattaa lähteä "käymään" kaverilla, olla pois monta tuntia ja tulla takaisin yöllä ihan nakit silmillä..... Tässä ärsyttää enimmäkseen se, että minut jätetään kotiin "lastenvahdiksi". Hän siis vaikuttaa pitävän itsestäänselvyytenä sitä että minä hoidan lapset mikäli hän haluaa lähteä juomaan jne. Minusta tällainen ei sovi perheelämään, enkä myöskään juo itseäni humalaan lasten edessä. Olen yrittänyt keskustella tästä tuhat kertaa, mutta hän ei vastaan kysymyksiini eikä reagoi muutenkaan asiaan melkein lainkaan. Se saa minut hulluuden partaalle!! Olen yrittänyt sanoa että tämä oikeasti on minusta iso ja inhottava ongelma. Mutta hän on kuulemma vaan oma itsensä. Minä haluan siis muuttaa häntä................. *HUOH*. Muuten kaikki on ihanasti, hän on ihana ja huomaavainen. Mitä teen? Miten saan hänet ymmärtämään????? :-(
Minulla ja miehelläni on kaksi lasta, josta toinen vasta 11 kk. Ongelmana ja ainoana riidanaiheena on mieheni juominen. Minun mielestäni hänen tissutteleminen häiritsee perhearkeamme. En pidä siitä että hän on hiprakassa/kännissä joka toinen ilta. Viikonloppuisin saattaa lähteä "käymään" kaverilla, olla pois monta tuntia ja tulla takaisin yöllä ihan nakit silmillä..... Tässä ärsyttää enimmäkseen se, että minut jätetään kotiin "lastenvahdiksi". Hän siis vaikuttaa pitävän itsestäänselvyytenä sitä että minä hoidan lapset mikäli hän haluaa lähteä juomaan jne. Minusta tällainen ei sovi perheelämään, enkä myöskään juo itseäni humalaan lasten edessä. Olen yrittänyt keskustella tästä tuhat kertaa, mutta hän ei vastaan kysymyksiini eikä reagoi muutenkaan asiaan melkein lainkaan. Se saa minut hulluuden partaalle!! Olen yrittänyt sanoa että tämä oikeasti on minusta iso ja inhottava ongelma. Mutta hän on kuulemma vaan oma itsensä. Minä haluan siis muuttaa häntä................. *HUOH*. Muuten kaikki on ihanasti, hän on ihana ja huomaavainen. Mitä teen? Miten saan hänet ymmärtämään????? :-(
Vastaukset 87
Vanhimmat
Kai minä itsekin olen aina tiennyt etten saa häntä puhumalla lopettamaan.. Haluaisin vaan niin paljon että hän itse haluaisi lopettaa minun ja lapsien takia. Surullista. Hänen mielestä hänellä on "oikeus" tissuttelemiseen koska valitsin hänet silloin aikoinaan juuri sellaisena kuin hän on. Eikös olekin hassua? Lapset eivät siis muuta mitään, jatketaan samaan malliin vaan. Äiti tietysti voi halutessaan muuttua, mutta isä voi aina olla oma itsensä. Harmittaa sillä hän on muuten kuin minulle tehty. En haluaisi erota vain ja ainoastaan tämän yhden asian takia. Mutta huolehdin lapsien takia, olen itse kasvanut perheessä jossa alkoholi oli arkipäivää. Siitä ajasta on kasa ikäviä muistoja enkä halua omien lapsieni joutuvan miettimään ja huolehtimaan aikuisten takia. Olisi kai pitänyt valita raitis mies........ Hän on elämäni rakkaus mutta tämä tekee elämästäni liian ahdistavaa.
sitä saa mitä tilaa.....,(koskaan et muuttua saa ,ole sellainen vaan.....
On myös tapaulsia, kun tällainen tissittelija on pystynyt lopettamaan tissuttekunsa määrätietoisuudellaan, mutta avioero onkin paradoksaalisten tullut sen jälkeen paljon itsestäänselvempänä, koska vaimo on alkanut kokemaan, että mies on muuttunut täysin erilaiseksi määärätietoiseksi puurtajaksi. Anna hänen kokea, että lapset ovat myös hänen. Vaikka pienet lapset lähes luontaisesti ruinaavatkin ensisijaisesti sinun syliisi ja tulevat hakemaan sinulta apua, niin jätä ne joskus vaikka yksitellen kokonaan isin hoidettavaksi, kun käyt "asioillasi", niin mies oppii asettamaan automaattisesti lapsensa aina suunnitelmiensa ykköshuoiioitavuudeksi. Avioero on todella typeristeoista typerin näinä aikoina. Ajattele Suomessa elää keskimäärin 40% yksinäistaloudessa ja riutuvat kurjuuttaan. Sitten on lauma yksinhuoltajia, jotka eivät useinkaan löydä vastuuntuntoista seurustelukumppania, joka todellisuudessa toisten kakaroista huolehtisi senkään vertaa. Teidän perhe on normaaliperhe, jollaiset alvat olla marginaali-ilmiöitä nykyään. LOput ovat perversseja HOMOJA ja Lesboja. Lapset eutusiojalle. Lasten kanssa puuhaaminen on dialektiikkaa, jossa lapset oppivat, mitä heidän kuuluukin ja aikuiset oppivat ihiselämän eettistä puolta ja estetiikkaa. Suhtautumista. Lapsien olemassaolo perheessä tekee perheestä kiinteän itsestäänselvyyden, kunhan kumpikin vanhempi saa "vapaasti" osallistua lapsien kanssa puuhailuun. Lapsen aito rakastaminen johtaa rauhalliseen maailmaan. Elämä voi mennä muuten palkäksi uneksimiseksi.
http://www.youtube.com/user/21per3?feature=mhee#p/u/1/o5qPbi5aZ1I
Alkoholisti ei luovu kenenkään muun takia viinasta, ainoastaan klun itse haluaa.
Kun isä on alkoholisti, aikuisena nainen ottaa usein akoholistipuolison.
Naisella on huono itsetunto, hän on tottunut kuulemaan juoppojen miesten örinää, joten hän ei ota kaveria joka olisi parempi. Ei koe ansainneensa parempaa, tyytyy jouppoon. Juopot on sitäpaitsi niin jännittäviä, puheliaita ja dramaattisia kännipäissään. Nainen saa tunteita elämäänsä, mutta vääränlaisia, vanhingollisia.
Mies on niin ihana kun usein vakuuttelee rakkauttaan, katuu tekosiaan, lupaa ja vannoo. Nainen tulkitsee sen tosi rakkaudeksi, vaikka se on vain puhutusta ja hölynpölyä, ettei vaimo jättäisi ja miehen pitäisi katsoa yksin totuutta silmiin. Tai hän on jännittävän karski, kulkee omia polkujaan, todella. Nainen elättelee unelmia että hänen rakkautensa kesyttää miehen, mutta viinapirua ei keskytä kuin AA:n ohjelma tai miehen uskoontulo. Ethän halua että omat lapsesi toistavat tätä onnetonta kuviota missä itse nyt elätaikuisena?
Nimim. Lalaaa. Tiesit siis jo alusta asti miehesi tavat. Ja kuitenkin menit jopa hankkimaan lapsia tämän kanssa. Kuvittelit tietenkin että lapset muuttaisivat asiaintilan. Kattia kanssa! Tässäkin pätee vanha sanonta: siihen ne hinkuu ja siinä ne sitten vinkuu. Olet luullut liian suuria omista voimistasi ja muutosmahiksistasi. Mutta koeta kestää, kanssa tai ilman.
Palataan asiaan 10 vuoden päästä; kysytään mitä nyt kuuluu. Tulos: sinä istut edelleen siinä samassa p-kasassa äijän kanssa joka haisee vanhalle viinalle, kuselle ja oksennukselle. Mutta kun se vaan on niin IHANA!
Ja miten lapset? No eihän heiltä voi viedä isukkia joka muuten on niin ihana mutta kun joka toinen päivä vaan kännää... Ja samanlaisen lapsuuden olet sitten valinnut omille lapsilles kun itselläsi oli.
Niinpä.
En tajua miksi tulet tänne edes kyselemään ja itkemään kun kuitenkaan et selvästikään ole valmis yhtään mitään asian eteen tekemään.
Ei hän sekoile, oksentele eikä kuse päälleen. Vaan tissuttelee. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Eli ongelma on varmaankin aika helveti* yleinen, enkä usko jokaisen jättävän miestään/vaimoaan tällaisen takia. Lapsille varmasti huonompi mikäli joutuvat olemaan erossa muuten hyvästä isästään. Eli yritän nyt saada täältä hyviä neuvoja. Jollei mikään toimi, sit ehkä pakko erota. Jollei sulla ole mitään järkevää kirjoitettavaa ni suksii v*****n.
Hyvä isä ei tissuttele lasten edessä joka toinen päivä ja ryyppää viikonloppuja. Joten mihesi ei ole hyvä isä. Itsesi takia sinä hänen kanssa olet, et lasten. Eikö vain? Älä yritä pyhittää sitä, että pistät oman etusi lasten edun eteen.
Ja hyvä äiti pistää lasten edun omansa edelle.. Näin ollen, oletko mielestäsi hyvä äiti?
Itse voisin sanoa lapsen silmillä ettei se haittaa jos vanhemmat vähän juo (joskus hiprakkaan, joskus umpikänniin) mutta se hiprakka häiritsee ja umpikänni vituttaa.
mutta entäs 10v kuluttua,osaatko edes kuvitella tilannetta silloin....
Edellinen kirjoittikin että "palataan asiaan 10 vuoden päästä" eihän sitä tiedä että tissuttelut on voinu muuttua kunnon juopotteluks. Ei sitä etukäteen tiedä miten se alkoholi päässä vaikuttaa.
Itse kärsin 14v ennen kun otin itseäni niskasta kii ja lähin kun toinen ei muuttunu vaikka kuinka yritin puhua. Oli tullut jo sekoilut ja oksentelut ja jopa juoppo hulluus.
Puolet tuosta ajasta itse sairastin pahaa masennusta. Mutta nyt on hyvä ei ole kännäävää ukkoa =)
"olla pois monta tuntia ja tulla takaisin yöllä ihan nakit silmillä..."
ja tämäkö on näistä parempi vaihtoehto?
"olen itse kasvanut perheessä jossa alkoholi oli arkipäivää. Siitä ajasta on kasa ikäviä muistoja enkä halua omien lapsieni joutuvan miettimään ja huolehtimaan aikuisten takia."
Niinja nyt annat lapsillesi samanlaisen lapsuuden kuin itselläsi.
Mitä täältä hait? Sympatiaa,lohdutusta?
VArmaan suurin osa on sitä mieltä että mies vaihtoon. Katsoo asiaa miltä kantilta tahansa.
Nii eli tulee joskus himaan yöllä kaverin luota kännissä himaan. Ei kai sen vuoksi HETI jätetä.
En todellakaan halua että lapsemme joutuvat kokemaan samaa kuin minä, eli jatkuvaa rankkaa juomista arjen keskellä. Minä olen siis kokenut liikaa enkä siksi siedä alkoholinkäyttöä melkein lainkaan. Pelkään että hänelle syntyy juomisen kanssa todellinen ongelma tulevaisuudessa. En siis tarkoita että hän olisi ihan perseet kotona lasten edessä juuri nyt.
Mitä SINÄ täältä haet? Juttua jota voit kommentoida ilkeästi? Ehkä mä haen sympatiaa ihmisiltä jotka ovat samanlaisessa tilanteessa. Onko se niin väärin.
kaikki ei oo niin mustavalkoista.
Sanoit aiemin "Kai minä itsekin olen aina tiennyt etten saa häntä puhumalla lopettamaan..".
Mikä muu kuin ero tai eron uhka voisi sitten enää toimia? Lasten kannalta tuollainen kasvuympäristö ei ole paras mahdollinen, erityisesti jos tuo vielä vuosien myötä pahenee.
Entä jos pistät miehen muuttamaan omaan asuntoon miettimään, mikä hänelle on elämässä tärkeintä (perhe vai juominen)? Jos hän valitsee perheen, otat hänet takaisin (jos olet silloin vielä vapaa ja haluat hänet) ja jos hän valitsee viinan, on vain hyvä, että sait hänet nopeasti pois.
Tuon eron ei edes tarvitse olla "kunnon" ero. Tarkoitan siis sitä, että tuo järjestely voi olla sellainen, että isä näkee lapsia kerran pari kertaa kuussa tai että hän saa olla kotona lasten kanssa kunhan ei ole juonut yhtään (ja potkitaan omaan asuntoonsa jos kaivaa pullon esiin) tai mitä tahansa siltä väliltä.
Tämä tietysti vaatii ylimääräistä rahaa, mutta minusta millään vahemmällä kuin eron uhalla saat hänet heräämään.
Mutta jos aikoo uhata jollain, niin täytyy myös tarpeen tullen olla valmis toteuttamaan sen. On hölmöä uhkailla erolla, ja kun toinen tekeekin sopimusta vastaan, ei tule mitään seuraamuksia. Ongelma onkin siinä, ettei äiti selvästi ole valmis eroamaan, joten ei voi myöskään uhkailla erolla, jolloin ei saa mitään painavaa sanotuksi...
Lyöt vaihtoehdot pöytään: hoitoon tai avioero, näistä hänen tulee valita ja pistää asiat tärkeysjärjestykseen omassa päässään. Älä hyssyttele juomisongelmaa, varsinkaan kun se kasvattaa omia ongelmiasi koko ajan.
Been there..mä tein niin että pari vuotta kattelin, uhkailin,pyysin,itkin, keskustelin.Kaikkea sitä, mikään ei muuttunut.
Kerran palo sitten päreet.Ja sillon lähettiin, pakkasin vaatteet kassiin ja ilmotin nostavani kytkintä kun se paska ei loppunut.
No, mies lopettikin..suureksi yllätykseksi.Ei ole absolutisti mutta tissuttelu viikolla loppui ja lauantai-aamun (!!!) kännit..Ehkä tarvii odottaa sitä että sullakin ns leikkaa kiinni?
Kiitos hyvistä vastauksista, hyvä tietää etten ole ainoa jolla on tällainen ongelma.
Musta tuntuu että tissuttelu on jotenkin pahempi ongelma kuin rankka juominen. Jos mies jois itsensä todella känniin aina kun juo niin olisi niin paljon helpompaa päästää irti ja lähteä. Mutta kun toinen vaan tissuttelee silloin tällöin eikä ole mitenkään kännissä vaan pienessä hiprakassa, ni on vaikeampaa selittää hänelle miltä se musta tuntuu ja miksi se on niin "tuhoisaa" perhettä kohtaan... Hän hoitaa kuitenkin perheen ja kodin muuten hyvin vaikka olisi ottanut pari kaljaa. Mutta kun pointti ei ole siinä vaan just niinkun joku teistä kirjoitti, että eihän sitä ikuista sössöttämistä kestä. Ei hän silloin ole oma itsensä.
Noh, mutta joka tapauksessa juttelin hänen kanssaan vakavasti eilen... Hän todellakin MYÖNSI juovansa liikaa/liian usein. Pitkän jutustelun jälkeen uskon hänen ymmärtävän minua paremmin. Nyt jää vaan nähtäväksi käyvätkö hänen lupauksensa toteen.
Muistan kun olin itse pieni lapsi. Mun vanhemmat erosi ja äiti löysi uuden miehen ja sit ne joi monta kertaa viikossa. ei tehnyt ruokaa mulle ja veljelleni eikä muutenkaan huolehtinut. Onneksi olet hyvä äiti ja olet lapsellesi kunnon äiti joka huolehtii. Ei sitä miestäsi puhumalla saa juopottelua lopettamaan. Jospa lähtisit jonnekkin vähäksi aikaa lastesi kanssa ja et pitäsi mieheesi mitään yhteyttä. tai voisit sanoa et otat nyt lomaa kun susta ei ole auttamaan. Jos miehes olis viikko tai kaks ihan omillaan niin ehkä se herättäisi katsomaan että sinäkin olet olemassa.
Toivotaan että hän ymmärtää, mun mieheni ei ymmärtänyt ennen kun otin eron, on ollut nyt hoidossa 3 viikkoa , mutta en ole varma tekikö hän sen itsensä takia vai mun. alkoholistin täytyy tehdä se itsensä takia jotta hän siihen sitoutuu . Nyt odotan sitä aikaa kun antabus tapletit lopetaan , haluaako hän edelleen olla raitis itsensä takia. Olen hänen tukenaan mutta eri osoitteessa , näin hän joutuu ottamaan vastuun itsestään . Mulla on onneksi pajon hyviä ystäviä jotka auttavat mua jaksamaan ja toivomaan parasta, jolloin voisimme palata yhteen. Hänen pitää vain olla sitoutunut raittiiseen elämään loppuelämänsä ajan.
Voimia sinulle.
Miehesi ei kestä sinua selvinpäin.
Väärin. Mieäs ei kestä itseään selvin päin.
Ongelmana näissä on usein se, että ensin otetaan alkkis ja sitten aletaan vittuilla kun se on yllättäen alkkis myöhemminkin. En tiedä onko aloittajalla tämä tilanne, mutta näinhän ne suomalaiset perhedraamat useimmiten syntyvät ellei sitten ole jo lukiosta astuttu avioon. Ei miehestä tule alkoholistia yhtäkkiä kolmevitosena, vaan kyllä ne ongelmat ovat alkaneet jo vuosia aiemmin. Ja siitä taudista paranemisessa ei vittuilu, nalkutus tai edes tuki loppujen lopuksi auta. Kyllä se lähtee ihan täysin miehestä itsestään se muutos.
Hei taas!
Kirjoitin tänne siksi että halusin neuvoja tilanteeseen joka on minusta tukala ja hankala. Harmittaa saada p***** omaan niskaan, kuulla että olen huono äiti. Haluan vaan sanoa sen ettei kaikki ole niin helppoa ja mustavalkoista. Toinen lapsista ei ensinnäkään ole minun. Hänen oma äitinsä kuoli pari vuotta sitten. En siis haluaisi hänen joutuvan taas kokemaan menetystä. Jos minä lähtisin ottaisin myös hänen veljensä mukaani (siis oman poikani). He ovat erittäin läheisiä. Hän jäisi sitten yksin asumaan isänsä kanssa. Olisiko tämä ratkaisu hyvä?? Yritän siis keksiä jotakin järkevää enkä vaan heti lähteä läksimään. Tiedän olevani hyvä äiti pojalleni ja tälle mieheni tyttärelle suuri tuki ja turva. Kirjoittamani juttu on vain pieni pilkahdus elämäämme, ettehän te lukijat tiedä koko totuutta. Meidän perheessä on myös valtavasti hyvää ja ihanaa. Ei yhden asian takia voi jättää kaikkea, se vasta olisi lapsille haitallista.
Miksi lotkauttaa korvaansakaan sellaisten jutuista, joilla ei ole tajua eikä hajua ?
Kaikkien niitten hyvien ja ihanien asioitten takia sun pitäisi löytää ratkaisu, jolla saisit miehen tajuamaan tilansa, tilanteensa ja miten se kaikkien teidän elämäänne vaikuttaa.
Joskus asiat selviävät ottamalla välimatkaa, katsomalla kaukaa näkee paremmin, se pätee miltei kaikkiin elämän asioihin. Kannattaa ulkoistaa itsensä aina joskus ja seurata juttua aika ajoin kuin vieras ja tuntematon sitä katsoisi.
Myöskin ulkopuolinen apu, keskustelu, puhuminen, pohtiminen ... voi tuottaa ajatuksia, joita et ole itse piiriä pyöriessäsi sattunut hoksaamaan.
Kiitos!
Hei,
en lukenut kuin ensimmäisen viestisi ja viimesimmästäkin on jo päivä, mutta googleta "päihdelinkki" ja etsi plinkistä keskustelupalsta nimeltä "Kotikanava". Keskustelujen sisältö on erittäin tasokasta ja sieltä voisit löytää toisia, joilla on samanlainen ongelma alkoholistin puolisona.
Kokeilkaa ennen eroa katkaisuhoitoa.
Paljon on koettu ja ikävä kyllä alkoholisti on aina alkoholisti.
Yleensä alkoholisti lupaa olla juomatta, mutta sitten taas löytyy syy retkahtaa.
Yleensä se on joko kuolema tai uskoon tuleminen joka pelastaa.
Miehen on pakko juoda, jotta kestäisi katsella sinua ja elättää perhettä. Niin se vain menee, kun vaimo nalkuttaa ja kerää miehen palkan käyttöönsä, jotta naisen euro olisi 25 euroa. Koeta olla hiljaa ja anna miehellesi rauha, kun hän juo, se on raskas velvollisuus, eikä siihen tarvita mitään konsultteja nakuttamaan.
Ei kai kukaan niin tyhmä ole että antaa palkansa toisen henkilön kayttöön ja ainakin itselleni ja naisellani on aina olleet omat tilit ja yhteiset menot maksetaan ja asuntolaina puoliksi. Yhtiövatike vuorotellen Ja niin edelleen eiköä kummalllekkaan tule tuntoa että sinä tuhlaat minun rahat.
Meilläpä rahat on yhteiset. Isommista hankinnoista keskustellaan etukäteen - ne kun tuppaavat vaikuttamaan molempien elämään muutenkin kuin rahanmenon suhteen. Eipähän tartte miettiä, kumman pussista laitetaan rahat matkoihin anoppilaan tai toisen ystävän luo, kun molemmat matkaavat. Tai joku ruokakaupassa käynti, kumpi syö enemmän tai vähemmän - molempien kuitenkin täytyy jaksaa olla ja elää.
Jos teillä onnistuu tuo omien rahojen kanssa sumplaaminen niin siitä vaan. Itte pääsen helpommalla siten, että on täysin yhteinen tili, josta molemmat tekee hankintoja.
http://www.avominne.fi/avominewww/tekstisivu.tmpl?navi_id=239
Hoitoa alkoholistille ja alkoholistin läheiselle. Tsemppii.
Se nyt vaan on niin, että jos viinapullo on ihmisen paras ystävä niin ei siihen väliin pääse. Ehkä kannattaa vaihtaa miestä. Et sinä aviopuolisollesi ole mitään velkaa, lienee ventovieras mies vieraasta perheestä johon vain satuit rakastumaan.
Miksi pitäisi toisen eteen uhrautua jos toinenkaan ei ole valmis puolestaan tekemään asian eteen mitään. Jos sen vanhemmat ottaisivat sen sällin takaisin nurkkiinsa tissuttelemaan ja sinä voisit miettiä toisenlaista elämää itsellesi ja lapsille. Helppoa se ei ehkä tule olemaan mutta mikä estää jos on hyvä toimeentulo.
Miestäsi ahistaa. Miehelläsi on tressiä. Hän ei kestä olla selvinpäin. Hän poistaa sitä aluksi parilla keskarilla/ilta. Keskari koukuttaa. Se on kuin marisärkä. Siitä tulee jokainen heikko mies riippuvaiseksi jossain vaiheessa. Perimmäinen syy on korvien välissä !!!! Hänen täytyy ymmärtää kääntää uusi sivu elämässä, muuten hänellä on kohta rasvamaksa ja maksakirroosi (lue parantumaton maksakuolio). Hanki lapsille iltahoitaja ja alkakaa yhdessä harrastaa liikuntaa. Käytte uimassa, hiihtämässä, lenkillä, metsävaelluksella jne........ Urheilun lomassa juttelette henkeviä. Haette uutta sisältöä elämään. Alatte kiinnostumaan omasta terveydestänne. Näin miehesikin itsetunto kasvaa ja hän pärjää töissäkin paremmin. Teistä molemmista tulee vahvempia selviytymään arjen myllerryksessä. Avaa hänen silmänsä näkemään, että kuinka hänellä ja teillä on kaksi ihanaa lasta . Onnea matkaan ja terkkuja niille kahdelle pikku mussukoille.
Lerrria puhut asiaa. Yhdyn samaan kommenttiin. Ite pääsin tupakista tyystin eroon tuollailla ja miksei toimis viinaanki !! Sama merkitys mutta erilailla tupakilla ja viinalla.
Mitä ihanaa tuollaisessa suhteessa juopon äijän kanssa oikein on?
Ota lapset ja lähde vetämään, ei tuollainen juoppo lopeta koskaan.
Jos pelkällä puheella yrität niin se ei onnistu ja hätkäytä alkoholistia. Laitat äijän pihalle vähäksi aikaa tai lähet ite ja kattelet jonku viikon/kk....jos ei muutu ja viisastu niin ei se sitä tee nykyisessä parisuhteessakaan.....anna toinen mahdollisuus, mutta ei kolmatta...muuten saat ravata yhtenään edestakas kamppeiden kanssa.
Näin kävi serkkupojalle ja aivan oikeen teki sen emäntä näin järjellä ajateltuna...lapset kuitenki kasvaa ilman alkoholistin seuraakin.
vain iin
Ota ero,,juoppoja ei kannata katella ja hyysätä,,en sylje lasiin,mut tiedän rajani.
parisuhde,jossa pieniä lapsia pitää hoitaa yhdessä,niin mies,kuin nainenkin molemmilla on vastuu.
on se kummaa naisporukkaa kun pitää ottaa renttu riesakseen mutta kunnollinen raitis tavis ei kelpaa
niin se renttukin varmaan itseään mainostaa ja markkinoi "kunnon miehenä".
Asenne vai Kokemus?
En tiedä, saako saitin aloittaja täältä tarvitsemaansa apua. Siinä hänellä on vain huonoja ratkaisun malleja!
Lasten etu ensin! OOKOO! Mutte miten se todennetaan? Minkälainen on lapsen elämä aikuisena?
Jos ja kun äiti on elänyt alkoholistiperheessä, kuten olen ymmärtänyt - malli on opittu! Kaikki kopioituu! Niin hyvä, kuin pahakin!
Asennetta, luuloteltua tietoa on meillä jokaisella! Jokaisen on itse päätettävä mitä tekee! Voimme ottaa mallia ja kopioiduttaa sitä omissa ratkaisuissa.
Mitä on lasten saama malli? Kerron nyt omasta taustastani. Isä kuli ollessani 4 v. Äiti oli alkoholisti, Myöhemmin ihan rapajuoppo! Vanhempi veljeni oppi se elämisen mallin. Hänkin oli pultsari, kuoli viinaan 52 v iässä!
Minut sijoitettiin 5 vuotiaana kasvattikotiin. Olen nyt 66 v ammatinope ja suunnittelija. Tein maisterin tutkinnon vasta 52 vuotiaana!
En ikinä olisi sellaiseen päässyt, jos minun olisi annettu kasvaa äitini hoivissa!
Pahalta se tuntui lapsena, kun ympäristö 'muistutti' äitini olevan puliakka!
En mie lasiin sylje, mutta en juo itseäni humalaan! Tein sen 2 kertaa 20 vuotiaana armeiijan lomilla! Ei ole minun juttu!
Tiedän muiden kokemuksista, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät voi ottaa edes yhtä olutta ilman, että ryyppää prst olalle! He ovat on/off - ihmisiä.
Nämä eivät ole vain minun mielipiteitäni, vaan perustuvat laajoihin tutkimuksiin ja kerättyihin kokemuksiin.
Joten, Hywä Äiti - mieti oma kohtasi, omien lastesi kohtalo!?? Minkälaisia he ovat aikuisina? Emme me tiedä, mutta voimme auttaa heitä jo nyt!
Puhu näistä läheistesi kanssa! Älä väittele, kysy ja kysy! Kysy johdattaen esim: Minkälaisen tulevaisuuden haluat lapsellesi? Miten sen voit auttaa hänelle?
Mieti ja kirjaa kysymysiä. Lue ja opiskele.
opi ihmissuhteista, esim lue kirja: 'Rakkauden kieli'! Huomaat - ehkä - jotta onko se Rakkautta, että toinen on niiiiin iana?
Ystävällisin terveisin Teille Kaikille!
Isisä 7 lapsenlapsen..
aivan kuin oma exäni!!!! Ja tuo vastaamattomuus ja puhumattomuus ja "tällänen minä olen". Kuulostaa kovin tutulta. Ja minä rakastin häntä aivan suunnattomasti!!!! Meillä kuvioon tuli parin vuoden jälkeen raivarit ja väkivalta ja myöhemmin krapula-aamun raivarit. Nyt olen ollut vuoden yksin lasten kanssa ja surullinen olen erostamme mutta meillä ei aittanut nalkutus, ei rukoilu, ei välinpitämättömyys, ei mun raivarit eikä ammattiapu. Yksin olen kolmen lapsen kanssa mutta tiedän tehneeni oikean ratkaisun.
Muista että Briteissä esim. miehet istuskelee tuntikausia kavereidensa kanssa.Kerro suoraan mihin olet väsynyt.MUTTA muista tämä asia:Mies se on juoppokin mies,paskahousut ovat asia erikseen...Ja niitä on maailma pullollaan,juovia,raittiitakin.Eroaminen,poista se vaihtoehdoista. Erosta ylipääsy kestää vuosia.Mä olen mies,kokenut eron 4v sitten,uudessa aviossa ja rakastan uutta vaimoani yli kaiken MUTTA se epäonnistuminen ja periksiantaminen edellisesssä painaa mieltä loppuikäni KOSKA LUOVUTIMME,MOLEMMAT.
Hei
Minulle kertoi aikoinaan kokeneempi työkaveri että hähellä oli ongelma kun mies joi joka viikonloppu ja rikkoi astioita. Hän sai neuvon että varmista että mies on varmasti selvä lähde kotoa käymään jossain ja tule kotiin pikkutunneilla jos et halua juoda kaada viinaa päällesi teeskentele humalaista ja heitä kotiin tullessa anopin ostama astiasto lattialle, oli kuulemma hyvä keino päästä inhoamasta astioista eroon eikä mies sen jälkeen enää koskaan heitellyt astioita kun näki selvin päin kuinka kurjalta se näyttää. Jos voit tästä jotain kehitellä niin hyvä ainakaan humalaiselle ei kannatapaljon puhua valuu kuin vesi hanhen selästä.
mummi
Sanot miehellesi että juominen ei satu lapsi perheisiin, ja kun meillä on vielä noin pieni lapsikin vasta 11kk.
Minulle juominen on punainen vaate ja sitten jos vielä vanhemmat juovat lastensa nähden, lapset hoitoon :)
Ei viina ja juominen saa mennä lasten edelle :( Jos lapset ovat hankittu niin silloin ne kans hoidetaan, olisi kannattanut miettiä hoitaako lapset vai haluaako tissutella ?
Ei lapset osaa itse valittaa tai ehkä ne valittavat jollekin toiselle että meillä juodaan ja me ei siitä tykätä, eikö lasten sana paina mitään aikuisten juomisessa?
Kuunnelkaa lapsianne ja katsokaa tarkkaan miten he reakoivat kun alatte juomaan ja mitä he sanovat.
Tämä on sitten yleisesti tarkoitettu, ei vaan teille pelkästään :)
Ota lapsesi ja mene jonnekin siksi aikaa kun miehesi haluu ottaa, sanot että emme katso tuota juomista, jos haluat olla meidän kanssa niin tuo tissuttelu saa jäädä vähemmälle? Jos hän välittää lapsista hän huomaa että hän tissuttelee ja lopettaa tai vähentää ainakin.
Ymmärrän jos halutaan ottaa viikonloppuna joskus, mut ei lärviä ja lapset ovat silloin jossain hoidossa, mutta jos se on jokapäiväistä tissuttelua niin silloin alkaa olla niin että sitä vaatii jo juomista viikollakin, silloin kannattaa tehdä jo stoppi asialle :)
Täältä palstalta saat aina samat ohjeet: "Lemppaa ulos..jne." No, lemppaa sitten etkä löydäkään toista kuin samanlaista. Kirjoitit itse asiassa jokamiehen tarinaa, josta ei irti pääse. Jos se niin hyvä aijä on, niin pidä se. Teidän naisten perusvika onkin se, että te KOKO AJAN yritätte MUUTTAA meitä naapurin IHANAN sonnin tapaiseksi.
Anna vähän hänenkin tutustua lapsiinsa. Mielummin yksi kerrallaan. Otat toisen lapsen mukaan kun lähdet shoppailemaan toisen jätät isin kanssa. Aluksi ei kovin pitkiä aikoija. Isi oppii pian tajuaamaan lasten avuttomuuden ja riippuvuuden isistään ja alkaa kokemaan pikku hiljaa tyytyväisyyttä, kun saa olla lapsilleen, jotka näyttävät hänelle kaiken avuttomuutensa, sellainen vanhanaikainen sankari-isä, joka tietää kaiken paitsi viiden kertotaulua lapsiensa silmissä. Nykyäänhän lapset kasvattavat aikuisensa, kunhan äiditkin sen vain sallivat myös isälle. SIis vika tässsäkin on KOKONAAN naisten eli sinun. Mutta koska vaikutat kivalle niin uskon ja pyydän, että Jumala siunaa teidänkin perhettänne. perhettanne.
HA HAHAA! Siis naisen vika kun mies on juoppo? Aloittaja ei halua naapurin sonnia vaan että mies ei joisi joka ilta.Siis normaalia perherauhaa itelle ja lapsille. Sitä että isi ei makaa puolipäivään krapulassa ja remua kotona kännissä.
Ei humalaisen hoiviin tule jättää lapsia hoitoon, se on heitteillejättö! Kirjoituksestasi lukee rivien välistä että olet katkera naisille, koska näin typeriä yleistäviä syytöksiä esität.
Jokainen juoppo nainen tai mies on itse vastuussa suhteestaan lapsiinsa ja viinanjuonnistaan. Onko miehet niin tossuja etteivät muka osaa lapsiinsa ihmissuhdetta rakentaa ja ottaa yhteistä aikaa lapsen kanssa? Kyse on alkoholistien kohdalla siitä että viinanhimo menee edelle lapsista. Vaikka lapset roikkuu jaloista ja pyytää isi älä lähde, niin isi lähtee, nalkutti vaimo tai ei. Ihan kiva ohje, mutta alkoholistimies on eri asia kuin aivoton tossukka, joka ei uusavuttomuuttaan osaa huomioida lastansa, niille ohje (ilman naisiin kohdistamaan vihaasi sopii) luovu katkeruudestasi, anna anteeksi sinua loukanneille naisille, vihalla et saa hyvää aikaiseksi, vaikka tarkoitat. siunausta sinullekin.
Meillä on tilanne vähän toisin päin. Tosin vaimo ei käy missään mutta kotona joka ilta juo vähintään puoli litraa viiniä. Sellainen kolmen litran viinibägi ei kestä viikkoa, taitaa tällä hetkellä kulutus olla aika tarkkaan kolme bägiä kahdessa viikossa. Ja kaksi pientä lasta on.
Naisten "sala"juominen on nykyään todella yleistä, varmaan kohta yhtä yleistä kuin miesten.
Kun viinan makuun on ihminen päässyt, ei se sitä lopeta kovin helpolla, ei siinä auta vaikka kuinka lähellä olevat kärsivät. Ainahan voi sitten vaikka hyvitellä lapsia seuraavana päivänä, ostaa tavaroita ja antaa vapauksia, yms. Ei ihmistä voi parantaa, joka ei tunne olevansa sairas. Alkoholisti sairastuttaa koko perheen tietämättään.
Mikäs sitä on ryypiskellä 18-25 ikäisenä, ei tunnu missään. Ikää tulee 30+, johan alkaa haittaamaan. Vähäisestäkin juomisesta tulee sellainen usean päivän alakulo, että ei kiitos...
Jos tuota alakuloa alkaa juomalla korjaamaan, se on menoa. Se ainakin on varmaa, ettei tuossa kierteessä ole aikaa keskittyä kuin 99% omaan itseensä...
Jatkuva tissuttelu on itsemurha. Tunsin hyvin miehen, joka joka päivä otti kaljaa, ei ollut koskaan humalaisen oloinen, mutta elimistö petti hyvin nuorena.
Kun sen alkaa, ei sen käyttö helposti lopu, sinun täytyy olla nyt niin tiukkana asiassa, jotta hän todella ymmärtää valita perheensä ja pullojensa, johon ilmeisesti kuuluu tietynlainen kaveriporukka vaälillä.
Tiedän, että helppo ei ole yhtälö. Puntarissa ovat myös kaverit, kaverit jotka ovat monesti ne jotka saavat juopottelemaan ja toinen myöskin unohtamaan perheen, sillä availu akan tossun alla olemista on aika vahva iva ja mies sitten näyttää ettei ole niin.
No tästäpä olen saanut nähdä lopputuloksen, erohan siitä tuli, ei vaimo jaksanut olla jalkarätti ja kaiken tekevä ihminen, mutta liian pitkään katsoi ja väsyi totaalisesti, nyt sitten hänkin kostonhimossaan luisui yhtä alas, sisään kömpi vieläkin pahempi luuseri.
Läheisten sydämet ovat nyt erittäin kovalla koetuksella, sillä huoli on valtava, miten tuosta luuserista eroon ja miten saada tämän äidin ja lasten elämä kantamaan onnellisimmissa merkeissä.
Tässä tämä kaverit todella tekivät kaikkensa tuhotakseen perheen, siinä mollattiin ja haukutiiin heille lähes tuntemattomat vaimon vanhemmatkin.
Miehet, oletteko todella noin kiinni kavereissa, että ette todellakaan näe miten he tuhoavat perheenne, mitä oikein ajattelette lapsistanne ja miten aioitte heidät eroperheessä saada koulutetuiksi, kuten itse olette vanhemmiltanne saaneet.
Järkyttäviä nämä eritarinat, joissa mukana on näitä ulkopuolisia häiritsijöitä.
Noissa kaverilloissa oli järjestetty myös naisseuraa ja kerran tapahtui onnettomuus, jossa asia sitten selveni, että siellä myös petetään.
Älä koskaan mene naimisiin ja perusta perhettä, elleet pysty luopumaan myös kavereiden kanssa olevista jatkuvista tissuttelu ja seuranhakutoiminnoista.
Mieli tässä tapuksessa tekisi kyllä mojauttaa myös tämän kundin vanhempia oikein kunnolla, sillä ovat osasyyllisiä, kun pitää olla eliittiseuraa, omat lapsenlapsetkaan eivät tämän rinnalla olleet yhtään mitään.
Mun iskä on aloittanut satunnaisella tissuttelulla ja nyt kun 10 vuotta on kulunut, on kotielämä yhtä helvettiä. Se juo salaa ja sitten koko perhe kyttää, että koska se on juonut jne. Juopuneena sille ei kannata puhua mitään koska se vain lässyttää, toljottaa typerästi eikä muista (tai halua muistaa?) mitään seuraavana aamuna. Olemme joutuneet takavarikoimaan autonavaimet, ettei ajaisi enää kännissä. Pahinta on se jatkuva epäily että miksi se nyt lähti ulos, salapullolleko? Jos sitä ei ap tapauksessa esiinny, on edes sen verran voiton puolella.
Ammattiapua on käytetty. Antabus johti sairaalareissuun, koska joi kuurin aikana ja päätyi päihdeosastolle, miten noloa. Avokuntoutus kaupungin päihdehoitolassa ei auttanut, eikä myöskään neljän viikon yhtenäinen hoitojakso. Välit ystäviin, sukulaisiin ja myös perheeseen ovat rikkonaiset.
Ihmettelen äitiäni, kun hän vielä pitää isää kotona. Siellä sitten tanssahdellaan ja yritetään olla ystävällisiä, ettei isä vaan lähtisi taas vajaan piilopullolleen. Vaikka oikeasti ei tekisi mieli nähdä ollenkaan. Joululahjojen ostamistakin pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka mikään hyvä ihminen isä ei ole esim. nyt vuoden aikana ollut enkä tod haluaisi sille mitään mukavaa ostaa, koska saan kestää hänen vuokseen niin paljon peetä.
Olen hakenut apua alkoholistien omaisista, joka kuitenkin tuntui lähinnä typerältä hymistelyltä, koska siellä linjana oli "et voi tehdä mitään, et voi muuttaa häntä, elä vain omaa elämääsi". Helpommin sanottu kuin tehty kun hän on kuitenkin läsnä elämässäni, äidin tahdosta. Ehkä tärkein huomio siellä oli, että alkoholisti lopettaa vasta, kun on saavuttanut todellisen pohjan. Olen tosin luullut sen tulleen jo monta kertaa, esim siellä 4n viikon jaksolla tai sitten sairaalan päihdeosastolla, mutta ei. Luulen, että pohja saavutettaisiin, kun äiti jättäisi hänet, mutta sitä päivää ei taideta nähdä. Myöskään mitään rangaistuksia juomisesta ei ole asetettu, kuten olen kuullut joidenkin tekevän. Tyyliin jos juot niin kotiin ei ole tulemista kolmeen yöhön. Kysymys on vain että mihin isä sitten menisi, viina on karkottanut kaikki vanhat ystävät ja uusia ei ole kun viina maistuu vain kotona.
Luultavasti voit huutaa ja rähjätä niin paljon kuin jaksat, ei auta. Tai sitten aloitat itse tanssahtelun ja yrität pitää kodin ihanana paikkana, jossa hän haluaisi viettää aikaansa kaverien ryyppyseuran sijaan. Tiedäthän, paikat aina siivottuna, tuoretta pullaa, lapset marisematta ja terveinä, itse kammattuna ja meikattuna. Et tule ikinä onnistumaan ja itsensä syyllistämisen kaava on osaltasi valmis.
Valitettavasti neuvoni taitaa olla: jos miehesi kerran on muuten niin ihana, niin sitten elä omaa elämääsi hänen rinnallaan äläkä välitä tästä (onnistuu joiltakin, kun suljetaan silmät totuudelta). Toinen vaihtoehto on jättää hänet. Luulen että hämmästyt, miten erilaista (hyvällä tavalla) elämä voi olla miehen kanssa, jolle alkoholi ei ole ongelma.
Jaksamista sinulle!
Vitttu!!! Edellä kirjoittava on idiootti!!!
Eihän alkoholi ole miehen ongelma vaan se on AKAN ONGELMA!!!
Mistä tuollaisia tiukkapipoisia pöllöjö oikein siunaantuu, kyllä siinä on miehellä kestämistä!!!
Sulla ei vissiin akkaa ookkaan tai sit se vaihtuu kuin paita. Mä en ainakaan tollasta vit....lijaa kauan katselis/kuuntelis enkä ole katsonut/kuunnellut. Teikäläisiä riittää yhtä paljon kuin näitä "en ole alkoholisti, muuten vaan juon niin usein" -tyyppejä. Hyi, yäk, en syö!
Tämän kommentin perusteella se olet sinä - idiootti meinaan. Hae apua ongelmiisi.
ota lapsen vahti.Mene itsekkin ulos.Ehkä sitten alkaa heräileen!!
isäni teki tuota samaa, tissutteli parikymmentä vuotta ja kuoli pois. voi olla että olisi ollut parempi jos en olisi joutunut sitä paskaa katsomaan ja kokemaan lapsena, paha sanoa näin jälkikäteen kun kuitenkin kasvoin täksi ihmiseksi mikä nyt olen siinä tilanteessa missä alkoholi kuului jokaiseen päivään. ei ne lapset sitä pahaa oloaan osaa välttämättä sanoiksi pukea, mutta kyllä ne sen vaistoaa.
Menit sitten naimaan alkoholistin. Onneksi olkoon. Seuraavaksi heiluu perinteiseen suomalaiseen tyyliin puukko.
Minun isäni myös tissutteli, välillä homma riistäytyi käsistä. Asia on aiheuttanut hirvittävän paljon pahaa oloa ja turvattomuutta.
Jossakin vaiheessa tajusin, että jokaisella aikuisella ihmisellä on oikeus elämään ilman alkoholin aiheuttamia ongelmia. Siitä oikeudesta on vain pidettävä itse kiinni.
Se alkoi siitä, kun lopetin puhelut, joista kuulin, että isän oli juonut. Sanoin vain, että vastedes soita selvin päin ja katkaisin puhelun. Sitten lähdin kesämökiltä juhannusaattonailtana huomattuani isäni juoneen. En ylipäätänsä enää mennyt kesämökille ja aloin käydä lapsuudenkodissanikin entistä vähemmän.
Ja isä ymmärsi. Nyt en ole viiteen vuoteen nähnyt häntä muuten kuin vesiselvänä. Välit ovat korjaantuneet ja isä voi paljon paremmin, koska juomisesta aiheutunut ahdistus on loppunut.
Myös lapsilla pitäisi olla oikeus elämään ilman alkoholihaittoja - näin ei valitettavasti ole.
Kyllä tuo aika pahasti näyttää siltä, että lapsesi joutuu kokemaan samanlaisen lapsuuden kuin itelläsikin oli, jos juominen vielä jatkuu. Samanlainen tarina on ollut varmaan tuhansissa suomalaisissa perheissä. Mies on varmasti selvinpäin ihan kiva tyyppi, mutta ajan myötä sitä ihanaa tyyppiä alkaa nähdä harvemmin ja harvemmin. Niin moni on asiaa katsellut sivusta, että näistä vinkeistä luulisi jotain apua olevan. Jos miehesi vähentää juomista, hyvä niin. Jos ei (ammattiavun jälkeenkään) vastuu siirtyy omien lasten turvallisuudesta sinulle.
Miksi aika monella on että "isä tissutteli" mutta kun tilanne on toisin päin
"Meillä on tilanne vähän toisin päin. Tosin vaimo ei käy missään mutta kotona joka ilta juo vähintään puoli litraa viiniä. Sellainen kolmen litran viinibägi ei kestä viikkoa, taitaa tällä hetkellä kulutus olla aika tarkkaan kolme bägiä kahdessa viikossa. Ja kaksi pientä lasta on. "
niin asiasta ei edes puhuta? Onko naisten juominen edelleen tabu?
Miksi vaimosi ei kestä olla selvinpäin? Sehän on siis kännissä illat. Kenen kanssa oikein elät? Eihän känniläinen ole läsnä henkisesti. Miksi et pane rajaa akan juomiselle?
Täältä ehdotuksia: http://adf.ly/3jmKZ
Jos Mies on hiprakassa nuin usein hän on alkoholisti. Sinun on turha yrittää keskustelulla saada tilannetta paranemaan. Et koskaan pysty muuttamaan toista ihmistä puhumalla. Vaikka lapset roikkuisivatjuopon isin jaloissa ja itkisivät isi menee juomaan. Tunnut olevan aika sokea kun uskottelet itsellesi että: "muuten kaikki on ihanasti ja hän on ihan ja huomaavainen". Miten voit sanoa miehestä joka ei huomioi sinua ja lapsia näin? Tule järkiisi ja katso totuutta silmiin: sinulla ja miehelläsi ei mene hyvin ja mies on väärää seuraa lapsellesi. Lasten ei pitäisi joutua näkemään känniläistä isää. Minulla on kokemusta äitinä, alkoholistin ex puolisona ja monen juovan miehen perheen elämää seuranneena. Suosittelen että
Ilmoitat miehelle että ryyppääminen loppuu nyt (siis et pyydä vaan ilmoitat).
Hän saa valita myös juomisen, mutta siinä tapauksessa sinä lähdet, koska ethän halua lastesi joutuvan katsomaan juovaa isää? Kysyppä neuvolasta onko se hyväksi lasten psyykelle. Jos mies haluaa lopettaa juomisen hän saa mennä katkolle, AA:han, myllyhoitoon tai kristilliselle Kan-hoitokodille välittömästi. Mies tarvitsee tukea ja apua.Sinä tarvitset itse apua koska ei ole oikein että altistat lapsesi tällaiseen, annat kohdella itseäsi näin. Ota yhteyttä AA:n, siellä on juovien omaisille ryhmät. Tarvitset keskusteluapua, että näet asiat järkevämmin. Alkoholistin kanssa omainen sairastuu itsekin tavallaan; kun tottuu joupotteluun arjessa, sitä alkaa pitää jo normaalina. Oppii kieltämään ongelmat tai vähättelemään niitä. Juova puoliso ja hänen raitistamisensa vie huomion lapsilta, jotka nyt tarvitsevat huomiosi. Jos mies ei halua raitistua pian ja käytännössä tee mitään, vaan antaa lupauksia, jätä se. Ajattele lapsia, anna heille raitis lapsuus. Ajattele itseäsi, omaa hyvinvointiasi. Rakkaus näkyy käytännön teoissa, ei sanoissa. Ole rohkea ja rehellinen itsellesi.
Täällä yksi viinapirun riivaamasta suvusta; sieltä täältä se nappaa uhrinsa. Mikään toisten sanominen ei ainakaan auta asiassa. Ainoa tie asianosaiselle on se, että hän a myöntää itse asian ja b lopettaa kokonaan alkoholin käytön. Omaisistani yksi kuoli pitkäaikaisen tissuttelun uhrina, nyt toinen sai juuri ensimmäisen sydänkohtauksen. Tämä on kauheaa katsottavaa vierestä, mutta kun ei voi mitään.
Olet liitossa psykopaatin ja narsistin kanssa. Etsi itelles uusi koti. Anna kenkää tuollaiselle narsistille, joka haluaa Sinut alistaa ja niitistää.
Tuollaiseen elämään ei tarvitse kenenkään suostua.
Anna miehesi juoda, kun hänelle viina maistuu.
On paljon sellaisia miehiä, jotka eivät juo viinaa.
Sellaiset ovat tosi rasittavia yksilöitä.
Sinulla menee hyvin.
Kissa uudestaan pöydälle. Jos ei auta niin pakkaat lapset mukaan ja menette vaikka mummolaan seuraavan kerran kun tissuttelee..miettiköön yksin juodessaan että onko kivaa tyhjässä kodissa. Vielä viestiksi herralle että näin tulee ennenpitkää tapahtumaan jos ei homma lopu. Yhdessä voitte sitten käydä ulkona sovitusti..yksin ei lähdetä viihteelle ja jätetä toista lapsenvahdiksi!!!
lalaaa
Mussukka.
En tiedä teidän suhteesta.
Mutta kokemuksesta tissuttelijana, ja kylillä juoksemisesta tiedän paljonkin.
En viitsi mennä yksityiskohtiin, miksi tein itse niin.
Mutta ota herttainen kaikentietävä äitirooli välillä pois, ja anna MIEHESI huolehtia teistä!
Ei tee mieli juosta kylillä.
Kissat ovat kauniita ja viisaita pikkupetoja.
Ja siistejä!
Aina pitää päästää kissa pöydälle!
Anna kissalle kermaa!
Jees. ja anna miehelles pilllua ja anusta.
eikä olis pahitteeksi jos aina välillä imisit sen siitintä.
meillä taas niin päin että vaimo on aina menossa,kaverit tärkeämpiä kuin mä,vime hääpäivänä hän oli menossa kaverinsa synttäreille,kysyin että muistaako hän mikä päivä tänään on?hän vastas että ei kai täs päiväs ole mitään erikoista....olin ostanut lentoliput pariisiin ja varanut sviitin,ostanut 300 euron kultaisen kaulakorun,mut heitin korun pa rvekkeelta metsään ja vedin liput vessanpytystä alas....ostin tilalle 30ekua maksavan rihkamakorun ettei voi sanoa että en ole muistanut hääpäivää...että näin meillä..nytkin yksin kotona.....tosin olen itsekkin paljon pois kotoa,nimittäin työssä että voisin turvata perheelleni mahdollisimman turvallisen elämän taloudellisesti,mutta sitäkään ei arvosteta.....mut kaiken vapaa ajan olen antanut perheelleni.....
Niin kääpiöjuttu, ettet usko itekään.
Hoida ne lapset. Hän tekee sen sit ku on siihen valmis. Ja tekeekin hyvin ku sä olet hyytynyt.
Miehelläsi on todennäköisesti alkoholiongelma joka vain pahenee ajan kuluessa.
On helppo väittää että tissuttelu olisi muka harmitonta, mutta sitä se ei todellakaan ole.
Oma isäni on kulkenut vastaavaa tietä, ja vuosien varrella alkoholi on mielestäni vahingoittanut hänen mieltään pysyvästi. Alkoholinkäytöstä on aiheutunut perheelle paljon haittaa, ja nykyään isäni on persoonaltaan sietämätön riippumatta siitä onko hän kännissä vai ei. Jos ei ole kännissä, niin pinna on todella kireällä. Jos on kännissä, käyttäytyy hölmösti, on kykenemätön ottamaan muita huomioon ja tyrkyttää seuraansa ihan kuin meitä selväpäisiä kiinnostaisi kännisen ihmisen seura.
Sinun pitäisi jotenkin saada miehesi tajuamaan että hänellä on VAKAVA ongelma JO NYT, ja se viinankäyttö erityisesti lasten nähden tulisi lopettaa TÄYSIN. Jos tämä ei onnistu, lapsesi tulevat kärsimään.
Parasta olisi eliminoida alkoholinkäyttö kokonaan kodin sisäpuolelta, eli ei viinaa edes juhlapäivinä. Kyllä se perheonni kukoistaa paljon paremmin ilman alkoholia.
anna äijälles p-ttä useammin , niin ei tarttte kitistä
Ihana ja huomaavainen? Missä ihmeen välissä kaikki ehtii muuten olemaan ihanasti ja hän ihana ja huomaavainen, kun kittaa viinaa jatkuvalla syötöllä?
Jos oikein hyytävän kyydin sille ukolle haluaisi järjestää, niin valkkaa sellainen ilta että hän on selvinpäin ja juo itsesi pöydän alle. (Kannattaa varmaan järkätä joku kaveri paikalle siltä varalta että mies ei ryhdy hoitamaan lasta sillä aikaa kun äiti makaa yrjölammikossa.)
"Tissuttelijat" yleensä muuttuvat vanhemmiten huonompaan suuntaan. Ethän halua viettää loppuelämääsi rapajuopon kanssa ja altistaa lastakin huonoille vaikutteille? Jätkä pitäisi siis järkyttää jotenkin jättämään lapselliset tapansa. Jos oma demonstraatio minkä edellä esitin ei kiinnosta, ehkä pitää vaan sanoa että jos ei se viinatuttipullon imeminen vähene, niin lähdet. Ja seuraavan kerran kun taas kilisee kassissa liian taajaan, otat ja lähdet kanssa. Että ei mitään tyhjiä lupauksia.
Mutta sitten se tietysti käy naukumassa sinut takaisin ja sinä menet kanssa ja sitten se juo taas.
Luulenpa että kestää 20 v ennen kuin tajuat miten iso ongelma se juippi sinulle on, ellei hän sitten ryhdy aikansa kuluksi vetelemään turpaankin jo sitä ennen jolloin ehkä tajuat lähteä turvakotiin.
Kaikkia miehiä ei ole luotu parisuhteeseen ja PUOLIKKAAKSI ihmiseksi. Moni mies sisimmässään haluaa olla yksi kokonainen ihminen. Parisuhde murentaa osan miehestä pois. Mies tuntee olevansa parisuhteessa kuin raajarikko vammainen. Yksijalkainen mies. Miestä alkaa ahistamaan vaimo, vaimon suku, lapset, ja koko perhe. Miehestä alkaa tuntumaan, että elämä menee hukkaan. Mies haluaa olla vapaa prutaali Villimies. Villimies haluaa vaeltaa viidakossa yksin kohti uusia jänniä seikkailuja. Villimies haluaa kohdata aina uuden avuttoman ja viehkeän hedelmällisen naaraan. Mies ei keksi muuta keinoa kuin tissuttelun. Prutaali villimies kun ei halua avautua naaraalle.. Mies avautuu mielummin toiselle prutaalille villimiehelle. Murahtelu, karjunta, sottaaminen, syljeskely, piereskely ja tavaroiden jättäminen levälleen on olennainen osa villimiestä.
itse olen alkoholisti.Join ennen vähintää kolmena päivänä viikossa.Usein join monta päivää putkeen.Paitsi kun olin töissä niinä iltoina tissuttelin.Olen luonteeltani sellainen että muutun joka suhteessa melko rajattomaksi humalassa.Mua on puukotettu..olen tapellut paljon minua on rangaistu yhteiskunta palvelulla.Kaikki entiset naiseni jossain vaiheessa kyllästyivät menooni.Kunnes kuusi vuotta sitten kohtasi aivan ihanan naisen....hän ei tuominnut antoi minun mennä melkein miten vain...hänellä oli kuitenkin kaksi lasta...jotka asuivat isällään.Naisellakin oli omia ongelmia jotka hän pikkuhiljaa sai järjestykseen...menimme naimisiin ja lasten isä halusi lapset välistä äidilleen..vaimoni kysyi haluaisinko olla sellainen mihenmalli mitä nyt olen lapsille..aluksi kokeilimme niin että kun lähdin ryyppämään että olin kaverinluona...tämä ei toiminut koska vaimoni ja lapset kärsivät tilanteesta...arvelin kokeilla ilman viinaa..olin puolivuotta juomatta kaikki meni hyvin...töissä..kotona..aloin käydä salillakin...otin sit kerran perjantaina kotona kännit..no tilanne oli se et poliisit vei putkaan ja keittiön kalusto hajosi...keittiön pyötä ja tuolit ja virkamiehen vastustaminen yhteensä 1400e..lapset kauhuissaan vaimo kertoi että en saa kotona enää juoda....olenkin nyt ollut kokonaan juomatta vuoden....siis otin jussina kolme kaljaa mutta ei maistunutkaan
Sanot hänen olevan ihana ja huomaavainen mutta silti hän ei ota huomioon sinun mielipiteitäsi juomisesta, ei vaikuta kovin huomaavaiselta.
Onpas tullut tekstiä!! Mielipiteitä laidasta laitaan....
En tiedä huomasiko kukaan viimekertaista kirjoitustani, mutta toinen lapsista ei siis ole minun. Hänen äiti ei ole maisemissa joten tyttö asuu 100 % meillä. Olen hänelle suuri tuki ja turva, enkä myöskään halua viedä häneltä pikkuveljeä. Tytöstä en suostu luopumaan, on minulle niin rakas. Eli en todellakaan vaan lähde suhteesta noin vaan. Mieheni on miulle erittäin rakas, hän on hyväsydämminen ja lämmin ihminen. Hänellä on alkoholiongelma ja toivon pystyväni auttaa häntä. Hän tiedostaa oman ongelmansa, ei kiellä. Hän on tottunut hoitamaan lapsia, en minä joudu kaikkea tekemään. Minä en puolustele häntä, vaan tämä on totuus. Hän on hieno ihminen jolla on vaikea ongelma (tai josta tulee iso ongelma). Hän ottaa huomioon mielipiteeni juomisestaan, mutta ei aina kykene olemaan juomatta. Perhe-elämämme on onnellinen tästä seikasta huolimatta. En varmaankaan ole ainoa tällaisen ongelman kanssa. Jos juominen ei lopu/muutu normaaliksi on ehkä ainoa keino lähteä. Mutta tätä en todellakaan haluaisi. Mieheni rakastaa minua ja lapsiaan, hän tiedostaa ongelmansa ja yrittää lopettaa. Se ei ole helppoa.
Nuorempana ollessa olin melkein alkoholistin partaalla.Join aina milloin siihen oli mahdollisuus ja useinhan siihen oli.Homma meni niin pitkälle,että kirkasta viinaa ja viini laatuja neni suuret määrät päivittäin.Lisäksi tein isot määrät kotiviiniä joka ei koskaan kerennyt kunnolla valmistua vaan join sen puoliraakana.Sain oireita rairastumisesta ja lääkäri totesi al-hepatiitin,no se hoidettiin ja tulin taas kuntoon. Sairaalassa ollessa minulle tuli halu tuntemattomasta,että en juo enää. Olin kahdeksan vuotta,että en ottanut mikäänlaista ainetta jossa oli alkoholia.Mutta kerran sain dianoosin sairastavani syöpää.Aloin ottaa alkoholia ja ajattelin,että nyt on aivan sama.Oletetun syövän diaknoosi tuli aikanaan,joka oli hyvän laatuinen. Sairaus oli parantunut,mutta alkoholin käytöstä en ole päässyt eroon.Olen kaljaa vetänyt joka päivä 15-16 pulloa joka päivä.
No kohta sulla sitten on se ihan oikea syöpä eikä se ole hyvänlaatuinen.
Paljonko mieheltä kuluu alkoholia viikon aikana ? Laske alkoholimäärä ja vertaa sitä taulukoihin. Siitä tiedät missä mennään.
Miehen juominen häiritsee sinua kovasti ja jo siitä voi päätellä, että kehittymässä on alkoholiongelma. Jos mies ei rajoita juomistaan, tilanne pahenee hiljalleen. Muutaman vuoden päästä tissuttelussa ei ole enää välipäiviä.
Lapsiperheeseeen ei kuulu tissuttelu.
Suosittelen sinulle Al-Anon ryhmää. Siellä on muita samanlaisessa tilanteessa olevia. Heidän kokemuksista voisit saada vinkkejä ja ymmärrystä omaan tilanteeseesi.