Muutaman kerran olen nyt tapaillut erästä naispuolista henkilöä. Tapaamiset onnistuivat hyvin ja halusi aina niin innokkaasti nähdä uudestaan. Vaikka olimme tavanneet vain muutaman kerran niin jopa vakavemmasta oli hän jo puhumassa.
Sitten, yhtäkkiä, hänestä ei enää kuulunut mitään. Ei yhtikäs mitään. Jouduin itse ottamaan aina yhteyttä ja silloin vaikutti vielä kiinnostuneelta. Sitten 2 seuraavaa (jo sovittua) tapaamista hän vain tylysti jätti vastaamatta viesteihin ja yhdellä kerralla kuulemma puhelin oli kadonnut ja nyt epäilyttääkin että puhuiko edes totta.
Eiköhän nämä ole aika selviä merkkejä siitä että odottaa kaiken vain kuihtuvan pois koska ei viitsi minulle sitä itse sanoa. Ennen lähetti oma-aloitteisesti viestejä ja jopa ehdotti itse tapaamisia. En usko että esittää "vaikeasti tavoiteltavaa" tai mitään muutakaan. Ei taida enään vaan kiinnostaa.
Enpä jää sitä enempää murehtimaan tai häneen roikkumaan. Minkäänlaista yhteyttä en aio itse enään pitää.
Sitten, yhtäkkiä, hänestä ei enää kuulunut mitään. Ei yhtikäs mitään. Jouduin itse ottamaan aina yhteyttä ja silloin vaikutti vielä kiinnostuneelta. Sitten 2 seuraavaa (jo sovittua) tapaamista hän vain tylysti jätti vastaamatta viesteihin ja yhdellä kerralla kuulemma puhelin oli kadonnut ja nyt epäilyttääkin että puhuiko edes totta.
Eiköhän nämä ole aika selviä merkkejä siitä että odottaa kaiken vain kuihtuvan pois koska ei viitsi minulle sitä itse sanoa. Ennen lähetti oma-aloitteisesti viestejä ja jopa ehdotti itse tapaamisia. En usko että esittää "vaikeasti tavoiteltavaa" tai mitään muutakaan. Ei taida enään vaan kiinnostaa.
Enpä jää sitä enempää murehtimaan tai häneen roikkumaan. Minkäänlaista yhteyttä en aio itse enään pitää.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei kannata yrittää samaa naista..sillä on luultavasti joku toinen..kiikarissa.Naiset kokee oikeudekseen muutttaa mieltään mutta kyllä ne voisi ilmoittaa miehelle..Hyvää jatkoa sulle..toivon etttä löydät jonkun kivan neitosen..
Kiitos positiivisesta kommentistasi!
Se että hän on löytänyt jonkin toisen kiinnostuksen kohteen on kyllä käynyt mielessä ja on erittäin mahdollista.
Eikä se sinänsä olisi haitannut (vaikka toki harmittanut) sillä jos kiinnostus lopahtaa niin ei sille mitään voi. Enemmän ärsyttää se että sanoo kaiken olevan hyvin ja samalla toivoo koko jutun kuihtuvan pois...
Eiköhän joku minulle sopiva vielä joskus löydy. =)
Ap
Mun eräs entinen poikaystävä, jonka kanssa seurustelin aikoinaan puolisen vuotta, teki mulle just samanlaisen tempun. Ei reppana ajatellut kertoa mulle mitään. Jätti vaan vastaamatta puheluihin ja viesteihin. Ihan kiusallani sitten menin häntä tapaamaan ja pakotin totuuden ulos. Tapailuasteella ymmärrän jotenkin tuollaisen käytöksen, mutta en silloin jos jo seurustellaan. Tai ilmeisesti minä vain luulin seurustelevani :)
Ei kannata ahdistella naista, se vaan valittaa kavereilleen, että se urpo (anteeksi!) viestittelee vieläkin, vaikka en ole vastannut sen viesteihin...
joko hänellä voisi olla joku uusi tai sattui saamaan tietämään, että miehellä on joku uusi. Yleensä se on vain selvä merkki siitä, että ei arvosta toista edes niin paljon että pyytäisi olemaan ottamatta yhteyttä.
Juuri näin aion tehdä, olla pitämättä minkäänlaista yhteyttä.
Ja kyllä hän on yleensä aina vastannut viesteihin, paitsi parina viime kertana kun on pitänyt tavata...
Mutta turha tätä enään murehtia. Se oli mukavaa niin kauan kuin sitä kesti, mutta koska jo alusta asti oli aikamoista säätämistä niin en kyllä usko että pidemmän päälle olisi sitten kestänyt se meidän juttu, mutta yrittää olisin kyllä halunnut.
Olen vielä melko nuori mies joten enköhän vielä jonkun löydä.
Ap
löydät varmasti, mutta seuraavan kerran opi kysymään, missä vika, jos asiat ei luista. Mistään suhteesta ei pääse opettelematta sitä.
"Opi kysymään, missä vika".
Eiköhän se vika löydy sellaisen ihmisen korvien välistä, joka tekee ohareita tapaamisilla eikä osaa lopettaa suhdetta asiallisesti.
Kysyisin jos pystyisin...
On mielestäni aika selvää ettei hän halua enään nähdä ja koska emme edes seurustelleet niin en aio häntä alkaa painostaa mihinkään asioiden selvittelyyn.
Joten minun on ollut pakko sanoa jotain siitä tekstiviestillä/netissä...
Aina olen saanut sellaisen oudon viestin sitten takaisin josta ei sitten tiedä mitä hän tarkoittaa.
Kirjoitti juuri jonkin aikaa sitten facebook seinälleni vuoden tittelini.
En nyt tarkalleen sano mitä kirjoitti mutta aikalailla että olen hyvää seuraa. Pisti sitten perään vielä ":)" ja sydämen. Ennen kuin hän antoi tämän tittelin emme olleet olleet yhteyksissä noin viikkoon. Tuskin mitään merkitsee mutta ei kirjoittanut minun lisäkseni kuin muutamalle tyypille; veljelleen ja parille kaverille. En tiedä sitten että yrittääkö pitää minua varalla vai laittaako sitten noita sydämiä muillekin.
Unohdin kertoa mahd. aika tärkeän jutun. Ehkä 3 vk sitten kun kysyin mikä meidän juttumme on, hän sanoi että tarvitsee omaa tilaa tällä hetkellä. En tiedä sitten onko oikea syy vai eikö halua olla kanssani. Aikaisemmassa suhteessa joka loppui muutama kk sitten häntä petettiin.
Mutta se että ei halua pitää yhteyttä taikka tavata niin kallistun kyllä enemmän sen puolelle että hänellä on joku toinen tai jotain... Kyllä nämä teot puhuvat enemmän puolestaan kuin jotkut hänen lähettämänsä virtuaalisydämet.
Ap
Tulin sittenkin toisiin aatoksiin... Ehkä minun pitäisi sittenkin ottaa häneen yhteyttä vielä kerran, ja kysyä (vaikka tämä onkin jo aika selvä tapaus luultavasti) suoraan että oliko tämä nyt tässä. Ja tällä kertaa haluan kyllä suoran vastauksen, joko kyllä taikka ei. Eipähän jäisi sitten tilanne kummallekaan epäselväksi eikä tarvigse sitten myöskään enään ajatella että mistä tässä nyt on oikeasti kyse.
Ap
Olisi se hyvä ainakin sinun omalle mielenrauhallesi, jos saisit suoran vastauksen. Semmoinen "löysässä hirressä roikkuminen" ja epätietoisuus on kaikkein pahinta, kun ei tiedä, mitä pitäisi omille tunteilleen tehdä.
Jos hän nyt sanoo, ettei enää halua olla yhteyksissä, niin voit aloittaa surutyön (jos sellainen on tarpeen), jonka jälkeen voit jatkaa eteenpäin. Ja parempaa lykkyä ensi kerralle, että kohdallesi osuisi positiivisempi tapaus!
Kiitos kommentistasi!
En kyllä oikein tiedä onko mikään suruprosessi enään tarpeen... Sen verran on tässä kuitenkin ollut jo aikaa sulatella tätä.
Ap
Tylsää oli, joten päätin lukea netistä vähän "pettämisen merkkejä". Pelottavaa kyllä, melkein jokainen asia joita siellä luki piti minun kohdallani paikkansa...
En nyt perusta päätöksiäni näihin netissä kirjoitettuihin kysymyksiin, mutta eiköhän sillä joku toinen ole. Juuri äskön kun kävin fb seinälläni niin huomasin että hän oli taas exänsä kanssa taas kaveri. Eipä tuosta voi mitään päätellä että hänen kanssaan olisi ollut, ja totta puhuen, ei minua enään kiinnosta.
En tiedä jaksaako enää edes kysyä mikä tämä meidän juttu on sillä tuskinpa hän totuutta edes kertoisi. Jos hän joskus jotain alkaa taas juttelemaan (jos ei nykysen kanssa asiat sujukkaan) niin jätän kylmästi kyllä vastaamatta... Niinhän hänkin aina tekeen. Ja olen tällä hetkellä ainakin vähän vihainen enkä tiedä mitä tulisi sitten hänelle sanottua, joten paras olla sanomatta mitään.
Tuskin muuten kauheammin ottaisi kaaliin tämä, mutta kun ei elämä kauhean hyvin tällä hetkellä suju muutenkaan..
Ap
Olen päässyt aikalailla jo yli hänestä, en jaksa enää murehtia asiaa. Toki hän joskus vielä tulee mieleeni mutta... Kyllä kaikki on nyt paljon paremmin =)
Toki vielä saa laittaa viestejä tänne mutta itse tuskin tulen enään tarkastamaan tätä palstaa. Kiitos siitä että viestinne olivat asiallisia!
Ap kuittaa.
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Minulle kävin samoin miespuolisen kanssa. Olen siis nainen, täsmennyksenä :) Menin ottamaan häneen yhteyttä ja ilmoitti, että ohi on. Täytyy kyllä sanoa, että toiste en retkahda mieheen, joka kertoo jo kolmannella tapaamiskerralla tulevaisuudesta siihen tyyliin, että olisin hänelle se oikea. Juoksen karkuun sellaisia miehiä :) Eri asia on, jos on pitempään tunnettu esim. harrastuksen, työn tms. kautta. Tsemppiä!