En enää jaksa avomiestäni ja hänen juttujaan. Yhdessä olemme olleet nuorista asti jo kauan. Avomieheni on lapsellinen ja erittäin tulisieluinen. Puhuu päälle ja aloittaa herkästi huutamisen, jos tulee aihetta riitaan tai väittelyyn. Ei perustele kantojaan vaan toistaa samaa asiaa huutaen. Avomiehen perhe on hankala ja heillä on usein riitoja. En jaksa kuunnella perheen väittelyjä jokaisella vierailulla.
Olen jo parin vuoden ajan harkinnut eroavani, mutta yksin jääminen ja kodistamme lähteminen tuntuu pahalta. Minulla on myös tunteita erästä toista miestä kohtaan eikä se helpota asiaa. Kyseistä miestä en kuitenkaan aio itselleni "ottaa", jos hän tällä hetkellä sattuisi seurustelemaan. Kuitenkin olen siinä pisteessä, että olen ajatellut tätä toista miestä mm. sängyssä ollessamme ja se tuntuu pahalta.
Millainen tulevaisuus minulla ja avomiehelläni on odotettavissa, jos "jo" nyt en voi kuvitella hankkivani lapsia hänen kanssaan ja hänessä on paljon ärsyttäviä piirteitä ja hankala luonne. Sen lisäksi hän on tällä hetkellä työtön ja raha-asiat kiristävät välejämme entisestään. Intohimo on kadonnut kauan sitten. Onko enää mitään järkeä kiduttaa itseäni puolitoimivassa suhteessa??
Olen jo parin vuoden ajan harkinnut eroavani, mutta yksin jääminen ja kodistamme lähteminen tuntuu pahalta. Minulla on myös tunteita erästä toista miestä kohtaan eikä se helpota asiaa. Kyseistä miestä en kuitenkaan aio itselleni "ottaa", jos hän tällä hetkellä sattuisi seurustelemaan. Kuitenkin olen siinä pisteessä, että olen ajatellut tätä toista miestä mm. sängyssä ollessamme ja se tuntuu pahalta.
Millainen tulevaisuus minulla ja avomiehelläni on odotettavissa, jos "jo" nyt en voi kuvitella hankkivani lapsia hänen kanssaan ja hänessä on paljon ärsyttäviä piirteitä ja hankala luonne. Sen lisäksi hän on tällä hetkellä työtön ja raha-asiat kiristävät välejämme entisestään. Intohimo on kadonnut kauan sitten. Onko enää mitään järkeä kiduttaa itseäni puolitoimivassa suhteessa??
Vastaukset 4
Vanhimmat
ei ole.
Ei ole järkeä jatkaa. Tiedät sen varmaan itsekin. Irtisano nykyinen vuokrasuhde, alat etsimään asuntoa, sulla on siihen aikaa neljä viikkoa. Sitten vasta kerrot sille pojalle että meidän suhde on nyt tässä pisteessä että minä lähden jos asiat ei muutu. Kannattais myöskin kertoa minkälaisista miehistä tykkää, että poika ymmärtää jos ei kuulu siihen joukkoon. Sun pitää vähän itsenäistyä, eikä roikkua jossain tyypissä millä ei ole mitään annettavaa. Ei sun maailma siihen romahda jos yksin olet, huomaat että ompa helvetin helpottavaa kun ei tartte stressata jonkun pikkupojan käytöstä.
Kuinka monta vuotta tarvitset harkinta-aikaa?
Ei ole järkeä.