>>Minä se olin!
01.12.2011 18:08:13
Mikä siinä on ihmisillä niin vaikeaa myöntää omat virheensä?
Itse olen tai olen ollut mm. koulukiusaaja, (ainakin omena)varas, alistava mies, liikenteen törkeä vaarantaja, varmaan joskus vähän rattijuoppo ja paljon muuta. Olen kokeillut huumeita, ollut piirun päässä naisen lyömisestä, ravistellut useampaakin naista, uhannut tappaa tuntemattoman miehen baarin vessaan koska huono päivä ja hän taputti poskeani. Nyt olen työtön ja ylimielinen luuseri.
Lisäksi olen manipuloinut, pelannut ja painostanut useita naisia seksiin, pettänyt sekä kostoksi, että himosta, valehdellut omaa etuani ajaakseni, vienyt naisen kirjaimellisesti ystäväni sylistä ja syyllistynyt moniin muihin mielestäni pienempiin juttuihin joita nyt en muista.
Eikö olisi meille kaikille helpompaa jos useammin tunnustaisimme heikkoutemme, emmekä yrittäisi aina esittää niin saatanan hyveellisiä ihmisiä? Ja kyllä, myönnän tämän ”tunnustuksenkin” olevan omalla tavallaan jonkinlainen tekopyhyyden osoitus. Enpä osaa sanoa kehtaisinko tunnustaa näin netissä edes näennäisen anonyymisti jos olisin tappanut, raiskannut tai syyllistynyt johonkin yhtä törkeään. Parin kolmen tappajan kanssa olen saanut kuitenkin jutella ja heidän rehellinen inhimillisyytensä on ollut mielestäni oikein kunnioitettavaa.
Jokainen meistä on kuitenkin potentiaalinen pettäjä, tappaja, varas ja raiskaaja (myös naiset). Miksi siis yrittää kieltää ongelma eikä pyrkiä korjaamaan sitä?>>
Edellisen kirjoittaja on 25-vuotias mies. Tällä hetkellä tekstin pika-arvostelu näyttää kuusi peukaloa ylös, nolla alas. Vastauskommentit ja ymmärrykset tulevat kommenttiosaston perusteella miehiltä, naiset harvoissa vastauksissaan lähinnä kertovat omista synneistään tai niiden puuttumisesta - ainoa naisen kirjoittama tekstiä arvioiva kommentti on kriittinen ja toteaa aloituksen rehvastelulta kuulostavaksi katumustunnustuksen sijaan.
Mitä mieltä te olette? Itse en lähde analysoimaan, vaan annan palstalaisten pureskella tekstiä itse valitsemistaan näkökulmista (kertojan motiivi on niistä vain yksi). Herättää varmaankin monenlaisia ajatuksia ja synnyttää sitä kuuluisaa tasokasta keskustelua. Tai ainakin tasokeskustelua.
01.12.2011 18:08:13
Mikä siinä on ihmisillä niin vaikeaa myöntää omat virheensä?
Itse olen tai olen ollut mm. koulukiusaaja, (ainakin omena)varas, alistava mies, liikenteen törkeä vaarantaja, varmaan joskus vähän rattijuoppo ja paljon muuta. Olen kokeillut huumeita, ollut piirun päässä naisen lyömisestä, ravistellut useampaakin naista, uhannut tappaa tuntemattoman miehen baarin vessaan koska huono päivä ja hän taputti poskeani. Nyt olen työtön ja ylimielinen luuseri.
Lisäksi olen manipuloinut, pelannut ja painostanut useita naisia seksiin, pettänyt sekä kostoksi, että himosta, valehdellut omaa etuani ajaakseni, vienyt naisen kirjaimellisesti ystäväni sylistä ja syyllistynyt moniin muihin mielestäni pienempiin juttuihin joita nyt en muista.
Eikö olisi meille kaikille helpompaa jos useammin tunnustaisimme heikkoutemme, emmekä yrittäisi aina esittää niin saatanan hyveellisiä ihmisiä? Ja kyllä, myönnän tämän ”tunnustuksenkin” olevan omalla tavallaan jonkinlainen tekopyhyyden osoitus. Enpä osaa sanoa kehtaisinko tunnustaa näin netissä edes näennäisen anonyymisti jos olisin tappanut, raiskannut tai syyllistynyt johonkin yhtä törkeään. Parin kolmen tappajan kanssa olen saanut kuitenkin jutella ja heidän rehellinen inhimillisyytensä on ollut mielestäni oikein kunnioitettavaa.
Jokainen meistä on kuitenkin potentiaalinen pettäjä, tappaja, varas ja raiskaaja (myös naiset). Miksi siis yrittää kieltää ongelma eikä pyrkiä korjaamaan sitä?>>
Edellisen kirjoittaja on 25-vuotias mies. Tällä hetkellä tekstin pika-arvostelu näyttää kuusi peukaloa ylös, nolla alas. Vastauskommentit ja ymmärrykset tulevat kommenttiosaston perusteella miehiltä, naiset harvoissa vastauksissaan lähinnä kertovat omista synneistään tai niiden puuttumisesta - ainoa naisen kirjoittama tekstiä arvioiva kommentti on kriittinen ja toteaa aloituksen rehvastelulta kuulostavaksi katumustunnustuksen sijaan.
Mitä mieltä te olette? Itse en lähde analysoimaan, vaan annan palstalaisten pureskella tekstiä itse valitsemistaan näkökulmista (kertojan motiivi on niistä vain yksi). Herättää varmaankin monenlaisia ajatuksia ja synnyttää sitä kuuluisaa tasokasta keskustelua. Tai ainakin tasokeskustelua.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Noinhan kristinusko opettaa, parhainkin ihminen on syntinen. Tämä kyseinen kirjoittaja ei ilmeisesti kuitenkaan kadu tekojaan, vaan vaikuttaa pikemminkin satanistilta.
Onko lerssin kuva vielä esillä? ;)
Kristinusko (meidän kulttuurissamme) opettaa, että jos vaan pyytää anteeksi, niin on ok raiskata ja tappaa mitä vaan jos pyytää anteeksi. Lerssi on makkara.
Katolisessa kirkossa kyllä, mutta ei protestanttisissa. Meillä kaikki on yksin Herran armon varassa.
http://www.talotimpurit.fi/images/stories/image.jpg
Eikös lestadiolaisuus kuulu luterilaiseen kirkkoon ja siten protestanttisiin suuntauksiin? Ainakin siellä on oma "pyydä syntisi kavereilta anteeksi" -oppi, minkä ansiosta pedofiiliskandaalit tulevat otsikoihin vasta parinkymmenen vuoden viiveellä.
Ai niin, ja lerssin kuvaa ei kyseisellä veijarilla tainnut olla esillä. En kuitenkaan käynyt kuviaan tarkemmin läpi.
Kyllä on luterilaisuudessa samat viat. Ei tarvitse käydä edes papilta pyytämässä anteeksi. Ja raamattu sanoo, että kaikesta paitsi ateismista voi vielä korjata.
No ei ole. Pelastus tulee yksin uskosta ja yksin armosta. Ilman Jumalan armoa ei anneta mitään automaattisesti anteeksi, vaikka nykyinen feministien valtaama valtionkirkko niin yrittää uskotellakin.
NO on sitä iät ja ajat paasattu, että kunhan uskoo häneen vannoo ja vakuuttaa itselleen uskovansa. Toki yksi paskanhaileehan se on, kun maadutaan kaikki samalla tavalla kuitenkin. Tai siis samanlaista tuhkaa meistä tulee.