Lapset ikuinen riidanaihe

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 9 kk..Jo alusta alkaen minun on ollut vaikea hyväksyä mieheni 2 lasta hänen edellisestä avoliitostaan. Ikinä en ole näitä lapsia nähnyt, eikä ole mitään haluakaan, koska en pidä lapsista! Meillä oli tarkoitus muuttaa joulun jälkeen saman katon alle, koska kumpikin on saanut tarpeekseen kaukosuhteestamme. Mutta tänään mieheni ilmoitti hyvin kärkkäästi ja rumasti, että en muka rakasta häntä koska en hyväksy hänen lapsiaan. Rakastan miestäni enemmän kuin mitään muuta, mutta tuon riidan jälkeen rupesin miettimään, että onko minusta "äitipuoleksi" ja tiedän että minusta ei ole..Voiko mieheni siis pakottaa minut hyväksymään hänen lapsensa? Vai onko meidän vain erottava, koska tiedän etten tule koskaan hyväksymään hänen lapsiaan..
5214
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Miehen mukana tulee hänen lapsensa. Rakkaus ottaisi koko paketin.

Minusta tuntuu että sinä haluat jatkaa yksin lapsetonta elämää. Laske miehesi eteenpäin ja itsesi samalla. Ei kukaan voi sinua pakottaa hyväksymään hänen lapsiaan ja sen vuoksi en näe muuta vaihtoehtoa teille kuin eron.

Äänestä

No jos kerran tiedät, ettei sinusta ole hyväksymään hänen lapsiaan, niin mitäs siinä suhteessa roikut? On päivän selvää, että teidän on erottava.

Äänestä

Olet todella itsekäs! Minä ja minun tarpeeni - ne tulevat ensimmäisellä sijalla elämässäsi, ei pyyteetön rakkaus, vaikka miten vakuuttelet miestä rakastavasi "enemmän kuin mitään muuta". Luultavasti olet ihastunut mielikuvaan kotileikistä tämän miehen kanssa ilman miehen lapsia ja ajattelet, että kunhan prinsessa polkee jalkaansa kiukkuisena, mies on valmis sysäämään lapset sivuun ja omistautumaan vain prinsessalle...

Minusta tuli kahden vilkkana pojan äitipuoli muutama vuosi sitten. Ei mikään "unelmahomma" minulle, itsenäiseen ja itsekkääseen elämään tottuneelle virkanaiselle! Mutta jo seurustelun alusta saakka oli selvää, että otan elämääni "koko paketin", en vain miestä. Pidin miehen mittana sitä, miten hän suhtautuu aiemman liittonsa lapsiin - ja minusta oli / on hienoa, että mies on aina halunnut olla osa lasten elämää ja päinvastoin, vaikka heidän äitinsä kanssa tiet erosivatkin. Tiesin, että tällainen mies olisi hyvä isä myös mahdolliselle yhteiselle lapsellemme - ja tämän allekirjoitan täysin edelleen.

Sinun kannattaa nyt huolella harkita, miten toimit jatkossa. Olet itsekäs ja ajattelematon, jos laitat miehen valitsemaan sinun ja omien lapsiensa välillä. Älä ihmettele, jossei valinta kohdistu sinuun....

Äänestä

Jep, hyviä vastauksia. Et sinä miestä rakasta, itse asiassa et tiedä, mitä rakkaus on jos et ymmärrä, että lapset ovat yhtä kuin se mies. Jos lapsista täytyy riidellä, niin sulla on ongelma, joten jatka oman napasi kaivelua ja etsi sellainen, jolla ei ole jälkeläisiä.

Äänestä

Ei kai se kovasti haittaa vaikka yhdessä kävisitte vaikka pizzalla tms., eli hieman tyhmää mielestäni sinulta kieltäytyä tapaamasta kahta ihmistä syystä että etukäteen luulet tietäväsi että he ovat kamalia, vai miten se meni? Lapset saattavat yllättävän paljon muistuttaa tuota henkilöä, jota rakastat yli kaiken. He eivät siis ole mitä tahansa lapsia, vaan puoleksi miehesi "verta ja lihaa". Heillä saattaa hauskasti olla samanlaisia tapoja kuin isällään jne. Nyt kiukuttelut sikseen ja käykää yhdessä jossakin hauskassa paikassa. Sen jälkeen tieto korvaa luulon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onneton_ kirjoitti:

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 9 kk..Jo alusta alkaen minun on ollut vaikea hyväksyä mieheni 2 lasta hänen edellisestä avoliitostaan. Ikinä en ole näitä lapsia nähnyt, eikä ole mitään haluakaan, koska en pidä lapsista! Meillä oli tarkoitus muuttaa joulun jälkeen saman katon alle, koska kumpikin on saanut tarpeekseen kaukosuhteestamme. Mutta tänään mieheni ilmoitti hyvin kärkkäästi ja rumasti, että en muka rakasta häntä koska en hyväksy hänen lapsiaan. Rakastan miestäni enemmän kuin mitään muuta, mutta tuon riidan jälkeen rupesin miettimään, että onko minusta "äitipuoleksi" ja tiedän että minusta ei ole..Voiko mieheni siis pakottaa minut hyväksymään hänen lapsensa? Vai onko meidän vain erottava, koska tiedän etten tule koskaan hyväksymään hänen lapsiaan..

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu