Alkysyksyllä mulla oli lyhyt suhde, pari kuukautta tapailua muutaman kerran viikossa. Kyseessä oli tosiaan mun eka minkäänasteinen suhde (ikää 20), ja eka kerta kun olin kunnolla ihastunut ja sain tuntea, miltä tuntuu kun molemmat aidosti välittävät toisistaan. Aina asiat ei mene kuin leffoissa ja jälleen olen sinkkuna.
Tuli huomattua, miten hienolta tuntuu kun on rinnalla ihminen, josta välittää suuresti. Aiemmin kyllä viihdyin hyvin sinkkuna, mutta nyt erityisesti kaipaan läheisyyttä ja rakkautta aivan valtavasti. Valitettavasti vaan saatan olla pitkään taas sinkkuna, kun olen turhan ujo ja baareissa ei kiinnosta lähteä iskemään naisia. Toivottavasti se oikea löytyisi...
Tuli huomattua, miten hienolta tuntuu kun on rinnalla ihminen, josta välittää suuresti. Aiemmin kyllä viihdyin hyvin sinkkuna, mutta nyt erityisesti kaipaan läheisyyttä ja rakkautta aivan valtavasti. Valitettavasti vaan saatan olla pitkään taas sinkkuna, kun olen turhan ujo ja baareissa ei kiinnosta lähteä iskemään naisia. Toivottavasti se oikea löytyisi...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo, kyllä se on nää "viihdyn sinkkuna/koira/dildo riittää" tyypit just sellaisia itsensä pettäjiä ettei mitään rajaa.
Pakko se on itselle jotenkin vakuuttaa, että elämä on elämisen arvoista yksinäisenäkin. Itsensä pettämistä se on kyllä, sen myönnän. Mutta vaihtoehtoja ei ole, seuraa en saa ja itseä en halua tappaa.
Voi voi jos itsekin pääsisi suhteeseen ja saisi kokea tuon läheisyyden tunteen.. Vielä 25 ikävuoteen mennessä ei tuo ole onnistunut, masentavaa kun tietää miten ihanaa tuo olisi, monesti unissa tuon pääsee kokemaan ja meinaa sydän pakahtua.
tuonpa takia eroaminen voi olla vaikeaa jos ei ole tiedossa ketään jonka peiton alla olis paikka